maanantaina, helmikuuta 20, 2023

Ionicin westfalenit v. 2023

Kirjoitin jo vuonna 2017 westfaleneista ja niiden tilanteesta. Nyt ajattelin vähän päivittää niiden tilannetta, koska kävin taannoin westfalen-laumani läpi ja nyt on taas uusi kuva siitä, missä tämän kanssa mennään.

Tuossa vanhassa blogipostauksessa listasin erinnäisiä omia tuontejani, joista on muodostunut Ionicin westfalenien kantahevosia. Niitä on tullut sittemmin muutama lisää ja suurin osa niistä on joko myyty eteenpäin tai lopetettu täysin palvelleina. Tässä katsaus niihin:

Estepainotteinen, tullut 2017, myyty eteenpäin. Jättänyt 2 westfalen-varsaa.

Estepainotteinen, tullut 2015, lopetettu 2021. Jättänyt 3 westfalen-varsaa.

Estepainotteinen, tullut 2019, vielä elossa/Ionicissa.

Estepainotteinen, tullut 2015, lopetettu 2023. Jättänyt 3 westfalen-varsaa.

Estepainotteinen, tullut 2016, myyty eteenpäin. Jättänyt 2 westfalen-varsaa.

Koulupainotteinen, tullut 2017, myyty eteenpäin. Jättänyt 4 westfalen-varsaa.

Estepainotteinen, tullut 2012, lopetettu 2015. Jättänyt 2 westfalen-varsaa.

Kenttäpainotteinen, tullut 2015, lopetettu 2016. Jättänyt yhden westfalen-varsan.

Estepainotteinen, tullut 2017, vielä elossa/Ionicissa.

Siinähän nuo ovat, jos nyt en missannut yhtäkään. Näiden lisäksi toki olen ostellut useampia westfaleneita vuosien mittaan ja käyttänyt niitä ahkerasti jalostuksessa. Ja tästä päästäänkin nykytilanteeseen: nämä kantahevoset ja ne varhaisimmat ostohevoset ovat liian yleisiä meidän westfaleneiden suvuissa. Tallista löytyy useampia hevosia, joille ei löydy yhtäkään oria/tammaa, jos yrittää pitää vähäisissäkään määrin kiinni samasta lajipainotuksesta ja edes sinne päin tasaisista suvuista.

No, olen tässä nyt viime aikoinakin hankkinut muutamia uusia tulokkaita, joten tilanne tulee parantumaan kyllä, kunhan ne uudet tulokkaat pääsevät jalostuskäyttöön ja saan niistä aikaiseksi yhtään pidempisukuisia varsoja, jotka eivät ole sukua meidän vanhemmille hevosille.

Mainittavaa on myös se, että suurin osa meidän westfaleneista oli alunperin estehevosia, kouluhevoset tulivat kuvaan vasta vähän myöhemmin. Kenttäratsuja niissä ei ole juuri ollut, tuo yksi tuontitamma oli kenttäpainotteiseksi merkitty, mutta sekään ei sitä varsinaisesti jättänyt eteenpäin. Mutta nyt on sitten jokunen valjakko-westfalenkin, sillä ostin pari vuotta sitten kaksi kasvattia valjakkopainotteisesta Vermontista. Minulla on jo pidemmän aikaa ollut haaveena kasvattaa valjakko-FWB:itä ja nämä nyt tarjoavat uutta verta sinnekin puolelle. En tiedä tulevatko valjakko-westfalenit olemaan kovin pitkäaikainen tai laaja juttu, mutta sen näkee.

Väreistä myös kirjoitin tuosssa vanhassa postauksessa ja kyllä, kimo on edelleen valtaväri. Olen peräti päättänyt suosia sitä hävyttömästi westfalenien kohdalla älkääkä vain kysykö että miksi. On meillä yksi sabinonkaltaiseksikin merkitty hevonen, joka on perinyt isänsä merkit kolmella kerrottuna enkä tiedä tai osaa sanoa, että mikä se varsinaisesti on. Ehkä jokin W-muunnos tai yhdistelmä.

Semmoista kuuluu meidän westfaleneille! Jos sinulla on ns. puhtaita westfaleneita, niin kuulisin mielelläni. Tammat ainakin olisivat sopivia oreja vailla ja ostokannallakin olen, jos tulee sopivia vastaan. Mutta niinhän se on aina.

Ei kommentteja: