Angloarabin jalostus, osa 2: UK, USA ja Australia

Tiedonhaussa ja lähteiden kääntämisessä on käytetty tekoälyä.

Pari viikkoa sitten aloitin tämän angloarabi-saagan Ranskasta ja ranskalaisesta angloarabi-jalostuksesta (Angloarabin jalostus, osa 1: Ranska). Tänään vuorossa ovat englanninkieliset maat UK, USA ja Australia.

Yhdistynyt kuningaskunta

UK:ssa angloarabeja rekisteröi The Arab Horse Society (AHS). Sen säännöissä sanotaan yksiselitteisesti angloarabin olevan arabi-täysiveri -risteytys. Shagyaa ei ole mainittu lainkaan, joten sitä ei liene sallittua käyttää lainkaan angloarabijalostuksessa.

AHS ei määrittele arabiveren osuutta. Muistelen erittäin hatarasti, että AHS:n kilpailuissa arabiveriprosentilla olisi ollut jokin alaraja, kenties 12,5 %, mutta en pystynyt varmistamaan tätä. Ehkä sellaista ei siis ole olemassa.

Yhdysvallat

USA:n angloarabirekisteriä pitää Arabian Horse Association (AHA). Senkään säännöissä ei mainita shagyaa, oletamme siis, että shagya sinänsä ei ole sallittu rotu käytettäväksi. Näiden kanssa on kuitenkin otettava aina huomioon se, että yleensä ainakin joidenkin ulkomaisten angloarabirekistereiden hevoset hyväksytään anglo-arabijalostukseen ja näissä ulkomaisissa hevosissa voi olla shagya-verta. Tämä koskee toki muitakin kuin vain AHAa.

AHA on ilmoittanut veriprosenttivaatimukset selvästi: angloarabissa tulee olla 25-75 % arabiverta. Jos arabiverta on enemmän, hevonen on rekisterikelpoinen half-Arabian -rekisteriin.

Australia

Australiassa angloarabeja, samoin kuin puhtaita arabeja ja useampia arabiristeytyksiä rekisteröi Arabian Horse Society of Australia (AHSA). Tämänkin ohjeissa on mainittu vain arabi ja täysiverinen, joten shagyaa ei ainakaan sinällään taideta hyväksyä.

Rekisteriohjeen sanamuoto jättää vähän epäselväksi, että mitä varsinaisesti hyväksytään angloarabiksi ja mitä ei. Käytetyt arabit ja täysiveriset on oltava rekisteröity omiin rekistereihinsä, mutta se nyt lienee oletus muissakin angloarabirekistereissä. 

Sitten on maininta, että jos elokuun 2012 jälkeen rekisteröidyn hevosen suvussa on vähemmän kuin 12,5 % arabiverta, mutta kuitenkin vähintään 12,45 %, jolloin se pyöristetään ylöspäin yhden desimaalin tarkkuuteen (eli 12,5 %:iin), hevonen voidaan rekisteröidä, jos sen molemmat vanhemmat ovat rekisteröityjä AHSA:ssa. En nyt ihan oikein ymmärrä alkuperäistä kappaletta, mutta voitaneen olettaa, että australialaisessa angloarabissa tulee olla vähintään 12,5 % arabia.

Australiassa voi olla AHSAn lisäksi myös paikallisia yhdistyksiä, jotka rekisteröivät angloarabeja. Samoin jotkin angloarabit saattavat olla tervetulleita myös puoliveri- tai karjahevosyhdistysten kilpailuihin, mahdollisesti rekisteriinkin. Näissä tapauksissa rotunimike ei välttämättä ole angloarabi, vaan jotain muuta. En ole kuitenkaan varma asiasta enkä lähtenyt näitä kaivamaan tähän kirjoitukseen.

Lähteet

AHA: Chapter 10: Rules and regulations for purebred Arabian, half-Arabian, and Anglo-Aranian registration

AHS: Rules for registration and entry

AHSA: Registry

Angloarabin jalostus, osa 1: Ranska

Tiedonhaussa ja lähteiden kääntämisessä on käytetty tekoälyä.

Taannoin tuli puhetta angloarabien veriprosenttivaatimuksista. Minä olen käsittänyt sen melko joustavana virtuaalimaailmassa, aina sen mukaan, mitä kukin haluaa jalostaa. Perinteisesti angloarabissa pitäisi olla 25-75 % arabiverta ja loput englantilaista täysiveristä. Myöhemmin tekstissä käytän nimityksiä arabi ja täysiverinen, joista jälkimmäinen tarkoittaa nimenomaan englantilaista täysiveristä.

Asiat eivät kuitenkaan ole ihan yksinkertaisia, mitä angloarabeihin tulee. Kirjoitan tämän useammassa osassa, koska muuten tekstistä tulisi taas romaani.

Aloitan Ranskasta, sillä Ranskaa pidetään angloarabin kotimaana. Vaikka arabia ja täysiveristä on risteytetty keskenään ympäri maailman, Ranskassa näitä risteytyksiä alettiin ensimmäisenä pitää omana rotunaan ja jalostaa sellaisena. 

Nykyään angloarabien jalostuksesta vastaa Association Nationale Anglo-Arabe (ANAA). Sen pääkantakirja jakautuu kolmeen sektioon. 

Section I

Section I on se tiukin: hevosessa saa olla vain arabia ja täysiveristä, ei mitään muuta. Shagyankin status on kyseenalainen. Arabiveren osuus tulee olla vähintään 12,5 %, jos nyt tulkitsin oikein. Se on ilmeisesti vaihdellut ja ollut joskus myös 25 %, mutta ilmeisesti nyt raja on alhaisempi. Ylärajaa ei ole ilmoitettu eikä sitä välttämättä ole lainkaan. Löysin nimittäin ANAA:n orilistoilta angloarabioriin, jonka arabiprosentiksi on merkitty 92,74 % (Calcium Artagnan).

Section II

Section II:n arabiveren minimiraja on sama 12,5 % ja sen suvun 3. polven 8:sta esivanhemmasta 7 tulee olla puhtaita täysiverisiä, arabeja tai angloarabeja (ilmeisesti sektion I hevosia, mutten ole varma tästä). Se yksi yksilö saa sitten olla jotain muuta joko kokonaan tai osittain. Se jokin muu ei kuitenkaan saa olla ponia, kylmäveristä, cobia tai vastaavaa. Cobilla tarkoitettaneen tässä tapauksessa yleisesti cob-tyyppisiä hevosia.

Section III

Section III on jo enemmän risteytysrekisteri. Arabiveren määrästä on samat vaatimukset kuin muissakin sektioissa eli minimissään 12,5 %, maksimista ei ole tietoa tämänkään kohdalla. Sen lisäksi suvusta tulee löytyä vähintään yksi täysiverinen kantavanhempi ja yleisesti Section III:n hevonen on syntynyt risteyttämällä angloarabi, täysiverinen tai arabi sellaisen hevosen kanssa, joka kuuluu johonkin seuraavista:

• WBFSH:n tunnustama kantakirja
• CIAA:n tunnustama angloarabien tai arabien puoliverirekisteri
• Shagya
• AQPS
• Anglo-normandialainen urheiluhevonen (CSAN)

Tässäkään sektiossa ei saa olla ponia, kylmäveristä, cobia tai vastaavia.

Tämä on vähän mysteeri minulle, että mitä käytännössä tarkoitetaan tuolla "vähintään yksi täysiverinen kantavanhempi". Ihan tolkuttoman pitkältä suvusta sitä ei voine kaivaa, koska muutenhan tosi iso osa esimerkiksi puoliverisistä olisi soveltuvia tähän rekisteriin. Kyllä niiltä kaikilta täysiveristä löytyy suvusta. Mietin, jos tässäkin mahtaisi olla käytössä tuo kolmen sukupolven sääntö eli kolmen sukupolven sisältä tulisi löytyä vähintään yksi puhdas täysiverinen. En tiedä, tämä on vain oma arveluni.

Lisäksi huomioitavaa näissä kaikissa kolmessa sektiossa on se, että niitä nimitetään yhtä kaikki angloarabeiksi. Ranskalaisessa angloarabissa voi siis olla jotain muitakin rotuja kuin vain täysiveristä ja arabia, ja se tekee asiat vähän hämmentäviksi.

Anglo Part-Bred APB (aiemmin Anglo-arabe de complément, AC)

Angloristeytyksessä tulee olla vähintään 3 % arabia, vähintään yksi täysiverinen esivanhempi, vähintään yksi arabialainen esivanhempi (tässä ei ainakaan voi pitää paikkaansa tuo kolmen sukupolven sääntö). Muuten toivottua on se, että angloarabityyppi näkyy hevosen ulkomuodossa. Ponia, kylmäveristä, cobia tai vastaavia ei tämänkään suvusta saa löytyä ja suvun on oltava todennettavissa.

Tämä osio kantakirjaan on ilmeisesti tullut vasta tänä vuonna, aiemmin näitä hevosia on nimitetty nimellä anglo-arabe de complément. Ja jos tulkitsin oikein lähteitä, vuonna 2022 on laskettu tuota arabiveriprosenttia 25 %:sta 12,5 %:iin, joten ne hevoset, jotka ovat syntyneet ennen tätä ja joiden arabiveriprosentti on välillä 12,5-25, on rekisteröity nimikkeellä anglo-arabe de complément.

Shagyan käyttö

Shagyasta sanotaan yksiselitteisesti, että se lasketaan 90-prosenttisesti arabiksi. Jos shagyaa käytetään arabin sijasta tai lisäksi jalostuksessa, arabiveriprosentti lasketaan sen mukaan kuin se olisi 90 % arabiverta ja loppu muuta (arabiprosentti 0). Muuta ohjetta shagyan käyttöön en löytänyt. 

Olettaisin siis, että shagyaa saa käyttää sektioiden II ja III jalostuksessa, sehän nyt mainitaankin ihan tuossa Section III:n jalostusohjeessa, ja toisaalta jos II-sektiossa saa olla arabin ja täysiverisen lisäksi vähäinen määrä jotain muuta, niin shagya varmaan kelpaa siihen ihan hyvin. Onko shagya-taustaisella angloarabilla sitten asiaa sektioon I, niin en tiedä. Ei välttämättä.

AQPS

Sitten on vielä Autre Que Pur-Sang (suomennos "muu kuin täysiverinen", englanniksi ainakin toisinaan French Chaser), joka on vähän eri asia kuin angloarabi, muttei välttämättä aina. Sehän on mainittu myös sektion III sallittujen rekisterien listassa.

AQPS on ensisijaisesti risuestelaukkoihin jalostettu hevonen, jonka suvussa on yli 87,5 %, mutta alle 100 % täysiveristä. Loppu suvusta on angloarabia tai ranskanratsuhevosta (selle francais), mahdollisesti ranskanravurikin saatetaan hyväksyä. Aikaisemmin AQPS rekisteröitiin ranskanpuoliverirekisteriin, mutta vuodesta 2005 lähtien niille on ollut oma rekisterinsä. Tämä rekisteri voi olla osin päällekkäinen APB-rekisterin tai sektion III kanssa, mutta AQPS:ssä ei ole pakko olla lainkaan arabianhevosta. Sen kohdalla ollaan kiinnostuneita vain täysiverisen määrästä.

Lähteet

ANAA: Programme de selection de la race Anglo-arabe en France

ANAA: Règlement du livre généalogique de la race anglo-arabe

ANAA: Règlement relatif au livre généalogique du cheval anglo-arabe

Wikipedia: Autre que Pur-Sang

Wikipedia: French Chaser

VRL:n rekisteröintitilastot 2025, osa 3

Kävin läpi jo kaikki ne rodut, joita viime vuonna rekisteröitiin yli sata kappaletta, mutta tässä vielä katsaus siihen, mitä rotuja rekisteröitiin 50-99 kappaletta, sijat 35.-57. Näistäkin roduista nimittäin löytyi muutamia yllätyksiä.

Kuva suurenee klikkaamalla.

Paintien 97 rekisteröintiä on ehkä vähän heikonsorttinen lukema, sillä monena vuonna sen rekisteröinnit ovat olleet päälle sadan hevosen. Eihän tuo nyt vielä paljon ollut sen alle, mutta kiinnitti toki huomiota. Ennätysvuosi on toistaiseksi ollut 2023, jolloin rekisteröitiin 148 paintia.

