Kilpaileminen – hourupäiden hommaa?

Kaikkea pitää kokeilla, paitsi kansantanhuja, sanoo vanha kansa, tai jotain. Niinpä muutaman vuoden suht aktiivisen ARJ- ja WRJ-kilpailu-uran lisäksi päätin kokeilla muutakin: muita lajeja, kilpailuiden järjestämistä itse ja porrastettuja. Mitä tästä on jäänyt käteen? En tiedä, mutta välillä tulee mieleen, ettei se ihan tervepäistä hommaa ole tai sitten vain olen ARJ:n ja WRJ:n pilalle lellimä. Tässä muutamia havaintoja.

Muut lajit

Kyllähän minä sen tiedän, että ARJ ja WRJ ovat pienempiä lajeja kaikin puolin kuin vaikkapa KRJ ja ERJ. Niinpä WRJ:ssä ja erityisesti ARJ:ssä on usein tarjolla tosi isoja kisoja, joissa on tosi paljon eri luokkia tarjolla ja kukin osallistuja saa tuoda sen maksimin eli 10 hevosta mukaan. ARJ taitaa jopa kannustaa tähän. Onhan se tietysti loogista: silloin harvoin kun kisoja on, sinne saa sitten monipuolisesti ja paljon hevosia mukaan. Ja varsinkin ARJ:ssä on muutamia suuria hevosenomistajia, joilta löytyy helposti se 10 hevosta mukaan joka luokkaan. Puhun tässä itsestäni, mutten ole edes ainoa! Yksittäisiä tai muutamia hevosia kilpailuttaa vain harva. Luokat tulevat harvoin, jos koskaan täyteen ja suuri osallistujamäärä per osallistuja suosii suuria hevosenomistajia. Kun luokassa on 20 osallistujaa, joista 10 on minun, sijoitusten kerääminen on aika helppoa.

Tästä iloittelusta seuraa se, että sijoitusten määrän kerääminen on suhteellisen vaivatonta. Olin peräti hämmentynyt kun löysin Ionicista askellajihevosia, jotka sijoitusten määrän perusteella nappaisivat täydet kisapisteet laatuarvosteluissa. Ja todella monella oli vähintään 20 sijoitusta, mikä minun ymmärtääkseni tekee niistä muodollisesti päteviä varsojen vanhemmiksi. Sillä lailla! Juu juu, olenhan minä tosiaan kolmisen vuotta kisannut ARJ:ssä hevosillani, mutta ei niitä kisoja kuitenkaan tuhkatiheään ole, aina ei ole sopivia luokkia, minulla on paljon enemmän hevosia kuin yksiin kisoihin voi ilmoittaa ja minun kisaamiseni ei ole missään määrin järjestelmällistä.

Suositummissa lajeissa meno on ihan toisenlaista. Kisat ja luokat ovat pieniä, voi olla että tarjolla on esimerkiksi vain kaksi heA-koululuokkaa, yksi osallistuja saa tuoda kolme hevosta. Luokat ovat täynnä siltikin. Kerää tässä sijoituksia sitten! Onkin muuten tosi nihkeätä, toki olisi helpompaa, jos olisi vain ne 3-5 hevosta, joita kilpailuttaa aktiivisesti eikä vaihda kisahevosiaan joka kisoihin aina sen mukaan, mikä sattuu kunakin päivänä kiinnostamaan.

Ei sillä että valittaisin, ymmärrän erittäin hyvin nuo suosittujen lajien pienet kisat ja luokat. Tulosten kaahiminen hevosten sivuille on helpompaa tällaisista kisoista. Vaikeaksi homman tekevät eri luokat (jotka täytyy aina muistaa merkitä oikein hevosten sivuille, ei sovi pelkkä apina-copypaste) ja se, jos luokissa on eri määrä hevosia mukana (vaikuttaa sijoittujien määrään ja tulosmerkintään). Helppoa jos niihin ei tarvitse mennä koskemaan.

Kilpailuiden järjestäminen itse

Haluaisin kovasti, että minulla olisi tästä pelkkää positiivista sanottavaa. Paljon onkin. Prosessi sekä kisojen anomiseen että tulosten ilmoittamiseen on VRL:n puolelta varsin helppo. Sitä oli oikeasti aika vaikea edes möhliä. Mutta sitten on se mutta. Pieni asia sinänsä, joka kuitenkin saa minut repeämään harmista. 

Sijoitusnumerot! 

