Mainitsinkin asiasta jo Keskustassa, mutta julistettakoon se nyt tapahtuvaksi tosiasiaksi: perinteinen kesätauko blogissa alkaa nyt.
Tekosyynä käytettäköön sitä, että viikko sitten aloitin uudessa työpaikassa. Se vie tietysti aikaa, mutta ennen kaikkea aivokapasiteettia. Tällä kertaa tässä ei ole menossa juurikaan mitään muuta (esimerkiksi jotakin verkkokurssia tai talven pimeyttä), joten tilanne ei ehkä ole niin paha kuin se voisi olla. Olen kuitenkin aina sanonut, ettei virtuaalihevostelun tai -bloggauksen takia kannata hankkia itselleen stressiperäistä vatsahaavaa.
Katsellaan paluuta elokuun loppupuolella vaikka. Ja Ionichan ei vietä mitään taukoa, joten jos kiinnostaa ostamiset, myynti, tilausvarsat, astutuspyynnöt, tuomarointipyynnöt tai muu sellainen, postia vain, kyllä minä vastaan. Se on vain tämä blogi, joka viettää kesän hiljaiseloa enkä rehellisesti sanoen tiedä, miten hiljaisena tämäkään pysyy. Olisi tässä ideoita ja jos ei muuta keksi, niin rakennearvosteluita tai rotuesittelyitä voi aina kirjoittaa. Rotuesittelypuolella olisikin pari kiintoisaa tapausta vähän niin kuin jonossa.
Joka tapauksessa blogin puolesta toivotan kuitenkin lukijoille hyvää kesää!
Tekstin kirjoittamisessa on käytetty apuna ChatGPT:tä, niin kornilta kuin se kuulostaakin.
Tekoäly nousi puheenaiheeksi Keskustassa taannoin ja puolesta-vastaan -keskustelu oli välillä kärjekästäkin. Se ei varsinaisesti yllättänyt ainakaan minua.
Kirjoitin jo pari vuotta sitten tänne blogiin otsikolla Virtuaalihevoset ja tekoäly. Totesin tuossa tekstissä, että tekoäly varmasti tulee jossain muodossa uimaan virtuaalimaailmaan. Emme me elä missään umpiossa. Samoin esitin omasta puolestani vienon toiveen, ettei siitä kuitenkaan tulisi mitään suurta kahtiajakajaa, että olisi me hyvät ja fiksut ja nuo toiset tyhmät. Se olisi vahingollista virtuaalimaailmalle. En tiedä miten asiassa lopulta käy, kirjoittamishetkellä keskustelu osoittaa laantuneen.
En nyt puutu tässä tuohon keskusteluun tai tekoälyyn erityisesti virtuaalimaailmassa, vaan tekoälyn eettisiin ongelmiin yleisesti. Keskustelu nimittäin lähti kahden tekoälyyn liittyvän ongelman nimeämisestä (tekijänoikeudet ja sähkönkulutus), mutta eiväthän ongelmat niihin rajoitu. ChatGPT itse osasi listata peräti 8 eettista ongelmaa, joita tekoälyn käyttöön voi liittyä (oh the irony...):
Näiden lisäksi tunnistan itse vielä yhden eettisen ongelman: halpatyövoiman käyttö ja epäasialliset työolot tekoälyn kouluttamisessa ja koulutusmateriaalin seulonnassa. Tämäkään lista tuskin on kattava, vaan todennäköisesti asiaan liittyy muitakin ongelmia, joita en osaa ajatella itse tai jotka eivät ole vielä käyneet ilmi.
Käyn tässä läpi lyhyesti ja hyvin pintapuolisesti noita ongelmia tarkemmin. En ole mikään asiantuntija enkä varsinkaan tarjoa ratkaisuehdotuksia, koska ei minulla niitä ole. Saatan myös olla väärässä joissain asioissa. Vaikka käytinkin tuon listan kokoamiseen tekoälyä, minä en ole tekoäly. Ja voi se tekoälykin olla väärässä.
Alkuvuodesta syntyi Ionicin ensimmäinen kissapentue ikinä ja kirjoitin aiheesta blogiinkin (Ionicin ensimmäinen kissapentue). Rotuna oli tuolloin eurooppalainen lyhytkarva. Pentueeseen syntyikin puolen tusinaa poikasta, joista yksi jäi kotiin ja loput lähtivät maailmalle. Tarkempaa tietoa kasvatuksesta löytyy muiden eläinten sivuston kasvatus-sivulta.
Nyt lokakuussa, tarkemmin sanoen 9.10. syntyi toinen kissapentue, tällä kertaa burmankissoja. Pentueen isä on ruskea Wildwind's Aristotle The Wise ja emo suklaakilpikonna SolRegina Sainte Colette. Pentuja saa varata tammikuulle asti. Tarkempaa tietoa löytyy Keskustan myyntiketjusta, jossa on lueteltu muun muassa nimiehdotuksia pennuille. Kyseessä on siis B-pentue ja teema eli elokuva- ja tv-sarjahahmojen nimet jatkuvat tämän toisenkin pentueen kohdalla.
Noista nimistä täytyy sanoa, että se on aina kauhean vaikeata päättää, minkä nimisen pennun itselleen haluaisi. A-pentueesta jäi Atomikatin Anna Karenina, vaikka olisi nimilistalla ollut monta muutakin mieluisaa nimeä. Tästä B-pentueesta olisin halunnut ainakin Beth Duttonin ja Belle Watlingin, kolleista Boromirin, Birger Brosan tai Bubba Bluen, mutta lopulta päädyin Bo-Katan Kryzeen.
Sanoin jo edellisen pentueen yhteydessä etten tiedä mitään kissojen värigenetiikasta. Burmankissa olisi ehkä hyvä rotu aloittaa sen aiheen läpikäynti, koska rodulla on melkoisen rajoitettu värivalikoima eikä kuvioita ole, ellei kilpikonnaa lasketa kuvioksi. Sen verran kyllä jo kuulin enemmän tietäviltä harrastajilta, että tästä B-pentueen väriyhdistelmästä ei olisi mahdollista syntyä cremeä tai punaista naaraspentua. Ja enkös minä tietysti siinä vaiheessa ollut jo valinnut Bo-Katanin väriksi punaisen, kun se on niin nätti väri... Noh, aion nyt mennä sillä joka tapauksessa.
Onko lukijoilla suosikki-kissarotuja?
Tiättekste kun tarvis lopettaa tämä kesätauko?
Tämä kesätauko onkin ollut pitkä ja huolellinen, alkoi jo toukokuulla. Toki julkaisin muutaman tekstin kesän aikana, ihan vain pysyäkseni jonkinlaisessa vireessä. No, ei se tepsinyt, sillä nyt tuntuu olevan pahimmoinen tulppa kaiken edessä. Toisaalta tätä kirjoittaessani taidan olla vielä jetlag-pöhnässä, niin että lienee jossain määrin luonnollista, jos älyvakka on tyhjä. Ehkä se tästä vielä täyttyy.
Kesähän meni kyllä aktiivisesti virtuaalihevostellen. Siitä kertoo muun muassa tuo heinäkuussa julkaistu uusien hevosten esittely. Moni esitellyistä hevosista on saanut sivunsa touko-kesäkuun aikana. Lisäksi olen sivuttanut ahkerasti omia kasvattejani.
Osin tämä aktiivinen sivujen tekeminen on johtunut VRL:n tauosta. Ei ole juuri muutakaan tekemistä kuin väkertää sivuja. Odotan kauhulla sitä hetkeä, kun VRL palaa takaisin linjoille, sillä minulla on varmasti satoja hevosia odottamassa rekisteröintiä ja siinä onkin sitten kamala työmaa! Lisäksi tallissa roikkuu myytyjä hevosia, joita en ole voinut siirtää rekisterissä uudelle omistajalle, ja kuolleita hevosia, joita en ole voinut merkitä kuolleeksi, kun ei se rekisteri ole toiminnassa. Puuhaa siis tulee riittämään.
Tiedän olevani vähän aikaisessa tämän kesätaukoni kanssa. Minkäs teet, kun tilanne niin vaatii. Kirjoitettavaakin olisi, mutta aika ja aivokapasiteetti ovat vähän niukilla. Joten se on pantava blogi tauolle nyt.
Sitähän en sitten tiedä, että milloin palaan takaisin blogin pariin! Voi nimittäin olla että vasta lokakuun puolella. Tässä on näet vähän kaikenlaista suunnitteilla, katsotaan sitten toteutuvatko suurimmat suunnitelmat. Ja voi myös olla, että kirjoitan kesän mittaan jotakin, kunhan tästä nyt saan tämän loppukevään kaaoksen ja ekan lomapätkän pois jaloista.
Postasin tammikuussa tiedotuksen Kirsiinan tekemästä kyselystä, jossa kartoitettiin virtuaaliharrastajia (Kysely virtuaaliharrastuksesta). Kysely suljettiin ilmoitettuun aikaan ja nyt siitä on tullut julki tulokset. Kirsiinan tekemä kooste löytyy netistä (Harrastajakysely), mutta jos se joskus katoaa, olen tallentanut tiedoston itselleni. Koosteessa on myös linkki vastaustaulukkoon, josta löytyvät kaikki vastaukset, anonyymeinä toki.
En nyt tarkemmin noita numeroita luettele, koska ne löytyvät tuosta linkitetystä tiedostosta, joten tässä on vain omia kommenttejani ja huomioitani tuloksista.
Kyselyyn vastasi 135 harrastajaa. Pudotus on melkoinen siihen vuonna 2012 tehtyyn kyselyyn nähden, jolloin vastanneita harrastajia oli 420 (Tilastotietoa virtuaaliharrastajista). Tätä minä pelkäsinkin jo etukäteen, koska onhan ne harrastajamäärät pudonneet huippuvuosista. Toisaalta näistä harrastajista 85 % kertoo harrastavansa vähintään viikoittain, joten harrastajia on ehkä vähän, mutta iso osa on hyvin aktiivisia. Huonomminkin voisi olla.
Lähes 60 % vastanneista osuu ikäluokkaan 21-30 vuotta. Jos joku pitää tätä vielä lasten harrastuksena, niin väärässäpä on. Seuraavaksi suurin ikäryhmä, lähes 24 %, on 31-40-vuotiaat ja 14 % vastanneista on 15-20-vuotiaita. Alle 15-vuotiaita ja yli 40-vuotiaita on vain muutamia kappaleita. Haluaisin kyllä tietää, että kuka toinen on yli 40-vuotias, sillä mielestäni Gin sanoi ettei hän vastannut tuohon, koska ei ole enää varsinaisesti luettavissa harrastajaksi.
Harrastusvuosissakin kokemus jyrää. Puolet vastanneista kertoo harrastaneensa virtuaalihevosia 11-19 vuotta. 4-10 vuotta harrastaneita on toiseksi eniten, 29 % ja yli 20 vuoden harrastustausta löytyy 17 %:lta. Kolme vuotta tai vähemmän harrastaneita on taas vain muutamia.
Itse taisin vastata tähän 11-19 vuotta. Teknisesti ottaen olen ollut tallinomistaja omalla nimelläni "vasta" keväästä 2005 alkaen eli sen 19 vuotta, mutta sitä ennen minulla oli kyllä yksi yksityinen hevonen vähän puolisalaa. Lisäksi olin aktiivisesti jeesimässä Giniä ja Marinkaa jo ennen Ioniciakin, vaikken sinänsä omalla nimelläni virtuaalimaailmassa esiintynytkään. Jos olisin vastannut "yli 20 vuotta", en olisi valehdellut mitenkään suuresti, koska se "harrastaminen" on vähän veteenpiirretty viiva.
HTML-koodin osaamisesta kysyttiin myös. Tässä on vähän ihmeellisiä tuloksia, koska tuloskoosteen diagrammissa on yksi ylimääräinen kohta, jolle ei ole selitettä ja toisaalta tulos-tiedostossa näyttää siltä, että tähän on voinut vastata useamman eri vaihtoehdon. Mikäli oikein laskin itse, noin 47 %:lla harrastajista on niin sanotusti hyvät taidot eli osaavat tehdä vähintään HTML-ulkoasun itse. Tämän lisäksi kolmannes vastaajista, 44 kappaletta, ilmoittaa osaavansa muokata valmista HTML-koodia.
Olen vähän hämmentynyt tästä tilastosta. Odotin että suurempi osa harrastajista osaisi hyvin HTML:ää ja kenties Java Scriptiä, tietokantoja ja muita tekniikoita. Silloin joskus kun virtuaalihevostelu oli uusi juttu, muistan Virginian varsinkin olleen innoissaan siitä, että nuoret tytöt ovat löytäneet harrastuksen, jossa voivat kehittää tietoteknisiä taitojaan. Tiedänpä myös muutaman harrastajan, jotka ovat ainakin osittain virtuaalihevosten innoittamana kiinnostuneet tietotekniikasta enemmänkin ja lähteneet sitä opiskelemaan. Nämä olisivat hyviä asioita vielä tänäkin päivänä, mutta toisaalta pidän ehdottoman hyvänä asiana myös sitä, että virtuaalihevosia harrastaakseen ei tarvitse olla kovaksikeitetty nörtti jo valmiiksi vaan että vähäisemmilläkin taidoilla tulee toimeen.
Sitten viimeisenä se mielenkiintoisin: häpeävätkö harrastajat harrastustaan? Suurin osa, lähes puolet sanoo ettei häpeä, muttei varsinaisesti kuulutakaan asiaa. Mutta sitten 40 % häpeää tätä ainakin silloin tällöin ja jossain seurassa. Itse vastasin etten häpeä, mutta oikeastaan minunkin olisi pitänyt vastata tuo etten kyllä paljon asiasta huutelekaan julkisesti. 18 % vastaajista sanoo, ettei ole kertonut tästä harrastuksesta kellekään. Että jokin stigma tässä on! Vapaisiin kommentteihin oli kirjoitettu tosi paljon mielenkiintoisia asioita nimenomaan tähän "harrastushäpeään" liittyen ja aion tehdä siitä jossain vaiheessa oman postauksensa. Minusta tuntuu että tässä ollaan jonkin tärkeän äärellä nyt, kunhan saan mutusteltua ajatukseni jonkinlaiseen muotoon.
Arvoisat lukijat, nyt jos koskaan voisitte ottaa näppiksen kauniiseen käteen ja kertoa omia ajatuksianne tuosta tilastosta ja aivan erityisesti tuosta viimeisessä kappaleessa mainitusta harrastehäpeästä. Anonyymi kommentointi pitäisi onnistua tänne blogiin ja, jos kokee että haluaa sanoa jotakin ihan privaatisti, myös sähköpostia saa lähettää tai lähestyä Keskustassa yksityisviestillä.
Marraskuussa esittelin koostamaani kadonneiden hevosten listaa täällä blogissa (Kadonneiden hevosten lista). Sinänsä listalle ei kuulu mitään erikoista. Olen jatkanut sen päivittämistä ja lisännyt hevosia ja linkkejä sinne aina kun on ollut tarpeen. Itselleni se on osoittanut hyödyllisyytensä juuri siinä asiassa, mitä varten sen alunperin teinkin: kaikkia linkkejä ei tarvitse kaivaa Archivesta, Googlesta tai VRL:stä, kun ne löytyvät listasta.
On siitä muillekin ollut jo apua. Taannoin Keskustassa kyseltiin yhden ikivanhan puoliverisen sukua, kun kysyjä ei mistään itse löydä. Hevonen itse oli ihan tuntematon nimi minulle, kasvattajanimikään ei aluksi sanonut mitään, mutta olin varma että olin nähnyt sen jossain. Lähdin katsomaan tuota listaani, löysin sieltä hevosen, jolla oli sama kasvattajanimi ja selvisi, että kyseessä on Brise Estaten kasvatti. Suuntasin seuraavaksi BE:n kasvattilistalle ja sieltä löytyikin kyseinen hevonen ja sen vanhemmat. Vanhempien linkit löytyivät kadonneiden listalta, niin että niitä ei tarvinnut sen enempää edes etsiä, kun sai ne nimet ensin selville.
Kuten esittelyssä kerroin, tuo lista keskittyy paljolti niihin hevosiin, joita löytyy minun hevosteni sukutauluista. Eihän mitään täydellistä kadonneiden virtuaalihevosten listaa koskaan saisi aikaiseksi, joten tallennan tuonne niitä tietoja, joista on minulle itselleni hyötyä.
Ihan aina tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Kun tarpeeksi myllää internettiä, tulee välillä vastaan sellaisia asioita, jotka vain haluaa tallettaa, koska ei ole yhtään varma milloin niihin törmää seuraavan kerran. Niinpä olen lisännyt listalle hevosia, joilla katson olevan jonkinlaista historiallista arvoa, vaikken ainakaan minä niitä linkkejä mihinkään varsinaisesti tarvitse.
Erään kerran osuin Archivessa vanhan Kalmoniemen sivuille. Tallensin sieltä tuonne listalle aivan kaiken, koska ne ovat hyvin vanhoja hevosia. Harmi kyllä hevoset olivat pääasiassa puoliverisiä, Meepun aikaisia kalmoniemeläisiä ei juurikaan löytynyt. Mutta ne olivat silti tosi vanhoja puoliverisiä!
Toisella kerralla onnistuin löytämään Archivesta Quieron Angelfiren aikaisia sivuja, jostain vuodelta 2002. Sieltä löysin jonkin verran vanhojen ahaltekien sivuja. Joukossa oli paljon sellaisia hevosia, jotka ovat olleet kateissa 20 vuotta ja joista Gin ja myöhemmin minä olemme tallentaneet tietoja ensin VATYn sivuille ja myöhemmin kadonneiden ahaltekien blogiin. Nyt osalle niistä löytyi ihan oikeat sivut. Monen kohdalla se oli yllätys ainakin minulle.
Kohnasin läpi Marinean nettiin tallennettua arkistoa ja lisäsin sieltä hevosia myös. Tekkejä oli tietysti paljon, mutta paljon oli kaikenlaista muutakin. Katselin sieltä useampaa vanhaa oria ja pohdin, joskohan niistä vielä löytyisi vaikka pakastetta jostain... Niinkuin nyt vaikka arabiori Taikajoen Abracadabra. Pitäisi saattaa tämä projekti loppuun ja tehdä sitten sama Tijuanan arkistolle. Olettaisin, että tuolta listalta nekin hevoset saattaisivat ehkä paremmin löytyä.
Sen Brise Estaten mainitsinkin jo ja olen lisäillyt myös sen hevosia, vaikka ne eivät teknisesti ottaen olekaan kadonneita. BE:n sivut nimittäin toimivat vielä, vaikka talli onkin lopettanut joskus vuoden 2002 tienoilla. BE:ssä kuitenkin oli useampia hevosia, joilla on ollut jokin toinenkin osoite, joka sittemmin on kadonnut. Sen takia ne hevoset ovat päätyneet kadonneiden listalle. Tämä lienee seurausta siitä, että entivanhaan yksi hevonen saattoi kiertää useammalla omistajalla elämänsä aikana. Sen vuoksi niitä kadonneita tai toimivia osoitteita yhdelle hevoselle saattaa olla useampia.
Vaikka kyllä minä ajattelin jo vähän, että mihinköhän sitä päätyy tuon listansa kanssa. Siinä on jo tällä hetkellä yli 50 välilehteä. Pisimmässä listassa (arabit) on miltei 600 hevosta. Onneksi tuo Google Docs nyt tuntuu toimivan suhteellisen rivakasti vaikka dokumentilla olisikin kokoa yli kaiken järjen. Ja eihän tuo ole muuta kuin tekstidataa, niin että sinänsä varmaan kestää kasvattaa vielä. En nimittäin halua lukea iltapulujen lööpeistä: "Suomalaisen naisen jättitiedosto räjäytti Googlen serverit – katso järkyttävät kuvat!"
Se on toki tunnettu tosiasia, että erilaiset vinkit ovat käytännöllisiä yleensä vain vinkin keksijälle itselleen. Muut tekevät asioita toisella tapaa ja heillä on sitten taas omat kikkansa, joista ei välttämättä ole avuksi muille. Siitä huolimatta ajattelin jakaa muutamia käyttämiäni konsteja siltä varalta, että jos niistä vaikka olisikin apua jollekulle.
Jos sinulle on jokin hyväksi havaitsemasi kikka-kolmonen, niin kerro ihmeessä!
Ionicin muista eläimistä, kissoista ja koirista, on ollut satunnaisesti juttua täällä blogissakin. Reilu vuosi sitten ne saivat oman "kotinsa" eivätkä enää majaile Ionicin hevoslistan alareunassa.
Koirien suhteen tilanne on sillä tavalla hyvä, että niitä on toisinaan myynnissä Keskustassakin. Nappailen aina kiinnostavista pentueista itselleni omia koiria enkä ole toistaiseksi keksinyt yhtään koiraa itse. Yhden suvuttoman ostin vuosia sitten joltain tuontifoorumilta, mutta muuten kaikki koirat ovat suvullisia. Ionicin ensimmäinen koirapentue syntyi jo vuonna 2017.
Kissojen tilanne on toinen. Olen pari ostokissaa onnistunut löytämään tässä muutaman vuoden aikana, mutta siinä se. Nekin ovat molemmat maatiaisia. Rotukissat loistavat poissaolollaan ja yleisestikään virtuaalikissaharrastajia ei juuri taida olla. Tietääkseni kissoille ei ole minkäänlaista rekisteriä eikä mitään toimintaakaan.
Tietenkin kissat ovat sivubisnes Ionicissakin, mutta olen tässä vuoden mittaan keksinyt jonkinlaisen lauman rotukissoja. Nyt on sitten tammikuussa syntynyt ensimmäinen kissapentue! Roduksi valikoitui eurooppalainen lyhytkarva, hurmaava peruskissa ja yksi suosikkiroduistani. (Älkää nyt sitten kysykö kuinka monta niitä suosikkikissarotujakaan on... Aika monta, voin kertoa!) Pentueen isä on hopeatabby Talvipakkasen Rasalgethi ja emo sininen Linatas Axrisp, jota Keskustassa tituleerasin ahtaanpaikanammattilaiseksi. Pentujen syntymäpäivä on 23.1.24 ja kissat saivat myös ihan oman kasvattajatunnuksensa: Atomikatin.
Jos virtuaalinen eurooppalaiskissa kiinnostaa, niin pentuetta ei ole vielä ns. lyöty lukkoon eli pentuja saa tuosta yhdistelmästä. Tarkempia tietoja löytyy Keskustan viestistä, siellä on listattu mm. nimiehdotuksia pennuille. Kotiin pentueesta jää tyttöpentu Atomikatin Anna Karenina, joka on kirjoitushetkellä vielä kuvaton, koska en ole löytänyt sille sitä maailman täydellisintä kuvaa. Sillä jos se on ensimmäinen itsekasvatettu pentu ja vielä nimeltään Anna Karenina, niin pakkohan sen on olla aivan täydellinen!
Pentuja voi varata 30.4.2024 asti, siis 14 viikkoa pentueen syntymästä. Tämä siksi, että SEY:n nykyinen suositus kissanpennun luovutusiäksi on juurikin tuo 14 viikkoa (lähde).
Kirsiina ilmoitti Keskustassa keräävänsä virtuaaliharrastajista dataa opinnäytetyötään varten (joka kylläkin kuulemma on koodaustyö, mutta harrastajista koottu data lienee tarkoitettu taustoittamaan työtä), johon toivotaan mahdollisimman monelta harrastajalta vastausta. Kysely on toteutettu Google-lomakkeella ja se vaatii Google-tunnuksen, mutta vastaajien henkilöllisyys pysyy salassa.
Tästä viestiketjuun ja siellä on linkki kyselyyn.
Kyselyssä kartoitetaan ihan perustietoja: harrastajien ikää, harrastuksen kestoa ja sitä, kuinka usein puuhaa virtuaalihevosten parissa. Tämän lisäksi kysytään teknisestä osaamisesta, siitä kuka tietää harrastuksesta ja kokeeko häpeävänsä tätä harrastusta. Kirsiina lupasi esitellä tuloksia kun saa niitä ja olen aika varma, että tulen käymään niitä läpi täällä blogissakin. Kysely on auki 5.2.24 asti.
Minä ihan henkilökohtaisesti toivoisin, että kaikki vähänkään aktiiviset harrastajat kävisivät täyttämässä tämän kyselyn! Virtuaaliharrastajista ei ole vuosien saatossa turhan paljon dataa kerätty. Ainoa tapaus, jonka tiedän varmaksi on vuodelta 2012, jolloin Marsupieni keräsi aika vastaavanlaisia tietoja silloisista harrastajista ja mekin esittelimme tuloksia täällä blogissa: Tilastotietoja virtuaaliharrastajista. Valitettavasti tulokset eivät ole enää nähtävillä. Blogiteksti kertoo sen verran, että tuolloin kyselyyn vastasi 420 aktiiviharrastajaa. Katsotaan miten paljon tällä kertaa saadaan vastauksia.