Ranskanpuoliverinen on hyvissä lukemissa. Sen rekisteröintimäärät ovat olleet aina alle sadassa hevosessa, poikkeuksena 2018, jolloin niitä rekisteröitiin 111 kappaletta. Viimevuotinen 90 rekisteröintiä on siis hyvä suoritus ranskalaisille. Rekisteröityjä hevosia katsellessani en bongannut listasta oikein yhtään usein toistuvaa kasvattajatunnusta. Muutamia hevosia selaillessani näkyi ainakin Anarchien, Wechslerin ja Blacklaken hevosia, mutta paljon myös muita omistajia.

Samaa voisi sanoa angloarabista ja sen tuloksesta. Niidenkin vuosittainen rekisteröintimäärä on pyörinyt sadan alapuolella, joten 90 hevosta on sekin hyvä lukema. Yemenen kasvatit näyttäisivät olevan melko hyvin edustettuina, mutta on niitä muitakin.

Kalliovuortenhevosiakin rekisteröitiin 90 kappaletta ja niistä ylivoimaisesti suurin osa oli ionicilaisia. Aika usein kalliovuortenhevosten rekisteröintimäärä tuleekin paljolti Ionicista, mutta viime vuosina on näkynyt myös Namyshillin ja Hazardin kasvatteja, joten sekään rotu ei (onneksi) pelkästään Ionicin varassa makaa.

Venäjänratsuhevosella oli ennätysvuosi, niitä ei ole koskaan rekisteröity noin paljon vuodessa. Edellinen ennätys oli nimittäin niinkin vaatimaton kuin 52 hevosta vuonna 2023. Yllättävää kyllä, niin Ionicin hevosia ei ole tästä määrästä kuin reilu kolmannes, 35 hevosta, jos laskin oikein. Se taas ei ollut yllätys, että loput ovat pääasiassa namyshilliläisiä.

Vuonohevosen 88 rekisteröintiä on hieno parannus vuoteen 2024 (41 rekisteröintiä), mutta pidempää linjaa katsottuna kovin vaatimaton tulos. Niiden rekisteröintimäärät ovat olleet useimmiten yli sadassa hevosessa, 2022 lähes kahdessa sadassa. Olen vähän ihmeissäni noinkin suurista lukemista, sillä kuten taannoin vuonohevosia käsittelevässä postauksessa esitin (Vanha vuonohevossuku ja muutakin vuonohevosasiaa), minusta vuonis on vähän sellainen "yleisenä pidetty harvinaisuus" eli tuttu rotu, jota on virtuaalimaailman historian saatossa ollut paljonkin, mutta sittemmin harvinaistunut. Ei se nyt noiden lukujen perusteella niin kovin harvinainen ole ollut. Toisaalta myönnän auliisti, ettei vuonohevonen kuulu lainkaan niihin rotuihin, joista olisin mitenkään kovin hyvin perillä.

Doninhevosella sen sijaan oli kirkkaasti paras vuosi ikinä. Se on harvinainen rotu, ollut aina ja kun katselen tilastoja, viime vuosikymmenellä oli useinkin vuosia, jolloin niitä rekisteröitiin alle 10 kappaletta. Luulin jälkien johtavan Namyshilliin ja toki sinnekin on aika paljon doneja rekisteröity, mutta yemeneläisiäkin on ja ennen kaikkea Anarchyn laukkureita.

Appaloosien rekisteröintimäärä on ehkä sellainen keskivertona pidettävä. Silläkin rodulla on ollut paljon vaihtelua. Tässä 2020-luvulla on ollut parikin vuotta, kun määrä oli yli sadassa, mutta on sitten ollut heikompia vuosia.

Amerikanravureilla on myös hyvin tavanomainen vuosi. Siihen nähden, että sekin on mielestäni aika yleisenä pidetty rotu, sen rekisteröintimäärät eivät ole olleet mitään huikeita koskaan. Sadan hevosen ylittäviä vuosia on ollut kahdesti, 2018 (206 hevosta) ja 2021 (172 hevosta). Tällä mittapuulla 83 rekisteröintiä on ihan hyvä, joskaan ei poikkeuksellinen määrä. Amerikanravurin kohdalla kiinnittää huomiota myös se, että niiden kokonaisrekisteröintimäärä viime vuoden loppuun mennessä oli 2374 ja niistä lähes puolet, 1040 hevosta on rekisteröity ennen vuotta 2011. Toki ravipuoli pyörii erillään VRL:stä eikä rekisteröinti ole pakollinen asia siellä kilpailemisen kannalta. Sekin voi vaikuttaa rekisteröintimääriin. Mutta mitä kuuluu lv-ravureille noin yleisesti?

Oldenburgeilla oli vähän heikonlainen vuosi, kun jäätiin alle sataan rekisteröintiin. On sellaisia vuosia toki ollut aiemminkin, mutta vähemmässä määrin. Toisaalta laiskottelin itsekin enkä kasvattanut kuin reilun tusinan verran oldenburgeja.

Royal Hanoverian Cream ei yltänyt samanlaiseen lentoon kuin vuonna 2023, jolloin niitä rekisteröitiin 169 kappaletta. Vuonna 2024:kin niitä meni 85 kappaletta rekisteriin, mutta 78 hevosta ei ole mielestäni huono saavutus lainkaan. Olen tästä oikeastaan erityisen iloinen, sillä kysessähän on käytännössä virtuaalimaailmaan keksitty rotu, joka on minun näkökulmastani vielä erinomaisen vaikea, kun se vaatii piirroskuvat. Sen takia hurraan mielessäni jokaiselle virtuaalimaailman RCH:lle.

Turkmeeninhevonen on tämän listan superyllättäjä: 73 rekisteröityä hevosta on puolet kaikista ikinä rekisteröidyistä turkmeeneista. Ja kaikki hevoset taitavat olla Anarchyn laukkahevosia. Itselleni turkmeeninhevonen on vähän sellainen suuri tuntematon: olen pitänyt sitä kenties sukupuuttoon kuolleena rotuna tai että se olisi ainakin pääpiirteissään sulautunut nykyiseen ahaltekiin, mutta rehellisesti sanoen en tiedä, mikä sen status on. Ehkä pitäisi kaivella vähän.

Irish Sport Horsekin on hyvissä kantimissa, sen rekisteröintimäärät ovat pitkään liikkuneet siinä joidenkin kymmenien kieppeillä, joten 73 on ihan mukava lukema, joskaan ei vielä ennätys. Myös ISH on sellainen rotu, etten osaa kyllä nimetä yhtään kasvattajaa tai omistajaa. Eikä se ole mikään ihme, sillä katselin vähän noita rekisteröityjä hevosia ja tosi moni oli taas laukkahevosia. Minä puolestani olen ihan pihalla laukkamaailmasta nykyään ja sitten tulee näitä tämmöisiä ihmetyksenaiheita.

Seuraavat neljä rotua, Dutch Harness Horse, nonius, hackneyponi ja missourinfoxtrotter, tekivät kaikki vuosiennätyksensä tai ainakin melkein, ja kaikkien kohdalla se on pääasiassa Ionicin ansiota. Ilahduttavaa kuitenkin huomata, että kaikissa näissä roduissa oli muidenkin omistajien hevosia. En siis ole yksin, en edes noniuksien kanssa!

Myös shirenhevonen ylsi vuosittaiseen ennätykseensä, mutta sen asian kanssa minulla ei ole mitään tekemistä. Hevoslistaa selatessani sieltä löytyi useampia tuttuja kasvattajatunnuksia ja osoitteita, mutta myös muutama uusi talli ja kasvattajakin, joista ehkä kuulemme vielä.

Ara-appaloosillakin oli hyvä vuosi, ei ehkä mitenkään poikkeuksellinen, sillä jos katsotaan tässä vaikka tätä kuluvaa vuosikymmentä, niin 2021 niitä rekisteröitiin 68 ja vuonna 2023 55 kappaletta. Muina vuosina ollaan sitten oltu alle 20:ssä, usein alle kymmenessäkin hevosessa. Se on harvinainen rotu ja epäilen, että viime vuonnakin suurin osa noista 56:sta hevosesta oli Anarchyn tekosia. Eivät kuitenkaan kaikki, sillä bongailin hajayksilöitä muiltakin talleilta.

Pintabianin kohdalla on sama juttu, mutta sillä oli heittämällä paras vuosi ikinä. Ja Anarchy se näistäkin pääosin vastaa.

Myös criollo kuuluu varsinaisiin jättiyllätyksiin 55:llä rekisteröinnillä, sillä aiempina vuosina sen rekisteröintimäärät ovat olleet tiukasti alle 20:n, usein alle 10:n ja joinain vuosina niitä ei ole rekisteröity lainkaan. Tähän verrattuna 55 rekisteröintiä on todella suuri määrä! Sormi kääntyy tällä kertaa osoittamaan erityisesti Yemeneä, jonne on nähtävästi sekä tullut tuontihevosia että syntynyt kasvatteja. Eikä sovi unohtaa Finca de Floraciónia, joka on ensimmäinen pelkkiin criolloihin keskittyvä talli ehkä ikinä.

Listan viimeisenä on haflinger ja sen 51 rekisteröityä hevosta. Haflinger jos mikä on myös sellainen "yleisenä pidetty harvinaisuus". Sehän oli jossain vaiheessa, yli 20 vuotta sitten, varsinainen muotirotu hetken aikaa. Itse en muista tätä, jos nyt olin edes kuvioissa vielä silloin edes, mutta Virginia on kertonut. Sen jälkeen rotu on koko lailla kadonnut omasta kuplastani enkä tämänkään kohdalla osaisi nimetä yhtään kasvattajaa tai edes omistajaa. Toki osaisin mennä etsimään niistä muutamista suurtalleista, mutta nähtävästi niitä löytyy myös Anarchylta ja Krustpilsista. 

Tämä olikin sitten viimeinen tästä sarjasta. Nyt on esitelty ja jossain määrin analysoitu tai ainakin ihmetelty kaikki rodut, joita viime vuonna rekisteröitiin yli 50 kappaletta.

VRL:n rekisteröintitilastot 2025, osa 2

Viime viikolla esittelin suurimmat VRL:oon viime vuonna rekisteröidyt rodut. Jotta postauksesta ei olisi tullut kilometrin pituinen järkäle, päätin jättää seuraavat rodut omaan postaukseensa. Tässä siis käyn läpi niitä rotuja, joita on rekisteröity 100-200 kappaletta.

Tässä ensin kuvaajan muodossa esitetty lista.

Kuva suurenee klikkaamalla.

Tämän porukan kärjessä on hollanninpuoliverinen, jolla oli historian valossa varsin tavanomainen vuosi. Sen rekisteröinnit ovat roikkuneet kauan aikaa suunnilleen parissa sadassa hevosessa.

Toisena on sitten heti taas yllättäjä, nimittäin C-welsh! Se teki vuosikohtaisen ennätyksensä eikä sitä muutenkaan kovin usein olla nähty näissä graafeissa. Useimpina vuosina sen rekisteröintimäärä on jäänyt alle sataan. Kun viime viikolla kirjoitin, että welsheillä on ollut hyvä vuosi, niin tämä nyt vain alleviivaa sitä.

Ja welsheillä jatketaan, kun part-bredit ovat seuraavana, vain pari ponia pienemmällä lukemalla kuin C-sektio. Part-bredille 174 rekisteröintiä on kuitenkin sellainen ihan normaalina pidettävä lukema. Vuodesta 2020 lähtien part-bredejä on rekisteröity joka vuosi sata tai enemmän.

Newforestinponin vuosilukemaa voisi myös luonnehtia tavanomaiseksi. Jos viimeistä kymmentä vuotta katsotaan, niin nyffien rekisteröintimäärät ovat lähes poikkeuksetta välillä 100-200. Vuonna 2016 oli vielä vähän päälle 200 ponia. Hyvin tasaista menoa, sanoisin.

Gotlannirussi romahti vuonna 2024, kun oli vain 48 rekisteröintiä. Viime vuonna se triplaantui. Jos pidemmällä aikavälillä tarkastelee, sanoisin tästäkin, että aika tyypilliseltä näyttää. Yleinen rekisteröintimäärä vuosittain on sellaista 100:n ja 200:n ponin välillä, satunnaisesti tulee näitä "romahduksia", joissa rekisteröintimäärä jää alle sataan, mutta siitä toivutaan. 

Budjonnyjen lukumäärä oli tuommoinen peruskiva tai ehkä hyvän puoleinen. Myös connemaralla oli ihan normaali vuosi. Niiden rekisteröinnit ovat tosi pitkään olleet samassa haarukassa eli 100-200, joskus harvoin mennään yli tämän, koskaan toistaiseksi ei vielä alle.