Ne pitää olla merkittynä kun lähettää tuloksia VRL:lle. Sehän on helppoa, jos ne sijoitusnumerot ovat suoraan kopioitavissa kisakutsun sivuilta, mutta kun minä taas tahtoisin käyttää <ol>-tagia, joka numeroi automaattisesti, mutta sijoitusnumeroita ei voi kopioida, vain pelkän tuloslistan kopiointi onnistuu. Random.org:sta sain tulokset nätisti nyky-Bloggeriin, mutta sekin käyttää samaista <ol>-tagia ja joudun joka tapauksessa askartelemaan ne sijoitusnumerot tuloksiin, joko kisakutsuun tai sitten VRL:n lomakkeeseen. Ja sekös syö naista, joka haluaa minimoida tällaisen tylsän ja virheherkän näpräämisen.

Hyvästit siis suunnitelmille ryhtyä aktiiviseksi kisajärjestäjäksi! Hyvästi monien kymmenien kutsujen ryppäät! Hyvästi suuret ARJ-kisat monine luokkineen! Ei vain tule mitään, hermohan minulla menee.

Vai miten te muut tuon teette, te jotka järjestätte aktiivisesti isoja kisoja ja kisaryppäitä? Onko teillä jokin kikkakolmonen? Älkää vain sanoko että ihan käsin ähräätte numeroita satoihin ja tuhansiin tuloslistoihin? Itse mietin, että jos saisi jotenkin Excelin kautta viriteltyä jonkinlaisen systeemin, mutta saas nähdä miten käy.

Porrastetut kisat

Monet hehkuttivat uuden VRL:n myötä, että porrastetuissa kilpaileminen on entistä helpompaa. Aiemmin olen kuullut väitteen sen sopivan laiskoille, kun tuloksia ei tarvitse kirjata hevosten sivuille ja että niiden edistys kisaamisessa päivittyy automaattisesti niiden sivuille tai jotain. Päätin sitten antaa pikkusormen ja kokeilla, semminkin kun siihen kannusti se seikka, että perinteisiä ARJ-kisoja on niin kovin harvakseltaan tullut kalenteriin.

Alkuvaikeuksien jälkeen jälkeen olen saanut kisalistat näyttämään suunnilleen oikeilta. VRL:lle suurkiitos hevosten muokkauksen massatyökaluista, ilman niitä mistään ei olisi tullut mitään. Ne kisalistat ovat kuitenkin minun nähdäkseni harminaihe ARJ:ssä, olisivat myös WRJ:ssä, mutta siinä ei järjestetä porrastettuja, ainakaan vielä. Ymmärrän että ne toimivat perinteisissä lajeissa, kun lajeja on vain se yksi: tason 3 estehevonen hyppää aina tason 3 esteitä, mutta tason 3 tennesseenwalker ei oikein voi osallistua tason 3 tölttiluokkaan. Itsehän rajoitan vielä ARJ-hevosillani noita lajeja sen jaoksen sisällä, en kilpaile kaikilla askellajiratsuillani esimerkiksi saddleseatia ja silloin kun kilpailen, keskityn yhden hevosen kohdalla vain yhteen lajiin. ARJ:ssä osa luokista on rotukohtaisia eikä lajijaos varsinaisesti suosittele saddleseat-lajien sekakisausta.

Niinpä minulle toimiva kisalista olisi sellainen, jossa tason lisäksi näkyisi rotu, jotta tiedän mihin erikoisaskellajiluokkiin voin sen ilmoittaa, ja itse määrittelemäni laji tai lajit, joissa haluan sitä kilpailuttaa. Sinänsähän tuo systeemi muistuttaa vanhaa Show Pony Circuitia, jota olen totta tosiaan jäänyt kaipaamaan. Perinteisissä lajeissa tuo on varmasti ihan toimiva järjestelmä ja pitänee joskus kokeilla sitäkin puolta. Ymmärtääkseni ARJ:n lisääminen porrastettujen puolelle on uusi juttu ja ehkä hommassa on vielä alkukankeutta ja vaikeutta kun lajit eivät ole yhtä yksiviivaisia kuin perinteiset lajit.

Menin minä ilmoittamaan jo yhden hevoseni ARJ:n porrastettuihin kisoihin. Vielä pitäisi muistaa että kuka hevonen ja mihin kisoihin, pääsi nimittäin unohtumaan. Niin ettei tämä minun porrastettujen urani kovin hohdokkaasti alkanut.

– S