Uudet virtuaalibloggaajat: yksi pyyntö ja pari ohjetta

Kuten tunnettua, aktiivisia virtuaaliblogeja ei ole mitenkään järisyttäviä määriä. Olen tuohon blogin oikeanpuoleiseen sarakkeeseen keräillyt tietämiäni virtuaaliblogeja (on seassa yksi erittäin kiinnostava englanninkielinen värigenetiikka-blogikin) ja listalla näkyy aina kunkin blogin tuorein teksti. Näin en missaa yhtäkään blogitekstiä! Ja vaikken läheskään joka kerta kommentoi mitään postauksiin, luen ne kyllä aina.

Uusimmat lisäykset listallani ovat Tiusan Virtuaalisesti miettien ja Nintsun pikselipulinat, joka on ilmaantunut linjoille jo viime vuoden lopulla, mutta bongasin sen itse vasta aivan äskettäin. Tervetuloa vain blogimaailmaan minunkin puolestani, toivotan pitkää ikää ja kirjoitusintoa!

Ja kuten otsikko sanoo: olisi minulla toivomuskin. Sallikaa kommentointi!
Blogi ilman kommentointimahdollisuutta on kuin... en minä tiedä... keskustelu mykän kanssa. Välillä tätä "mykkää" harmittaa, kun joskus olisi vähän jotain asiantapaista sanottavana johonkin blogipostaukseen ja sitten ei voi. Mielestäni kommentointia ei pitäisi pelätä, vaikka nykyään julkinen keskustelu muualla koostuu pahimmassa tapauksessa kunnianloukkauksista, valehtelusta, maalittamisesta ja muusta idiotismista. Virtuaalimaailmassa tilanne on kovin erilainen. Bloggerin spämmiesto toimii nykyään varsin hyvin ja voihan kommentit kierrättää aina hyväksynnän kautta, jos ei halua päästää niitä suoraan näkyville. Ja voin vannoa että ainakaan omassa blogissa ei ole ollut vuosiin minkäänlaista anonyymiä perseilyä vaan kyllä kaikki meille tulleet kommentit ovat olleet asiaa ja asiallisesti esitettyjä.

Koska Nintsun blogin vanhoissa teksteissä kommentointi ei näemmä ole mahdollista, mutta löysin sieltä erinomaisen kiinnostavan tekstin, aion kommentoida sitä nyt tässä omassa blogissani sitten. Kiintoisa teksti on Bloggaamisen punainen lanka joulukuun alusta. Ja kyllä: siinä mainitaan meidän blogi! (Se tosin ei ole varsinainen syy kommentointiin, vaikka olen toki ylpeä Nintsun mainitessa meidän blogin suosikki-virtuaaliblogikseen. Kiitos siitä.)

Haluan sanoa sen, että Nintsulla on erinomainen suhtautuminen bloggaamiseen ja muiden bloggaajien tai sellaista suunnittelevien kannattaa poimia siitä itselleen ohjeita. Nimittäin se, että ei tästä kannata ottaa stressiä itselleen. Totta kyllä: olen kertonut noiden tietopostausten vievän helposti paljon aikaa ja olevan vaativia, mihin Nintsukin oli kiinnittänyt huomionsa. Mutta jos sinä et sellaisten kirjoittamiseen pysty, halua tai ehdi, niin ei se ketään haittaa! Herran jestas, eiväthän meidänkään kaikki bloggaukset ole sellaisia, ei lähellekään. Suurin osa postauksista on suhteellisen nopeita rykäisyjä eikä todellakaan mitään blogimaailman hienoimpia tuotoksia. Ei tämä ole tietokirja, ei edes Wikipedia. Yleisesti ottaen virtuaaliblogien aihepiiriä ei kannata rajata mitenkään erikoisen tarkasti vaan kirjoittaa niitä omia ajatuksiaan, harmejaan, ilojaan, jotain mikä nyt juuri on tapetilla, jotain mihin on itse törmännyt netissä, jos se liittyy edes jotenkin hevosiin tai tietokoneisiin. Blogin sisällön päättää blogin pitäjä ja jos ei osaa olla linjassa itsensä kanssa, niin sitten ei ole.

Tiedän, että itse kirjoitan tätä blogia melkoisella hartaudella. Tarkoitus ei ole todellakaan ollut asettaa muiden virtuaalibloggaajien rimaa (liian) ylös. Me ja varsinkin minä teemme tätä bloggaamista aika erilaisista lähtökohdista kuin moni muu. Ensinnäkin meillä on takana vuosikymmen tätä virtuaalibloggaamista. Me olemme sanoneet jo paljon ja jotta blogi ei alkaisi toistaa itseään, on ollut vähän pakko miettiä asioita uusiksi. Paljonhan nämä aiheet pyörivät samaa ympyrää kuin kymmenenkin vuotta sitten, mutta yleinen laatu on muuttunut, minun nähdäkseni parantunut ainakin jonkin verran. En sano, että kaikki vanhat postaukset olisivat olleet huonoja, mutta nykyään kirjoittaisin ne ehkä hieman eri tavalla. Tästä huomaa sen, että ei tämä ole ihan turhaa ollut, jotain on tullut opittua vuosien mittaan!

Toki tämän oppimisen takana mitä todennäköisimmin on kuitenkin ammatinvalintani (se mikään valinta ollut, satuin vain pääsemään ekaan kirjoitustyöpaikkaan jotenkin) teknisenä kirjoittajana. Tämä duuni on opettanut katsomaan tekstejä, rakennetta ja muuta sen sellaista ihan uudella tavalla ja sen huomaa kyllä, vaikka nämä blogitekstit ovatkin aika kaukana varsinaisesta teknisestä kirjoittamisesta. Ja sitten on tämä nykyinen työpaikkani, jossa silloin tällöin tulee ainakin editoitavaksi jotain ihan muuta kuin teknisiä dokumentteja. On pitänyt vähän opiskella näitä kirjoittamisasioita, jossain määrin myös bloggaamista. Tämä blogi on toiminut jopa jonkinlaisena harjoituskenttänä ja "tyhjän paperin kammon" poistajana. En nyt osaa arvioida onko tästä blogista ollut työn kannalta mitenkään suunnatonta hyötyä, mutta tuskin nyt haittaakaan. Kirjoittamaan oppii vain kirjoittamalla, lahjakkuus on yliarvostettua.

Tämä on hyvin eri lähtökohta kuin useimmilla muilla virtuaalimaailman bloggaajilla, joten on väärin ja vahingollista vertailla omaa tai muiden blogeja meidän blogiin. Ei meidän blogi ole mikään virtuaaliblogien johtotähti, parempi kuin muut! Eikä tämä meidän tapa blogata ole mikään ainoa ja oikea, koska ei mitään ainoaa ja oikeaa ole edes olemassa. Niin että älkää nyt vain ottako meidän blogista mallia (eli paineita). Jos meidän blogissa julkaistaan hienoja tietopostauksia pitkien lähdeluetteloiden kera, ei se ole haaste muille tehdä samoin. Lukekaa ja olkaa tyytyväisiä! Ja aina saa myös kirjoittaa omaan blogiinsa siitä, mitä jokin meidän kirjoittama asia vaikuttaa teidän harrastukseenne tai mitä ideoita se herätti. Ideoiden ja ajatusten kopiointi ei ole väärin, toki toivon linkkiä meidän blogiin ja suurta asian mainostusta täällä.

– S