Sitten on andalusianhevonen, jolla silläkin oli paras vuosi ikinä. Vuonna 2012 niitä rekisteröitiin 131 kappaletta ja sadan hevosen raja ylittyi myös 2014 ja 2023, mutta 141 on tosi hyvä määrä. Ionicin kasvatteja näistä on vain noin 10 %, Namyshillin tunnus nousee myös esiin, jossain määrin myös Sierra, Blacklake ja jokunen muukin. Nimien perusteella seassa on myös jonkin verran tuontihevosia ja se ilahduttaa minua.

Myös tennesseenwalker teki vuosiennätyksensä. Toki hieman yli puolet noista 138 hevosesta on Ionicin kasvatteja ja tuonteja, mutta on siellä nyt muitakin sentäs! Glowdalen kasvatteja on aika paljon, mutta myös tuontihevosia. Henkilökohtaisesti olen iloinen tästäkin.

Ennätyksenparantajiin kuuluu myös SGSH. 137 hevosta on tuplasti enemmän kuin aiempi vuosikohtainen ennätys, joka sattui olemaan muuten viime vuonna. SGSH:llakin on ollut tämmöistä nousukautta tässä jo muutama vuosi. Sehän oli painua kokonaan unholaan rotunimikkeenä, mutta näemmä se on nyt löydetty uudestaan. Eikä asiaa varmaan haittaa se, että minä menin pykäämään pystyyn sen uuden infosivuston rodulle. Pitäisi sitäkin varmaan korjailla tässä joskus.

Ja ennätykset jatkuvat, sillä terskinhevosiakin rekisteröitiin enemmän kuin koskaan aiemmin ja ensimmäistä kertaa myös yli sata kappaletta vuodessa. Ionic on tietysti osasyyllinen asiaan ja Namyshill samoin, mutta seassa on jonkinlainen prosentti myös tuontihevosia, mm. Anarchien laukkureita.

Quarter sen sijaan oli ehkä vähän laskusuunnassa: 134 rekisteröintiä on huonoin lukema sitten vuoden 2019, joka nyt muutenkin on ollut toistaiseksi se vuosi, jolloin rekisteröintejä kaiken kaikkiaan oli vähiten ikinä.

Ahaltekeillä oli semmoinen tavallinen vuosi, mutta rekisteröidyistä hevosista paistaa kauas se seikka, että tosi iso määrä niistä on tuontihevosia tai ainakaan en bongaile sieltä yhtään yksittäistä suurta kasvattajaa. Anarchien laukkahevosia on taas paljon, mutta myös muita. Itsehän lusmuilin viime vuonna ahaltekien kanssa ja taisin rekisteröidä peräti kolme tekkeä. Kyllä, hävettää.

Friisiläisen rekisteröintimäärä, 124 hevosta, on ehkä sellainen tavallinen. Friisien määrä on vähän heitellyt, joskus on ollut vain viitisenkymmentä rekisteröintiä, joskus 150 tai vähän päällekin, ja sitten oli tietenkin vuosi 2013, jolloin rekisteröitiin 680 friisiläistä. Mitähän silloin tapahtui?

RBSH teki melkein ennätystuloksen, aiempi ennätys on 112 (2015) eli yksi enemmän kuin viime vuonna. Kasvattajanimistä nousee esiin erityisesti Yemene ja Karma. RBSH:nkin rekisteröintiluvut ovat olleen noususuunnassa nyt muutaman vuoden ajan ja se on minusta kiva juttu, sillä haluan pitää RBSH:nkin aktiivisena rotuna. 
Ehkä minun pitäisi ottaa myös RBSH haltuuni ja alkaa kehittää sitä, nimittäin senkin rotumääritelmä ja jalostusohje saattaisivat kaipailla korjailemista, päivitystä ja muuta yleistä pölyjen pyyhkimistä. Tähän en aio kysellä keltään edes mitään lupia, koska minulla on rodun kehittäjän täysi valtuutus tehdä mitä haluan.

Lusitano kuuluu sekin ennätyksenrikkojiin ja niihin, jotka ensimmäistä kertaa pääsevät toiselle sadalle rekisteröinneissä. Namyshill on ollut näiden kanssa isohko tekijä ja Blacklakenkin kasvattajatunnuksia näkyy jonkin verran. Tietysti myös Ionicin.

Saddlebredillä oli kova vuosi, ensimmäinen sadan hevosen ylitys sitten vuoden 2016, jolloin rekisteröitiin peräti 216 saddleriä. Mitähän silloinkin tapahtui? No, vastaan itse itselleni: silloin tapahtui ainakin Hawa ja Cala, molemmat isoja kasvattajia ja Hawan kasvatteja rekisteröitiin tuolloin peräti 91 kappaletta. Tällaisista lukemista lienee nykyään enää turha haaveilla, mutta 105 hevosta on kyllä ilahduttava lukema.

Seuraavana on vjatkanponi, jonka lukumäärä riippuu nähtävästi yksinomaan siitä, miten paljon Namyshill niitä rekisteröi! Vjatkanponi on superpieni ja superharvinainen rotu noin muuten ja sen rekisteröintimäärät ovat olleet aivan minimaaliset vuosien mittaan, mutta sitten tuli Namyshill. Koska se on todella suuri talli, myös eri rotujen rekisteröintimäärät voivat olla isoja. Vuosittainen vaihtelu on kuitenkin suurta, sillä vuonna 2024 vjatkanponeja rekisteröitiin vain kolmisenkymmentä. 

Westfaleneillakin meni mukavasti, sillä sekään rotu ei ole sadan hevosen rekisteröintimäärää ylittänyt sitten vuoden 2015.

Listan hänniltä löytyy vielä belgianpuoliverinen, joka on pienimuotoinen yllätys. Sekin teki vuosikohtaisen ennätyksensä ja ekan kerran niitä rekisteröitiin yli sata kappaletta. Sillä on historiassa ollut joitain lähes sadan hevosen vuosia (90 yksilöä 2017 ja 85 yksilöä 2018), mutta toisaalta sitten sellaisiakin vuosia, jolloin hevosmäärä on jäänyt alle 20:n. 

VRL:n rekisteröintitilastot 2025, osa 1

Se olisi taas numeronörttien lempivuodenaika, kun viime vuoden rekisteröinnit on tehty ja pääsee katsomaan, miltä virtuaalimaailman tila viime vuonna näytti. Rekisteröintistatistiikka on saatavissa VRL:n sivuilta, tässä postauksessa olen pureskellut sen graafeiksi ja jonkinlaiseksi analyysiksi.

Tai ihmettelyksi. Viime vuoden numeroissa nimittäin riittää ihmeteltävää: vuosi 2025 tulee jäämään historiaan ensimmäisenä vuotena, jolloin suomenhevonen ei ollut suurin rekisteröity rotu. Ja kaikista yli kolmesta sadasta vaihtoehdosta kärkeen kiilasi... aasit.

Ennen kuin lähden tarkemmin noita numeroita esittelemään, totean sellaisen seikan, että viime vuoden kokonaisrekisteröintimäärä oli 12514 hevosta. Se on oikeinkin mukava lukema. Kymppitonnin ylitys on tietenkin aina hieno juttu, mutta katsellessani aiempia vuosia, on mentävä vuoteen 2015 ennen kuin päästään tätä isompaan lukemaan.

Osasyynä näinkin suureen rekisteröintimäärään ovat ne muutamat suuromistajat. Anarchy taisi olla vuoden ahkerin rekisteröijä yli 2000 hevosella. Namyshillistä löytyy toista tuhatta viime vuonna rekisteröityä hevosta, joten Ionic jätettiin tylysti kolmannelle sijalle. Pitkälle on tultu niistä vuosista, kun Ionicin lukemat olivat jotakin aivan omaa luokkaansa, mutten minä valita, päinvastoin! Muitakin suuria rekisteröijiä voi olla, nämä ovat vain ne, jotka itse tiedän. Kuulisin mielelläni muista suurista omistajista.

Hevosia rekisteröitiin 194:stä eri rodusta ja se on myös tosi kiva määrä. Ei vielä mitään suunnattoman poikkeuksellista, mutta siellä normaalin skaalan yläpäässä kuitenkin. Muutama vuosi sitten esittelin noita rekisteröityjen rotujen määriä (VRL:oon rekisteröityjen rotujen lukumäärät vuosittain). Tuossa mainittiin, että kuluvana vuonna eli 2023 oli tosi paljon rotuja rekisterissä jo syksyllä ja lopulta vuoden rotusaldo oli aika huikea 268 rotua (VRL:n rekisteröintitilastot 2023). Vuonna 2024 oltiin sitten normilukemissa 177 rodulla (VRL:n rekisteröintitilastot 2024). Esitin tuossa kokoelmatilastossani vuonna 2023, että yleinen vaihteluväli näyttäisi olevan 150-200 eri rotua vuosittain ja tämänkin vuoden lukema osuu siihen väliin, mutta kuten todettua, ollaan siellä yläpäässä. Se on kiva, vaihtelu virkistää!

Sitten ne eniten rekisteröidyt rodut. Tässä graafi roduista, joita on rekisteröity enemmän kuin 200 yksilöä viime vuonna. Niitä oli yhteensä 15.

Kuvaaja suurenee klikkaamalla.

Kuten sanoin, aasit ovat kärjessä yli tuhannella rekisteröinnillä. Tällaiseen saavutukseen on päässyt ylipäänsä harva rotu koko sinä aikana, kun näitä vuosikohtaisia tilastoja on saatavilla eli vuodesta 2011 lähtien. Suomenhevonen tietysti, sen vuosirekisteröinnit olivat pitkään päälle tuhannessa hevosessa, joskus jopa päälle kahdessa tuhannessa. Arabeja rekisteröitiin 1010 kappaletta vuonna 2012 ja FWB:itä rekisteröitiin vuosina 2014-16 yli tuhat hevosta vuosittain. Ja siinäpä ne tuhannen ylittäjät ovatkin, paitsi nyt sitten aasit.

Aasien määrästä on lähes kokonaan vastuussa Anarchy ja minä häneltä kysyin, että mikä tämän tällaisen aasivyöryn takana on. No, kuulemma ihan vain halu tuoda aaseja ja kilpailuttaa niitä, sillä hänen aaseistaan useimmat, elleivät peräti kaikki, kisaavat porrastettuja eri lajeissa. Aasien hyväksyminen VRL:n alaisiin kisoihin oli melko kivinen tie, mutta kun se onnistui, niin nyt niitä aaseja sitten on kisakentillä.

Suomenhevonen pitää kakkossijaa ja 799 hevosta on nykyään tosi hyvä määrä. Viime vuonnahan voivotin suomenhevosten määrän suoranaista romahdusta, kun niiden rekisteröintimäärä jäi alle 500 hevoseen. Se oli täysin poikkeuksellista, mutta ilmeisesti vain tilapäinen notkahdus. Nyt ollaan tultu tosi paljon ylöspäin.

Kolmantena on pienimuotoinen yllättäjä, englantilainen täysiverinen. Onhan se lähes aina ollut kymmenen kärjessä mukana, mutta taitaa olla eka kerta se pääsi kolmen parhaan joukkoon. Ja sillä oli muutenkin ennätysvuosi: koskaan aiemmin ei ole rekisteröity tuollaista lukumäärää yhden vuoden aikana. Nopea vilkaisu näyttäisi kertovan, että Namyshillin kasvatteja on rekisteröity merkittävä määrä. Niiden lisäksi laukkahevosia tuntuu olevan jonkin verran.

Neljäs sija menee hannoverille, joka tänä vuonna päihitti FWB:n. Siinä ei varsinaisesti ole mitään uutta tai ihmeellistä, sillä hannover ja FWB useimmiten kisaavat suosituimman puoliverisen tittelistä. Harvoin siihen mikään muu puoliverinen pääsee tunkemaan sekaan, joskus tosin näinkin on käynyt. Useimpina vuosina FWB on voittaja, mutta ei aina. Ihan ei ollut hannoverin ennätysvuosi, paljon ei kuitenkaan puutu. Vuonna 2014 rekisteröitiin 612 hannoveria ja tämän vuoden 583 hevosta on toiseksi paras lukema.

Viidentenä on sitten FWB, kärkikahinoissa mukana, kuten yleensäkin. Hävisi suht selkeästi hannoverille, mutta jos katsotaan vaikka nyt 2020-luvun rekisteröintejä, niin ihan ollaan tavanomaisissa määrissä.

Arabianhevonen on kuudentena eikä sekään mikään varsinainen uutinen ole. Arabi on yleensä myös vähintään siellä kymmenen kärjessä. Rekisteröintimäärä 402 on varsin hyvä myös. Kun historiaa katsoo, niin se on paras sitten vuoden 2015.

Welsh mountain on yllättäjä tässä joukossa. Aika usein se vuosien mittaan on ollut vuosituloksissa 15 parhaan joukossa, mutta yleensä siellä häntäpäässä, sijoilla 10.-15. Nyt sitten seitsemäs suurimmalla rekisteröintimäärällä ikinä.

Myös welsh cobilla menee kovaa. Se nyt satunnaisesti on ollut kymmenen parhaan joukossa, muttei aina ole välttämättä yltänyt edes siihen 15 parhaan joukkoon. Melkein ennätysvuosi silläkin on, sillä historiassa joudutaan menemään vuoteen 2012 asti ennen kuin löytyy enemmän kuin 311 rekisteröityä cobia.

Trakehner on taas vanha tuttu näky tilastojen kärkikymmenikössä, vain aniharvoin se on pudonnut kymmenen joukosta pois. 300 rekisteröityä trakehneria on tosi hyvä lukema, muttei erityisen poikkeuksellinen kuitenkaan. Ja tähän tekisi mieli lisätä myös ne 30 rekisteröityä anglo-trakehneria.

Holstein ei sekään ole mikään jättiyllätys tässä joukossa, se on aika usein myös suosituimpien puoliveristen joukossa. Tämän vuoden lukema 298 on tosi hyvä, parina viime vuonna rekisteröinnit ovat olleet vähän päälle 200 hevosta, joten mitenkään erityisen poikkeusellinen ei tämänkään vuoden lukema ole. Mutta hyvä, kuten sanoin.

Shetlanninponi oli aiempina vuosina tosi usein kolmen kärjessä, usein heti toinen suomenhevosen jälkeen. Kunnes sitten tapahtui jotakin. Vuonna 2022 se oli neljäs, 2023 viides ja vuonna 2024 se oli peräti viidestoista 139 rekisteröidyn yksilön lukemalla. Siihen nähden 267 ponia on aika huikea parannus. Ja huomautettakoon, että jos katsotaan VRL:n koko rekisteröintidataa, shetlanninponi pitää edelleen toista sijaa.

Ratsuponi on sijalla 12. Se on historian valossa ehkä vähän heikonlainen sijoitus. Ratsuponien rekisteröintimäärä on heilahdellut tässä vuosien saatossa jonkin verran ja sanoisin, että 259 ponia ei ole mitenkään huono, jos nyt ei mikään vuosiennätyskään, aika kaukana siitä (699 ponia vuonna 2015).

Welsh B:stä voisi myös puhua jonkinasteisena yllättäjänä, sillä erittäin harvoin se on ollut 15 rekisteröidyimmän rodun joukossa. Yllätys tuo 251 rekisteröityä ponia on muutenkin, sillä se rikkoo kirkkaasti edellisen ennätyksen, 207 ponia vuonna 2022. Welsheillä on todellakin ollut hyvä vuosi!

Islanninhevonen ei tehnyt sentään samanlaista tulosta kuin vuonna 2022 (VRL:n rekisteröintitilastot 2022), jolloin se oli viidenneksi suosituin rotu yli 300 rekisteröinnin kera. Issikka ei ole mitenkään harvinainen näky 15 suosituimman rodun listalla. Joka tapauksessa 241 on erinomainen lukema islanninhevoselle.

Sitten se viidestoista on taas yhden sortin superyllättäjä: zangersheide! Sen vuosirekisteröintimäärät ovat liikkuneet alle sadassa hevosessa, joten 235 hevosta on jotain todella hämmentävää. Osaisiko joku selittää tätä? Mitä nyt satunnaisia hevosia katselin, yhtä yksittäistä isoa omistajaa en huomannut vaan hevosia tuntui olevan aika monella eri omistajalla. Se on tietysti aina hyvä, koska virtuaalihevostenkin kasvatuksessa pätee vanha viisaus siitä, ettei yksi pääsky kesää vielä tee.

Lyhyesti voisin siis sanoa, että yllätyksiä oli, mutta niin oli vanhoja tuttujakin. Jatkan seuraavien rotujen lukumäärien esittelyä seuraavissa postauksissa. Sieltäkin nimittäin löytyy yllätyksiä!

Rodut ja lajipainotukset Ionicissa, osa 2

Jatkan tuota viime viikolla aloittamaani listausta siitä, mitä lajipainotuksia Ionicin eri roduilta löytyy.

Morganinhevonen

Nämä ovat kaikki ARJ-hevosia tätä nykyä ja se on seikka, joka varsinkin korventaa sielua. Morgan olisi niin monikäyttöinen! Koulussa ja valjakossa varmasti erinomainen, vaikka kouluratsuksi toki vähän lyhyenläntä, ainakin jos vertaa puoliverisiin. Westernin eri lajeissa ei kuulemma lainkaan toivoton, niitä kisataan reaalimaailmassakin. Esteillä ja kentässä ei ehkä sinne korkeimpiin luokkiin, mutta pikkuluokista selviää varmasti.

National Show Horse

Askellajihevosia nämäkin kaikki, saddlebredin ohella se ainoa rotu, joka löytyy kaikista ARJ:n rotulistoista eli voi osallistua oman rotunsa erikoisaskellajiluokkiin, saddleseatiin ja ajoluokkiinkin.

Mutta oikeasti tämäkin olisi tosi paljon monipuolisempi rotu. Koska rack ja slow gait ovat opetettuja askellajeja, NSH hallitsee ravin eikä olisi mitenkään siis epärealistinen näky koulukentillä. Ehkä rotu ei ole kummoinen hyppääjä, mutta valjakossa ja westernissä ei mielestäni mitenkään toivoton. Ja arabitausta varmasti tuo sen verran kestävyyttä, että mikä jottei menisi matkaratsunakin, noin teoriassa ainakin.

Newforestinponi

Este- ja kouluponeja ovat suurimmaksi osaksi, seassa on jokunen valjakkoponi. Yleisponejakin on, mutta vähän. Ehkä se nyt on ihan hyvä näin, vaikka nyffienkin kohdalla on vähän se, että olen vähän arka kilpailuttamaan niitä missään lajissa.

Nonius

Taas vähän järeämpi rotu, josta löytyy paljon valjakkohevosia. Kouluratsuja on vähän, este- ja kenttähevosia ei lainkaan. Toki tosi moni on merkitty yleishevoseksi. Toisinaan en kilpaile yleishevosilla missään lajissa, toisinaan vähän joka lajin pikkuluokkia.

Oldenburginhevonen

Puoliveriseksi poikkeus, kun on lähestulkoon pelkkiä kouluratsuja. Jokunen valjakkohevonen löytyy myös ja se ilahduttaa itseäni. Mutta pitäisi päästä eroon siitä ajatuksesta, että oldenburg on sieltä raskaammasta päästä puoliverisiä, kun ei se nykyään ole, ja voisi hankkia este- ja kenttähevosiakin.

Paint Horse

Nämä ovat kaikki western-hevosia, kuten rodulle sopiikin. Useimmille on merkitty westernistä laji tai pari erikoistumisalaksi, mutta porrastetussa kaikki kisaavat kaikkea mahdollista.

Paso fino

Askellajihevosia kaikki tyynni, kisaavat omissa erikoisaskellajiluokissaan ja saddleseatissa. Seassa on pari matkaratsastuksessakin kisannutta hevosta. Niitä voisi olla enemmänkin.

Perchenhevonen

Kuten muutkin raskaat kylmäveriset, nämä ovat työhevosia. Ja kuten sanoin edellisessä postauksessa, en ole lähtenyt kilpailuttamaan näitä edes valjakossa.

Pintabian

Nämä ovat pääasiassa saddleseat-hevosia, seassa on jokunen westerniinkin erikoistunut kaveri. Mutta kuten arabikin, pintabian olisi järjettömän monipuolinen rotu! Matkaratsastusta, koulua, valjakkoa! Westerniä, laukkoja, miksei kenttääkin! Äääh.

Poitounhevonen

Työhevosia, kuten arvata saattaa.

Quarterhevoset

Nämä ovat kaikki western-hevosia meillä, se rotu numero 1 siinä lajissa. Reaalimaailmassa quarterit toki hallitsevat paljolti lännenratsastuksen lajeja, reiningiä erityisesti, mutta oikeasti rotu on tosi monipuolinen, myös rakenteeltaan. Minua harmittaa aivan hillittömästi se, että Stiinun aikoinaan kirjoittama quarter-esittely on perusteellisesti kadonnut. Siinä hän toi hyvin ilmi quarterien eri tyyppejä. Quarter kouluradalla ei ole mikään maailman kahdeksas ihme!

Ranskanpuoliverinen

Aika tasapuolisesti este- ja kenttähevosia, kouluratsuja vähemmän.

Ratsu- ja risteytysponi

Yleisponeja on useampia, sitten noita perus-olympialajeja. Pieni rotu, että sekaan ei ole nyt tällä kertaa osunut yhtään mitään erikoisempaa, kuten vaikkapa valjakkoponia, vaikka sellaisiakin voisi olla.

Russian-based Sport Horse

Aika tasan löytyy kaikkia olympialajeja eikä sitten juuri oikein muita. Jokunen yleisratsu, yleensä nämä ovat nykyään este- ja kouluhevosten yhdistelmiä, joista aiemmin tuli kenttähevosia. Jos muisti ei petä, joskus aiemmin oli yksittäinen matkaratsu tai pari, mutta ovat tainneet joutua lopetetuiksi. Tämä on hyvä näin, sillä jotenkin en oikein näe RBSH:ta vaikkapa valjakkohevosena, ottaen huomioon sen kantarodut.

Ruotsinpuoliveriset

Pieni rotu ja olympialajien ratsuja löytyy, pääasiassa oikeastaan estehevosia.

Saddlebred

Oikeastaan voisin kirjoittaa paljolti saman tekstin kuin NSH:n kohdallakin: kaikki nyt ARJ-hevosia, monipuolisia sellaisia, mutta voisivat olla muutakin. Rotu tunnetaan show-hevosena, mutta se ei ole koko totuus rodusta. Tilanne harmittaa jonkin verran.

Schwarzwaldinrautias

Schwarzwald on kylmäverinen, muttei järin raskas. Niinpä kaikki hevoset on merkitty yleishevosiksi. Jotkut ovat kilpailleet valjakossa, jotkut toisinaan TYH-kisoissa, mutta usein niissä "kevyemmissä" luokissa, kuten käyttöajo, käyntikoe ja metsäajo. Veto- ja kyntöluokat tykkään jättää niille muhkummille, en tiedä onko se miten realistista tai loogista. Ei välttämättä.

Sim-Game Sport Horse

SGSH on tosi monipuolinen taustaltaan ja niin myös lajipainotuksiltaan. Olympialajien ratsuja löytyy enimmäkseen, mutta seassa on jokunen valjakkohevonenkin tätä nykyä, ja harvinaisuutena ARJ-hevosia. ARJ:n ajoluokkien pleasure driving on avoin aivan kaikille roduille ja SGSH-laumassani on muutamia hevosia, jotka polveutuvat ARJ-roduista, niin kilpailutin niitä sitten pleasure drivingissa.

Shagya

Shagyoissa on paljon yleishevosia ja sitten olympialajien ratsuja. Shagyojen kantaisä Lukacs KTN oli jonkin sortun monipuolisuusihme, sillä se kisasi vähän kaikkea: esteitä, koulua, kenttää, matkaa, maastoesteitä ja valjakkoa. Just tämmöisinä yleishevosina tykkään shagyoista erityisesti!

Suffolkinhevonen

Työhevosia kaikki.

Suomalainen puoliverinen

Olympialajit hallitsevat täällä, mutta seassa on muutamia valjakko-puoliverisiä. Koulu ja este ovat lajeista suurimmat, kenttäratsuja on vähemmän, mutta aika reilusti niitäkin, kun kyseessä on iso rotu.

Suomenhevonen

No, tämä se on se meidän kotimainen monipuolisuusihmeemme. Yleishevosia on paljon, työhevosia jonkin verran, vähemmässä määrin sitten muita. Ravureita en ole jaksanut laitella vuosiin. Ja se on hyvä juuri näin, sillä haluan ajatella noiden kaikkien yleishevosten soveltuvan ihan mihin tahansa käyttöön.

Tennesseenwalker

Nämä ovat kaikki ARJ-hevosia, kilpailevat omissa erikoisaskellajiluokissaan ja saddleseatissa. Alunperin vierastin vähän noita saddleseatin valjakkoluokkia, kun en oikein nähnyt walkeria kärryjen edessä, mutta nykyään ei jaksa niin paljon niuhottaa. Joskus aiemmin on ollut myös jokunen harva matkaratsu ja niitä voisi olla kyllä lisääkin. Jotkin ovat kuulemma ihan päteviä lännenratsujakin reaalimaailmassa.

Terskinhevonen

Täällä on pääasiassa olympialajien ratsuja ja jokunen matkaratsu. Aiemmin oli paljon myös laukkahevosia, mutta ne ovat myöhemmin sulautuneet pääasiassa kenttähevosiin. Ei kai mikään estäisi käyttämästä terskinhevosia valjakossakaan, mutta jotenkin en itse oikein näe tätä.

Trakehner

Trakehnerit ovat pelkästään olympialajien hevosia, näistä ei löydy edes valjakkohevosta. Toisaalta moni on xx-sukuinen anglo-trakehner enkä oikein miellä täysiveristä kovin kummoiseksi valjakkohevoseksi. Joten mielestäni tämä on ihan hyvä näin.

Ukrainanratsuhevonen

Täällä on menossa jotakin todella kummallista, nyt kun satuin vilkaisemaan tuota lajipainotusten listaa! Kouluratsuja on vaikka miten paljon, yleisratsujakin jonkin verran. Kenttähevosia on ihan muutama ja estehevosia ei lainkaan. Että mitä että? Minulle ukrainalainen on pääasiassa olympialajien ratsu, joten sinänsä eksoottisempien lajien puuttuminen ei ole ongelma, mutta mihin ne kaikki estehevoset ovat joutuneet?

Venäjänratsuhevonen

Tämän kohdalla nyt on tiedossakin se, että kouluratsut jylläävät. Este- ja kenttähevosia, samoin kuin yleisratsuja on tosi vähän, mutta on nyt jonkin verran. Myös tämä on minulle pääasiassa olympialajien hevonen, niin että ongelma ei ole iso.

Vuonohevonen

Pieni rotu ja pääasiassa yleishevonen, kuten sopiikin. Jokunen on merkitty valjakkohevoseksi, oikein sopiva laji sekin pikkuhallakoille. Ja sitten on yksi matkaratsu, joka on kisannut lyhyillä matkoilla. Vuonohevonen on minulle suomenhevosen kaltainen monipuolinen tapaus, vähän vain pienemmässä paketissa.

Welsh cob (D)

Cobeissa on aika monta ARJ:n ajoluokissa kisannutta tai paraikaa kisaavaa tapausta. Muuten nuo ovat vähän sekalaista sakkia, on kouluponeja pari, valjakkoponeja pari, yleisponeja ja ihan kysymysmerkilläkin merkittyjä, kun en ole päässyt oikein mieleni päälle siitä, mitä noilla tekisin. No, kai ne voisi myös merkitä ARJ-poneiksi.

Welsh cob-tyyppinen poni (C)

Pääasiassa ovat yleisponeja, muutama ARJ-poni seassa.

Welsh mountain -poni (A)

Yleisponeja on paljon, jokunen valjakkoponikin. En oikein osaa tällaista pikkuponia kilpailuttaa olympialajeissa, että vaikka joillekin on merkitty painotukseksi este tai kenttä, niin taitavat olla kisaamattomia. ARJ:n ajoluokkiin nämä kyllä voisivat sopia, pitääkin panna asia korvan taakse.

Welsh-poni (B)

Tämä nyt olisi kiva ratsutyyppinen poni, mutta aika paljon täälläkin on yleisponeja, myös ARJ-poneja. Nämäkin kärsivät vähän siitä, etten oikein näe niitä este- tai kenttäradoilla, vaikka sopivissa luokissa olisivat varmasti ihan päteviä suorittajia. Toisaalta tykkään ajatuksesta, että welshitkin ovat vähän tällaisia joka lajiin sopivia moniponeja.

Westfaleninhevonen

Täällä on este- ja kouluhevosia, kenttähevoset loistavat poissaolollaan. Ja sitten ehkä vähän poikkeuksellisesti seassa on melko monta valjakkohevosta. Westfalen onkin Ionicin puoliverisistä todennäköisesti se, josta löytyy eniten valjakkohevosia suhteessa hevosten lukumäärään. Kenttä-westejä pitäisi kyllä saada jostain.

Ylämaanponi

Yleisponeja nämä ovat pääsääntöisesti, jokunen valjakkoponi joukossa, kouluponeja vielä vähemmän. Aika moni on kisannut jonkin verran matkaratsastusta, niillä lyhyemmillä matkoilla. Ja se on hyvä niin, sillä minulle ylämaanponi on juurikin tällainen yleisponi, joka kelpaa pienelle tasolle mihin tahansa. 

Rodut ja lajipainotukset Ionicissa, osa 1

Viime viikon postauksesta tuli mieleen kirjoittaa jotakin siitä, mitä lajipainotuksia Ionicin eri roduilta löytyy, mitä haluaisin löytyvän ja mitä muuta olen asioista mieltä. Jaan tämän nyt kahteen osaan, koska Ionicissa rotuja on niin paljon.

Aloittakaamme aakkosjärjestyksessä.

Andalusianhevonen

Nämä ovat lähes täysin kouluratsuja, mutta viime kesänä käytin tammoilleni jonkin verran Namyshillin valjakkopainotteisia oreja, joten seassa on jokunen valjakkohevonenkin. Olen innoissani tästä, mielestäni harvinainen lajivalinta andalusianhevoselle. 

Rotu olisi sallittu myös ARJ:n saddleseatissa ja aiemmin olen joitain yksittäisiä hevosia siinä lajissa kilpailuttanutkin. Ei jotenkin vain nappaa.

Angloarabi

Olympialajit jyrää. Jos harrastaisin laukkoja, kelpaisivat toki myös siihen lajiin. En näe tässä kauheasti korjattavaa.

Appaloosa

Pääasiassa lännenratsuja ja hyvä niin, mielestäni. Nämä olisivat myös tervetulleita saddleseatiin, mutten ole itse lähtenyt sille linjalle lainkaan.

Ara-appaloosa

Olisi arabin kaltainen monipuolisuusihme, mutta Ionicin hevoset ovat lähes järjestäen pelkkiä ARJ-hevosia. Jollain on joitain matkaratsastus-startteja.

Arabianhevonen

Arabi kelpaisi mihin vain! Tai ei sentään raveihin eikä työhevoskisoihinkaan, mutta ihan kaikkeen muuhun kyllä. Ionicissa lähes kaikki arabit ovat ARJ-hevosia, kilpailevat saddleseatia ja ajoluokkia. Matkaratsuja löytyy myös jokusia, mutta määrään nähden aika vähän. Erityisesti arabien kohdalla harmittaa se monipuolisuuden katoaminen, tosin aiemmin merkitsin useimmat arabit yleishevosiksi enkä kilpaillut niillä mitään.

Arabian Warmblood

Muiden puoliveristen tapaan pääasiassa olympialajien ratsu. Näistä ei löydy edes valjakkohevosia, vaikka ehkä voisi. 

Australianhevonen

Nämä ovat pääasiassa lännenratsuja, moni on kisannut myös matkaratsastuksessa. Aussi olisi oikeasti tätä monipuolisempi rotu, mutta olkoon nyt näin, toistaiseksi ainakin.

Australianponi

Moni ponirotu on sellainen, että merkitsen ne yleisponeiksi enkä osaa kilpailla oikein mitään niillä. Australianponeista kyllä löytyy eri lajipainotuksia, jos tosin myös niitä yleisponeja. Olympialajien poneja on paljon, mutta joitain valjakkoponeja myös.

Belgianpuoliverinen

Olympialajit jyräävät eikä seasta löydy edes kenttäratsuja, pelkkiä koulu- ja estehevosia. Kenttäratsuja voisi olla eivätkä valjakkohevosetkaan pahasta olisi.

Boulognenhevonen

Nämä ovat työhevosia, kuten muutkin raskaat kylmäveriset. En ole lähtenyt kilpailuttamaan niitä edes valjakossa.

Budjonnynhevonen

Pääasiassa olympialajien ratsuja nämä ja niistäkin enimmälti esteitä ja kenttää. Kouluratsut ovat vähemmässä. Yleishevosia on jonkin verran ja ihan muutama matkaratsastusta kisannut yksilö.

Campolino

Nämä ovat kaikki askellajihevosia, saavat kisata ainoastaan erikoisaskellajiluokissa. Aiemmin oli joitain ihan yksittäisiä hevosia, joilla olin kilpaillut myös matkaratsastuksessa.

Cleveland Hunter

Nämä ovat pääasiassa kenttäratsuja, vain muutama estehevonen löytyy joukosta ja kouluratsuja ei yhtään. Voisi olla kyllä monipuolisemminkin näitä lajeja edustettuna, mutta kyseessä on pieni rotu.

Clevelandinruunikko

Koulu ja valjakko taitavat olla yleisimmät lajit, mihin vähän tuhdimman puoleinen hevonen tietysti sopiikin. Kenttä- ja estehevosia on jonkin verran ja sitten myös yleishevosia.

Clydesdalenhevonen

Työhevosia kaikki.

Connemaranponi

Aika monipuolisesti eri olympialajien poneja on, jokunen valjakkoponi, mutta yleisponi ei ole lainkaan niin yleinen termi listalla kuin monella muulla ponirodulla.

Connemara olisi tervetullut ARJ:n ajoluokkiin, mutta enpä ole tainnut koskaan yhtäkään connua niissä kilpailuttaa. Älkää kysykö miksi. Ehkä voisi?

Criollo

No, näitä on nyt ne kaikki kaksi kappaletta ja molemmat western-hevosia. Näkisin näitä ehkä myös matkaratsuina.

Dartmoorinponi

Pieni rotu tämäkin, yleisponeja ovat, mutta parille olen kirjannut painotukseksi matkaratsastuksen. Kilpailevat yleensä niitä lyhyempiä matkoja VMRJ:ssä.

Dongola

Myös tämä on pieni rotu ja kaikki yleishevosiksi merkittyjä. Kaikki ovat kisanneet jonkin verran matkaratsastusta, myös niitä lyhyempiä matkoja. Poikkeuksellista muihin rotuihin on se, että näillä on sijoituksia useista lajeista (ja ne on jopa kirjattu sivuille!). Kilpailevat yleensä alimmissa luokissa lajista riippumatta.

Dutch Harness Horse

Saddleseat- ja ajoluokkien vakionäky. DHH:sta on nimenomaan ARJ-kisaamisen takia tullut niinkin iso rotu kuin se nyt on. Mutta tämä toimisi kyllä myös valjakkohevosena, olettaisin ainakin.

Englantilainen täysiverinen

Kun Ionicissa ei noita laukkoja harrasteta, nämä ovat kaikki pääasiassa olympialajien ratsuja. Mitään eksoottisempia lajeja en ole lähtenyt täysiverisilläni kilpailemaan. Luulin, että kenttä on erityisen hyvin edustettuna, mutta tehdessäni pientä laskentaa huomasin, että kaikkia olympialajeja on aika tasapuolisesti. Se on hyvä, koska täysiverinen on tärkeä myös risteytysjalostuksessa.

Exmoorinponi

Nämä ovat nyt kaikki niitä yleisponeja! Joillain on kisattu matkaratsastustakin, yleensä taas niitä lyhyempiä matkoja, kun ovat aika pienikokoisia poneja. En oikein osaa mieltää näitä muihin lajeihin kuin valjakkoon. 

Fellponi

Myös täällä on paljon yleisponeiksi merkittyjä. Aivan muutama valjakko- tai kouluponi löytyy ja yksi matkaratsastuksessa kisauraa aloitellut tapaus. Fellien kanssa on vähän sama juttu kuin exmooreillakin, etten oikein osaa kilpailuttaa niitä missään muussa lajissa kuin valjakossa. Voi, minulla on ikävä vanhaa SPC:tä, jonka mielsin paljolti sellaiseksi "harrasteponien" kisaamiseksi.

Frederiksborginhevonen

Tämäkin on rotuna vähän raskaammanpuoleinen noin lämminveriseksi, joten koulu- ja valjakkohevosissa löytyy. Toki seassa on este- ja kenttäratsujakin, mutta vähemmässä määrin.

Furioso

Näistä löytyy kenttäratsuja eniten, este- ja kouluhevosia on vähemmän ja eksoottisempia lajeja ei lainkaan.

Georgian Grande

Nämä ovat saddleseat-hevosia kaikki.

Gidran

Koulu- ja kenttäratsuja löytyy, estehevosia vähän vähemmän. Yksi valjakkohevonenkin on tallissa ja jokusia yleishevosia. Niin, ja yksi matkaratsukin vielä. Minä joskus teen tätä, että nappaan varsinkin yleishevosiksi merkittyjä hevosia matkaratsastuskisoihin.

Hackney ja hackneyponi

Nämä molemmat ovat ARJ-hevosia, tervetulleita saddleseatiin ja ajoluokkiin. Ennen porrastettujen tuloa kisasin näillä vain saddleseatin ajoluokissa ja jätin ratsastusluokat muille roduille, mutta nykyään en jaksa säätää tämmöisiä. 

Hannoverinhevonen ja hollanninpuoliverinen

Sama juttu kuin BWP:llä: pelkkiä este- ja kouluratsuja. Voisi olla muitakin.

Hollannintyöhevonen

Puhtaasti työhevosrotu. Vielä kun joskus muistaisin kisata TYH-kisoissa (tai merkitä sijoituksia sivuille).

Islanninhevonen

Nämä ovat kaikki askellajihevosia. 

Kalliovuortenhevonen

Nämä ovat myös askellajihevosia, kisaavat erikoisaskellajiluokissa ja saddleseatissa. Seassa on joitain harvoja matkaratsuja.

Kisber-felver

Täällä on enimmäkseen este- ja kenttäratsuja, kouluhevoset ovat pieni vähemmistö. Jonkin verran on myös yleishevosia. Mielestäni valjakko-kisber ei olisi mitenkään ongelmallinen ajatus, joten ehkä joskus.

Kladrubinhevonen

Koulu- ja valjakkohevosia. Sen verran tuhteja kavereita nämäkin, etten oikein näe niitä kisaamassa esteitä tai kenttää ainakaan kovin korkealla tasolla.

Knabstrupinhevonen

Myös täällä ollaan olympialajien kannattajia. Tammoista löytyy yksi valjakkohevonen ja niitä voisi olla useampiakin, sillä en saa päästäni pois kuvaa täplikkäästä vaunujen vetäjästä. Ehkä hivenen poikkeuksellista on se, että yleishevosia ei ole lainkaan.

Lipizzanhevonen

Nämä ovat kaikki kouluratsuja, silmissäni siintävät ne Wienin Espanjalaisen Ratsastuskoulun lipizzat. Mutta valjakkolipizza ei sekään kuulostaisi mitenkään pahalta ajatukselta.

Lusitano

Kouluratsuja nämäkin ja saavat ehkä ollakin, ellen satu jostain löytämään valjakko-lusitanoja jalostuskäyttöön, kuten andalusianhevosen kohdalla kävi.

Tämäkin olisi sallittu rotu saddleseat-luokissa, mutta jotenkin se ei näidenkään kohdalla nappaa.

Missourinfoxtrotter

Nämä ovat kaikki ARJ-hevosia, kisanneet erikoisaskellajiluokissa ja saddleseatissa. Seassa on muutama matkaratsastustakin kokeillut hevonen. Muistelen joskus aiemmin olleen myös western-painotteisia foxtrottereita.

Viime aikojen kuulumisia, ajatuksia ynnä muuta silppua

Olisihan minulla muutakin kirjoitettavaa blogiin, mutta mennään nyt tämmöisellä pienellä ajatuksenvirta-postauksella kaikesta siitä, mitä tässä viime aikoina on ollut mielen päällä. Sillä kaikenlaistahan on ollut!

Ne bulgarialaiset rodut

Minä viime viikolla esittelin ne kolme (Rotuesittelyssä bulgarialaiset: itäbulgarianhevonen, plevnanhevonen ja tonavanhevonen), mutta kuten tuon postauksen alussa oleva listakin kertoo, bulgarialaisia rotuja on enemmänkin. Tuota postausta kirjoittaessani tongin muitakin rotuja, kun alunperin oli tarkoitus tehdä lyhyet esittelyt kaikista roduista yhteen ja samaan postaukseen. Tulin sitten järkiini ja totesin, että siitä tulisi pienen romaanin mittainen postaus. Päädyin sitten kirjoittamaan noista itselleni tutuimmista ja jätin muut hautumaan.

Tuossa selaintabissa on auki noita lähteinä käytettyjä sivuja, joista löytyy jotakin tiedonmurusta muistakin roduista. Tiedonmuruset ovat kuitenkin melko pieniä, harvassa ja epämääräisiä, pahimmillaan ristiriitaisiakin keskenään, joten ei ole liian helppoa koostaa näistä mitään järkevää ja mahdollisimman paikkaansapitävää tietopostausta.

Criolloja

Argentiinalainen criollo kuului Ionicin ihan ensimmäisiin kasvatusrotuihin silloin vuonna 2004. Kasvatus loppui kyllä lyhyeen, tuona vuonna syntyi viisi varsaa ja siinä se sitten olikin. Vuonna 2009 syntyi vielä yksi, kun sattui olemaan yksi criollotamma, jota käytettiin pääasiassa azteca-jalostukseen. Tammalle löytyi jostain vieras ori sulhaseksi ja siitä syntyi Cristobal Ion.

Mutta nyt criollot tekivät paluun! Nikki myi Keskustassa omia kasvattejaan ja ex tempore päätin ostaa pari. Tervehtikää siis ori Flor Cágadoa ja tamma Flor Árticaa! Cristobal tosiaan kuoli vuonna 2014, joten tässä on kymmenen vuotta menty ilman criolloja. En minä tiedä, mitä noilla teen, mutta ainakin niitä voi käyttää SGSH-jalostuksessa. Ja eihän sitä tiedä, jos innostuisi uudestaan criollokasvatuksesta. Myönnän, että se(kin) rotu on välillä vähän kutitellut ajatuksissa, että mitä jos.

SGSH

Minä sen SGSH:n menin mainitsemaan ja olen maininnut sen joitain kertoja aiemminkin. Nyt olen tehnyt sen, mitä uhkailinkin ja olen ottanut rodun ns. haltuuni. Olen siis tehnyt sille uuden infosivun ja päivittänyt sen rotumääritelmää ja erityisesti jalostusohjetta.

Tuota jalostusohjetta miettiessäni olen ajautunut riitaan itseni kanssa, muiden harrastajien kanssa onneksi en, vielä ainakaan. Ottaen huomioon, miten yksinkertaisena olen pitänyt sen jalostusta, siinä on yllättävän monta mutkaa ja kommervenkkiä, jotka pitäisi saada kaikki käsiteltyä, ettei harrastajille jää epäselvyyksiä.

Pahimmat murheet koskevat erilaisia täysiveriristeytyksiä ja sellaisia rotuja, jotka itse ovat risteytyksiä jo alkuunsakin. Miten niitä pitäisi käsitellä jalostuksessa ja ennen kaikkea miten haluamani asiat ilmaisisi selkeästi ja napakasti tekstimuodossa. Siinäpä sitä miettimistä ja esimerkkisukujen lista on jo kammottavan pitkä.

Ai niin: tuo pirun leiska ei toimi mobiiliselaimilla. En tiedä miksi.

Leiskasivustoja, onko niitä?

Törmäsin tuota SGSH-sivustoa suunnitellessani sellaiseen seikkaan, että onko enää olemassa mitään sivustoja, jotka tarjoavat järkeviä valmisleiskoja? Jotakin löysin, mutta niiden leiskat olivat liian skaalautumattomia minun makuuni. Olen sillä tavalla vanhakantainen, etten halua mitään kiinteitä, pikselimääräisiä leveysmäärityksiä. Mobiiliselaimillakin ne ovat todennäköisesti kauhistus.

Googlausyritykseni eivät tuottaneet juuri mitään järkeviä tuloksia, mutta se nyt ei tarkoita mitään. Canvaa en halua käyttää tähän tarkoitukseen, en ole löytänyt sieltä mitään oikein järkevää, sieltäkään. Ansioluetteloiden, työhakemuspohjien ja sen sellaisten tekemiseen se on ihan passeli, mutta nettisivujen kanssa karsastan sitä. Plus etten halua sen kanssa naimisiin (lue: maksaa täydestä versiosta maailman tappiin asti).

Päivitys?

Miksikö minä leiskoja ja leiskasivustoja kaipailen? No, tulin miettineeksi muutamaa seikkaa:

a. Ionicin nykyinen leiska on vähän huono, varsinkin mobiiliselaimilla. Kyllä se nyt toimii, mutta...

b. Edellisestä kohdasta seuraa väistämättä se ajatus, että Ionicin ulkoasun voisi päivittää. Ekan kerran kymmeneen vuoteen.

c. Olen liian laiska jaksaakseni vääntää sitä enää itse atomeista lähtien.

Rakastan Ionicin muiden eläinten hempeätä kukkaleiskaa ja taistelen tässä sitä mielihalua vastaan, että käyttäisin samaa leiskaa Ionicissakin. Vaikka... miksei? Se kuitenkin toimii. Tällä menolla kohta myös Gin Ahaltek on vaaleanpunainen. Mutta olisiko tosiaan joitakin muita kivoja leiskoja tarjolla?

Welshien jalostus ja umpikuja

Katselin tuossa vanhimpia B-welshejäni sillä silmällä, että teettäisin niille varsoja ja kuoppaisin sitten. Umpikujassa ollaan: kaikki ovat pitkäsukuisia ja ihan liian moni on sukua keskenään. Ne vuosi tai pari sitten ostetut ponit eivät riitä. Harkitsin jo tekeväni Crialltit ja keksiväni sadoittain suvuttomia tuontiponeja. Olisivatkin ekat laatuaan pariinkymmeneen vuoteen, sillä Ioniciin ei ole omia welsh-linjoja keksitty sitten tallin alun.

Askellajeista tieteellistä tutkimusta

Löysin erään tieteellisen artikkelin erikoisaskellajeista. Superkiinnostava! Toki myös superhaastavaa luettavaa. Mutta aion kirjoittaa tästä, kun saan ensin asiat pureksittua sellaiseen muotoon, että ymmärrän edes itse.

Idiootti

Tein tuossa melko massiivista kuvien kaivelua venäjänratsuhevosilleni. Niistä tosi iso osa oli kuvattomia, mutta nyt sitä asiaa on vähän autettu.

Vasta tämän kuvajumpan jälkeen tajusin, että laumassa on aika monta sellaista hevosta, jonka voisin lopettaa tai myydä pois. Ovat vanhoja jo ja tehneet tarpeellisen määrän varsoja. Joten värkkäsin kuvia hevosille, jotka lopetan kohta. Hyvä minä.

VRL:n rekisteröintitilastot 2024

Kas niin! Vihdoin saan aikaiseksi kirjoittaa viime vuoden VRL:n rekisteröintimääristä. Statistiikat sinänsä löytyvät VRL:n statistiikka-sivulta ja sieltä olen kerännyt ne Google Sheetiin, jota voi kuka tahansa tarkastella. Sheetistä löytyy koko rekisteröintidata siltä ajalta, kun hevosia tietokantapohjaiseen VRL:oon on rekisteröity, mutta tässä käyn läpi viime vuoden numeroita.

Viime vuonna rekisteröitiin 8068 hevosta. Se on merkittävästi vähemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin rekisteriin päätyi yli 11000 virtuaalihevosta. Ihmettelinkin tuolloin, että mitäs nyt on meneillään enkä tiedä, keksinkö syytä yllättävälle suosiolle. Tänä vuonna nyt sitten rekisteröitiin vähemmän hevosia, mutta ihan kohtuullinen luku tuo päälle kahdeksan tuhatta on.

Hevosia rekisteröitiin 177 eri rodusta, mikä on hyvin tyypillinen määrä. Viime vuosi oli tosiaan jokin poikkeus, 235 eri rotua, samoin 2021, jolloin VRL uudistui ja alkoi vaatia VH-tunnusta pakollisena kaikkiin jaosten alaisiin kisoihin osallistuvalta. Olen reilu vuosi sitten käynyt läpi tuota rotu-tilastoa (VRL:oon rekisteröityjen rotujen lukumäärät vuosittain), joten ei siitä sen enempää. Hyvin normaaleissa lukemissa mennään, kuten sanoin.

Tässä on sitten kaaviota roduista, joita rekisteröitiin yli 100 kappaletta. Kuva suurenee klikkaamalla.

Suomenhevonen pitää edelleen kärkipaikkaa eniten rekisteröitynä rotuna, mutta sen rekisteröintimäärä on suorastaan romahtanut. Vuoden 2023 tilastojen yhteydessä puhuin jo jonkinlaisesta romahduksesta, kun ensimmäistä kertaa ikinä suomenhevosten rekisteröinnit jäivät alle tuhanteen hevoseen, mutta nyt ei päästy edes viiteen sataan.

Toinen romahtaja on shetlanninponi, joita rekisteröitiin 139 kappaletta ja se on listalla sijalla sijalla 15. Yleensä shetikka on ollut top5:ssa ja edellinen alin rekisteröintimäärä oli 331 ponia. Vuonna 2023 rekisteröitiin 387 shetlanninponia. Shetlanninponin rekisteröintimäärät ovat olleet laskussa tässä vuosien mittaan, mutta viimevuotinen määrä on kyllä varsinainen pohjakosketus.

Edellisen vuositilaston yllättäjät, Royal Hanoverian Cream ja vjatkanponi, eivät viime vuonna yltäneet lainkaan samanlaisiin lukemiin. Se ei tietysti ollut yllätys, ilmeisesti molemmilla roduilla vuosi 2023 oli syystä tai toisesta todella aktiivinen. Vjatkanponien kohdallahan minä osoitin ei-missään-tapauksessa-syyttävällä sormella Namyshilliä, viime vuonna siellä lienee keskitytty muihin rotuihin.

Sen sijaan arabi ponnisti todella, todella pitkästä aikaa toiseksi suosituimmaksi roduksi, ohi puoliveristen, englantilaisen täysiverisen ja ratsuponin. Itse asiassa 359 rekisteröidyn hevosen kanssa arabi teki vuosiennätyksensä sitten vuoden 2015, jolloin rekisteröitiin 559 arabia. Toisaalta historia tuntee vuoden 2012, jolloin arabien rekisteröintimäärä ylitti tuhat hevosta.

Noin muuten sanoisin, että mitään suuria yllättäjiä listalla ei sitten ollut. Aika lailla vanhoja tuttuja ovat.

Seuraavaksi sitten ne rodut, joita rekisteröitiin 50-99 kappaletta.

Täälläkään ei mitään suuria yllätyksiä taida olla, mutta tässä jotakin huomioita:

• Fellponi ehkä yllätti 89 rekisteröinnillä ja varsinkin kun minä rekisteröin niistä vain 33 kappaletta. Eli niitä on nyt joillain muillakin, se on hyvä tietää.
• Ranskanpuoliverinenkin lähes tuplasi vuoden 2023 lukemansa. 
• Paso finolla oli paras vuosi ikinä. No, niitä rekisteröitiin 82 kappaletta ja Ionicissa syntyi 81 paso fino -kasvattia, niin että arvatkaa kuka tuosta pasojen määrästä on vastuussa...
• Australianponikin teki vuosikohtaisen ennätyksen 55 ponilla. Minä olen osasyyllinen toki siihenkin.
• Hackneyponilla ihan sama juttu. Epäilen niistäkin suurimman osan olevan ionicilaisia.
• Irlannincobin kohdalla voidaan puhua myös jonkinasteisesta romahduksesta. 52 hevosta on vähiten ikinä, useimmiten rotu on päässyt satasen pintaan.
• Doninhevosella oli kova vuosi, teki vuosikohtaisen ennätyksen 51 rekisteröinnillä. Toki niitä jo 2023 rekisteröitiin 41. Tästä lukemasta lienee kiittäminen Yemeneä ja erityisesti Namyshilliä.

Listan ulkopuolelta sanottakoon, että gotlanninrussi kuuluu myös vuoden romahtajiin. Niitä rekisteröitiin 48 kappaletta, joten se ei päässyt edes näihin kaavioihin ja se on pienin rekisteröintimäärä ikinä. Vuonohevosesta voi sanoa samaa, vain 41 rekisteröintiä.

Ionicin hevosmäärä vuonna 2024

Vähän taukoa blogin kesätaukoon, mutta siitä on suunnilleen 2,5 vuotta kun laskin Ionicin hevosmäärän ja esittelin sen blogissakin (Ionicin hevosmäärä). Lukema oli tuolloin 3367 hevosta eli ihan mittava määrä, mutta kuten tunnettua, hevosten määrä Ionicissa on vakio, kasvamaan päin...

En siis tiennyt yhtään mitä odottaa, kun taannoin lähdin laskeskelemaan hevosmäärää. Suurempi varmasti, mutta miten paljon? Myönnän kyllä, että viime aikoina olen keksinyt kovasti uusia hevosia useampaankin rotuun ja kasvateille olen sivuja tehnyt melkoisella tahdilla. Ostohevosiakin on tarttunut mukaan jokunen, vaikka aina niitä voisi enemmänkin olla.

En siis voi väittää yllättyneeni ihan kauheasti, kun lopputulos oli 5058 hevosta. Vaikka piti sitä toki vähän nieleskellä. Että tässä sitä vain tyyriinä pasteeraillaan yli viiden tuhannen virtuaalihevosen omistajana!  Kuten edelliselläkään kerralla, lukema ei ole mikään ihan täysi totuus. Kasvattilistoilla on varsoja odottamassa sivujaan, joitain hevosia on myyty muualle, mutta ne eivät ole vielä poistuneet Ionicista ja saattaa jossain olla vielä ostohevonen, jolle en ole muistanut tehdä sivuja. 

Teen tähän alle samanlaisen lista kuin tuossa parin vuoden takaisessa postauksessa oli. Erona vain on se, että tällä kertaa hoksaan laskea frederiksborginhevoset mukaan barokkirotuihin. Viimeksi se oli jostain syystä päätynyt muiden lämminveristen sekaan.

Yli sadan hevosen rodut

1. Arabianhevonen 421
2. Kalliovuortenhevonen 262
3. Terskinhevonen 240
4. Tennesseenwalker 219
5. Knabstrupinhevonen 216
6. Suomalainen puoliverinen 186
7. Saddlebred 174
8. Paso fino 172
9. Englantilainen täysiverinen 162
10. Frederiksborginhevonen 116
11. Fellponi 115
12. Morganinhevonen 113
    
13. Hackneyponi 106
14. Venäjänratsuhevonen 105
15. Budjonnynhevonen 104

Tässä sen muutoksen näkee, kun vertaa tuohon vanhempaan postaukseen. Yli sadan hevosen rotuja on jo 15, kun vuonna 2021 niitä oli vain 6. Erityisesti askellajihevosten määrä on kasvanut.

Arabianhevosen kärkipaikkaa ei kukaan ole uhkaamassa, mutta sen lukumäärä on noussut vain vähän. Arabeja on 50 yksilöä enemmän kuin 2021, prosentteina nousu on 13,5 %. Arabien kasvattilista kuitenkin laahaa pahasti jäljessä ja siellä on toistasataa varsaa odottelemassa vielä sivujaan. Että kun joskus saan niille kaikille sivut tehtyä, lukumäärät ovat kovasti toisennäköiset.

Kalliovuortenhevonen oli viimeksi sijalla 3 eli se on noussut pykälän verran ylöspäin. Hevosmäärä on kasvanut huikeat 40 prosenttia.

Myös terskinhevonen on tullut sijan verran ylöspäin, nelossija muuttui kolmoseksi. Senkin määrä on noussut lähes 40 prosenttia.

Tennesseenwalker on tehnyt hirmuisen nousun. Viimeksi se oli sijalla 10 ja hevosia oli 87. Nyt se on neljäs yli 200 hevosella. Nousua on ollut siis 150 prosenttia eli hevosten määrä on yli tuplaantunut.

Päivän putoaja on knabstrup, joka vuonna 2021 oli toisena ja nyt vasta viidentenä. Hevosten määrä ei ole varsinaisesti laskenut, mutta nousua on ollut vain 14 yksilöä. Toisaalta lopetin vuonna 2022 useita kymmeniä vanhempia knabstrupeja, se selittänee vähäistä nousua osiltaan. Vaikka on niitä muitakin rotuja karsittu.

Seuraavaksi käyn läpi eri rotutyyppejä. Olen jättänyt listoilta pois rodut, joita on alle 10 hevosta.

Suurimmat askellajirodut

1. Kalliovuortenhevonen 262
2. Tennesseenwalker 219
3. Saddlebred 174
4. Paso fino 172
5. Missourinfoxtrotter 91
6. National Show Horse 57
7. Islanninhevonen 56
8. Campolino 42
   

Ja tässä sitten oli kaikki erikoisaskellajirodut, tässä kategoriassa ei mitään pieniä rotuja olekaan! Isoimmat olivat jo tuolla sadan hevosen listalla, MFT kolkuttelee sitä sadan yksilön ovea myös jo. Issikoista ja campolinoista on tullut aika isoja rotuja myös. Viimeksi laskiessa campolinoja oli 8...

Suurimmat barokkirodut

1. Frederiksborginhevonen 116
2. Andalusianhevonen 58
3. Lipizzanhevonen 37
4. Lusitano 34
5. Kladrubinhevonen 24
   

Tähän on nyt tosiaan otettu mukaan se frederiksborg, jota viimeksi ei ollut. Lusitanon määrä on kasvanut alle kymmenestä hevosesta 34:een. Kladrubit ovat edelleen luopumislistalla.

Suurimmat karjahevosrodut

1. Quarter-hevonen 98
2. Paint Horse 71
3. Appaloosa 61
4. Australianhevonen 21
   

Tässä ei ole tapahtunut juurikaan muutoksia, järjestys on samanlainen kuin viimeksikin. Australiahevosten määrä toki on kasvanut niin että se on päässyt listalle. Quarterien ja paintien määrät eivät ole nousseet mitenkään suuresti, mutta appaloosia on merkittävästi enemmän kuin vuonna 2021, silloin niitä oli vaivaiset 17 kappaletta.

Suurimmat kylmäverirodut

1. Suomenhevonen 93
2. Perchenhevonen 59
3. Poitounhevonen 35
4. Schwarzwaldinrautias 25
5. Vuonohevonen 11

Anteeksi, mutta mitä täällä tapahtuu? Miten ihmeessä suomenhevosia on jo lähemmäs sata? Totta kyllä, etten ole varsinaisesti kursaillut varsoja suunnitellessani, mutta että silti... Siis Ionic alkaa olla jo tosi iso suokkisiittolakin, kuka olisi arvannut? Muuten rotujen järjestys on sama kuin 2021, mutta listalle ovat nousseet myös schwarzwaldinrautias ja vuonohevonen.

Suurimmat ponirodut

1. Fellponi 115
2. Hackneyponi 106
3. Ylämaanponi 74
4. Connemaranponi 70
5. Newforestinponi 63
6. Exmoorinponi 61
7. Welsh D 57
8. Australianponi 56
9. Welsh B 43
10. Welsh A 36
11. Welsh C 20
12. Ratsuponi, risteytysponi ja WPB 14
    

Ponien lista on mennyt ihan uusiksi. Ensiksikin pari isointa rotua ylittää jo sadan yksilön rajan. Toiseksi, newforestinponien määrä on jopa pienentynyt parilla yksilöllä ja se putosi kärkisijalta viidenneksi. Kolmanneksi, fellponien määrä on yli kolminkertaistunut. Neljänneksi, niin on hackneyponienkin määrä. Viidenneksi, exmoorinponien määrä on tuplaantunut ja australianponienkin melkein. Kuudenneksi: welshit ovat miltei hätää kärsimässä.

Suurimmat puoliverirodut

1. Suomalainen puoliverinen 186
2. Trakehner (ml. anglo-trakehner) 55
3. Oldenburginhevonen 50
4. Westfaleninhevonen 47
5. Arabian Warmblood 31
6. Dutch Harness Horse 30
7. Ranskanpuoliverinen 20
   

Tällä listalla järjestys on pysynyt melko tavalla samana, ainoa lisäys on DHH, joita vuonna 2021 oli vain yksi kappale ja nyt 30. Listalta on myös poistunut lämminverinen ratsuhevonen eli määrittelemättömät puoliveriset, jotka toki olivat poistolistalla joka tapauksessa. 

Suurimmat täysiverirodut

1. Arabianhevonen 421
2. Englantilainen täysiverinen 162
3. Angloarabi 27
   

Tässäkään ei muutoksia. Arabien kärkisija tulikin jo mainittua, enkut ovat likimain tuplanneet lukumääränsä ja angloarabejakin on vähän enemmän kuin viimeksi, mutta se tulee kaukana muiden takana.

Suurimmat muut lämminverirodut

1. Terskinhevonen 240
2. Knabstrupinhevonen 216
3. Morganinhevonen 113
4. Venäjänratsuhevonen 105
5. Budjonnynhevonen 104
6. Gidran ja ukrainanratsuhevonen 78
7. Clevelandinruunikko 77
8. Nonius 74
9. RBSH 70
10. Kisber-felver 69
11. Furioso 49
12. SGSH 45
13. Hackney 40
14. Shagya 34
15. Pintabian ja ph-ox -risteytykset 33
16. Wielkopolski 21
17. Cleveland Hunter 12
    

Tosiaan terskinhevonen on vienyt kärkipaikan knabstrupilta ja viimeksi kolmantena ollut frederiksborg siirrettiin barokkikategoriaan, mihin se eittämättä kuuluukin. Mikä lie ajatuskatkos tullut viimeksi. ARJ:ssä kisaava morgan on kasvattanut hevosmääräänsä (2021: 53) ja sijoitustaan (2021: 9.) komeasti, mutta samaa voi sanoa myös venäjänratsuhevosesta (2021: 65 hevosta ja 6. sija). 

RBSH:n lukumäärä on vähän jopa vähentynyt, vuonna 2021 niitä oli 79 hevosta. Toki niitäkin lopetin tuossa jossain välissä melkoisen määrän ja uusia kasvatteja on sivuja vailla ja suunnitteilla. Kyse ei ole siis siitä, että olisin luopumassa rodusta. Ei missään tapauksessa!

Uusi tulokas listalla on hevoskokoinen hackney ja Cleveland Hunter, joita molempia kyllä oli jo vuonna 2021, mutta vain vähän. Niin ja myös shagyan lukumäärä on ollut hurjassa nousussa. Piti ihan laskea toistamiseen, että onko niitä nyt oikeasti 34 kappaletta, mutta on.

No, mitäs nyt sitten? Seuraavaa tuhatlukemaa kolkuttelemaan vain!

VRL:n rekisteröintitilastot 2023

Se on taas se aika vuodesta kun viime vuoden rekisteröintitilastot ovat valmistuneet ja pääsen kaivamaan niitä taulukoiksi ja kaavioiksi. Joten tässä viime vuoden tilastot ja minun kommenttejani niistä.

Viime vuoden kokonaisrekisteröintimäärä on 11261. Kokonaisrekisteröintimäärä nousi viime vuodesta lähes parilla tuhannella hevosella. Hieno juttu! Se on jopa isompi kuin vuoden 2021 rekisteröintimäärä (10533 hevosta). Muistamme vuoden 2021 poikkeusvuotena, jolloin VRL uudistui ja alkoi vaatia jaostenalaisiin kisoihin VH-tunnusta kaikilta osallistujilta. Silloin oletettavasti rekisteröitiin paljon vanhempiakin kisahevosia, jotta ne pääsisivät jatkamaan kisauraansa.

Rotufriikkiä ilahduttaa myös se, että hevosia rekisteröitiin 235 eri rodusta ja se on suurempi määrä kuin ikinä, poislukien se 2021, jolloin rekisteröitiin 268 rodusta yksilöitä. Minähän näitä rotumääriä esittelin syksyllä (VRL:oon rekisteröityjen rotujen lukumäärät vuosittain) ja huomautin tuolloin, että on menossa jotakin varsin eriskummallista, kun lokakuun alussa oltiin jo isommissa lukemissa kuin koskaan. 

Ja onhan se totta, että viime vuonna on rekisteröity yksilöitä monesta sellaisesta rodusta, joita ei joka vuosi ole kenties rekisteröity lainkaan. Pari rotua on jopa sellaisia, joita ei ole rekisteröity lainkaan vuoden 2010 jälkeen (Spotted Draft Horse, avellinonponi). 

Tässä on seuraavaksi kaavio roduista, joita on rekisteröity viime vuonna 100 kappaletta tai enemmän:

Kuva suurenee klikkaamalla. Yli sataan rekisteröintiin päässeitä rotuja on 34 kappaletta ja se on vähän enemmän kuin viime vuonna (26). 

Suomenhevonen pitää edelleen kärkisijaa ja tuskin kukaan yllättyi tästä. Mutta lukema on yllätys: ensimmäistä kertaa ikinä suomenhevosten rekisteröinnit jäivät alle tuhanteen yksilöön. Tämä tarkoittaa myös sitä, että suomenhevosen osuus kaikista vuonna 2023 rekisteröidyistä hevosista on alle 10 %. Pari vuotta sitten esittelin VRL:n rekisterin kokonaistilastoja ja totesin tuolloin, että kaikista rekisteröidyistä hevosista noin 15 % on suomenhevosia (Hevosrekisterin tilastoja). 

Kyllähän suomenhevosten rekisteröinnit ovat olleet vähän laskussa tässä vuosien mittaan, mutta niin on ollut kokonaisrekisteröintimääräkin. Vaikka kokonaisrekisteröintimäärä nyt kasvoikin, suomenhevosten määrä jatkaa silti pienenemistään. Minun teoriani on se, että rekisteröintien määrän kasvusta vastaa ehkä yksi tai muutama harrastaja, jotka ovat tänä vuonna rekisteröineet todella paljon hevosia, mutta suomenhevosia heillä ei ehkä sitten niinkään ole. Tiedän nimittäin ainakin sen, että Ireth on rekisteröinyt enemmän hevosia viime vuonna kuin minä (minunkin lukemani on toisella tuhannella) ja hän ei ole tänä vuonna juurikaan suomenhevosia rekisteröinyt. Kenties tällaisia harrastajia on muitakin.

Sen sijaan listalla on pari totaaliyllättäjää: Royal Hanoverian Cream (169 hevosta) ja vjatkanponi (113 hevosta). Vjatkanponeista vastaa todennäköisesti yksinomaan juurikin Ireth, joka on niitä keksinyt ja näemmä kasvattanutkin Namyshillissä ihan merkittäviä määriä. Ja Royal Gardens on tehnyt aktiivista työtä RHC:n eteen, vaikka rodulla on kyllä muitakin omistajia ja kasvattajiakin. Kiva nähdä tällaisen melkein-virtuaalisen rodun kasvattavan suosiota ja hevosmäärää.

Muita havaintoja listasta:

• Ratsuponeilla oli satakunta rekisteröintiä enemmän kuin vuonna 2022 (351 → 450).
• Hannovereja rekisteröitiin 142 hevosta enemmän kuin vuonna 2022 (297 → 439) ja se meni FWB:n edelle vuosilistalla, vaikka FWB on yleensä pitänyt suosituimman puoliverisen titteliä.
• FWB:nkin rekisteröintimäärä kasvoi viime vuonna 358 → 435, mutta se tosiaan ei riittänyt hannoverin päihittämiseen.
• Arabien rekisteröintimäärä kasvoi myös lähes sadalla hevosella (232 → 311) ja se oli tänä vuonna suositumpi kuin englantilainen täysiverinen. 
• Islanninhevonen ei päässyt ihan vuoden 2022 huippulukemiin (305 hevosta), mutta 261 on silti oikein hyvä lukema historian valossa.
• Nämäkin rodut kasvattivat rekisteröintimääriään vuodesta 2022:
• Shetlanninponi 331 → 387
• Trakehner 250 → 369
• Englantilainen täysiverinen 262 → 277
• Quarterhevonen 168 → 274
• Welsh Mountain 201 → 252
• Holsteininhevonen 93 → 211
• Welsh Part Bred 178 → 191
• Irlannincob 140 → 171
• Englanninpuoliverinen 66 → 162
• Friisiläishevonen 100 → 158
• Paint Horse 101 → 148
• Kalliovuortenhevonen 63 → 139
• Welsh sektio C 109 → 138
• Andalusianhevonen 82 → 111
• Appaloosa 71 → 111
• Budjonnynhevonen 58 → 108
• Gotlanninrussi 84 → 104
• Tennesseenwalker 76 → 100
• Kalliovuortenhevosista 101 hevosta on ionicilaisia.
• Tennesseenwalkereista 77 hevosta on ionicilaisia.

Sitten on kaavio niistä hevosista, joiden rekisteröintimäärät olivat välillä 50-99:

Tällä listalla on useampia yllätyksiä:

• Terskinhevonen sivusi kaikkien aikojen parasta vuotta, sillä vuonna 2015 on rekisteröity myös 92 terskiä ja se on paras vuosikohtainen lukema ikinä.
• Se ei liene yllätys, että terskinhevosista 71 on Ionicin hevosia.
• Myös lusitanolla oli ennätysvuosi 76 rekisteröidyllä hevosella. Aiempi ennätys oli 52 hevosta vuonna 2022.
• Samoin SGSH teki uuden rekisteröintiennätyksen: 71. Aiempi paras vuosi oli poikkeusvuosi 2021, jolloin rekisteröitiin 41 hevosta.
• Samaan sakkiin kuuluu myös quarab, joita rekisteröitiin 65 kappaletta. Edellinen ennätys oli myös vuodelta 2021, 49 hevosta.
• Ruotsinpuoliverinenkin sai parhaat lukemat moneen vuoteen, 55 hevosta.
• Ara-appaloosa oli jonkin sortin yllätys sekin 55:llä rekisteröinnillä.
• Perchenhevosiakin rekisteröitiin enemmän kuin ikinä, 53 kappaletta.
• Myös venäjänratsuhevosella ja australianhevosella oli nähdäkseni ennätysvuosi.
• Listalta putosi colorado ranger, joita on vuosina 2020-2022 rekisteröity toista sataa hevosta vuosittain, mutta viime vuonna vain 42 kappaletta.

Muita huomioita tilastosta (joka muuten on tarjolla Google Sheetinä, kaikki pääsevät katsomaan sitä ainakin):

• American Cream Drafteja rekisteröitiin 36 hevosta, joka on yli puolet kaikista VRL:oon rekisteröidyistä ACD:istä. Niitä rekisterissä vuoden 2023 loppuun mennessä yhteensä 60 kappaletta.
• Anglo-trakehnereita rekisteröitiin 34 hevosta ja koska ne ovat teknisesti ottaen trakehnereita, trakehner olisi noussut listalla sijalle 5. shetlanninponin ohitse. Shetikka olisi tipahtanut siis sijalle 6. ja se taas olisi historiallisesti tosi harvinaista, koska shetlanninponi on tainnut lähes aina olla siellä viiden parhaan joukossa.
• Welshejä (pl. part-bred) rekisteröitiin yhteensä 789 kappaletta. Eivät ne vielä suomenhevosta olisi päihittäneet, mutta lähellä kyllä olisi. Jos part-bredit lasketaan mukaan, yhteismäärä on 980 ponia. Sillä sitten jo mentäisiin suokeista ohitse.
• Boulognenhevosilla menee myös lujaa suhteessa lukumääriin: tänä vuonna rekisteröitiin 34 hevosta, joka on yli kolmannes kaikista rekisteröinneistä (96 hevosta).
• Campolinoja rekisteröitiin 23 kappaletta (joista 22 Ionicin), joka on kovin lukema ikinä ja lähes puolet kaikista rekisteröinneistä (50).
• Schwarzwaldinrautiaan rotuesittelyssä mainitsin jo, että senkin käyrä näyttää ylöspäin. Tunnustan olevani osasyyllinen asiaan, koska rekisteröin 19 hevosta 20:stä...
• Sim Sport Ponyt ja Sim Sport Warmbloodit ovat tekemässä jonkinlaista nousua. Niistä oli toki puhetta kesän korvalla Keskustassa. Ne eivät ole koskaan saavuttaneet juuri minkäänlaista suosiota vaan olleet lähinnä outolintuja, mutta nyt kummallakin on 19 rekisteröintiä.
• Jonkinlaista nousua on tosi monilla roduilla. Nähtäväksi jää, onko kyseessä vain tämä yksittäinen vuosi vai jokin pidempiaikainen kehityssuunta.
• Nähdäkseni viime vuonna ylitettiin 200000 rekisteröidyn hevosen raja. Vuoden 2023 lopussa VRL:n rekisterissä oli minun taulukkoni mukaan 209672 hevosta.

Mitäpäs lukijat ovat mieltä nousseista lukemista? Onko teillä teorioita ja ennen kaikkea, onko kyseessä satunnainen hyvä vuosi, muutaman ison harrastajan aikaansaama parannus numeroihin vai kenties virtuaaliharrastuksen uuden nousun ensimmäiset merkit?