Esittelyssä kuukauden valinnat

Kuukauden vaihde, miksi se tulee joka kuukausi? Aina tulee se "voi pahus, tänään on jo ensimmäinen päivä eikä mulla ole hajuakaan mitä valitsisin tälle kuulle esittelyyn". Ja sitten tehdään näitä hätäisiä ravista hihasta -valintoja.
Tällä kertaa kuvittelin olevani hyvinkin nokkela tallin valinnan kanssa: pyysin ihmisiä esittelemään omia tallejaan ht.netissä. Ja niitähän esiteltiin! Ongelmaksi muodostui se, että niitä talleja tuli aika paljon ja joukossa oli todella monta tallia, jotka olisivat huhtikuun kuukauden talli -viitan harteilleen ansainneet. Tällä kertaa ikä ja omistautuminen yhdelle rodulle vei voiton, mutta monta muuta tallia pidetään mielessä ensi kuuta varten. Ja sitä seuraavaa. Ja sitä seuraavaakin.

Tämän pitkän alkusepustuksen jälkeen voin ilmoittaa, että kuukauden oriiksi valikoitui ara-appaloosa Charlemagne Ion, tammaksi oldenburg Valeriana Ion ja tallina esitellään pitkän linjan russisiittola Cresendo.

---

Charlemagne on pitkän jalostustyön tulos, sen suvussa on yli 99% arabianhevosta ja se ainoa appaloosa, jolta tiikerinkirjava väri periytyy, on 7. polvessa. Ionicin oma hevonen sekin. Tosin ara-appaloosan sukuvaatimus ei ole sama kuin pintabianin (jolta vaaditaan se yli 99% arabiverta) ja rehellisesti sanoen enä ole ihan varma, miten nykyisin määritellään ara-appaloosa. Vuosikymmen sitten asia oli niin sekaisin, ettei siitä ottanut tolkkua, monet käsittivät sen pintabianin kaltaisena melkein-arabina ja näillä linjoilla meillä on menty.

Charlemagne itse teki kohtalaisen laukkauran vuonna 2010, se voitti G3-tasolla, mutta yleisesti ottaen sen statistiikat eivät kovin kummoiset ole. Kuitenkin ara-appaloosa on harvinainen näky arabien dominoimissa kakkosryhmän laukoissa ja siinä mielessä olen ihan ylpeä oriista. Nyt sille pitäisi löytää jostain ei-kimo arabitamma tai pari ja äkkiä sittenkin, niin saataisiin sekin sukuaan jatkamaan. Ori astuu toki myös ulkopuolisia tammoja.

---

Tummanpuhuvan oldenburg-tamman Valeriana Ionin suvussa on pääsääntöisesti Suprantin ja Rothkellerin hevosia, molemmat sellaisia siittoloita, joihin minä olen tykästynyt. Suprant erityisesti, Rothkeller on jäänyt vieraammaksi, mutta hienoja hevosia sieltä on lähtöisin, muitakin kuin nuo, jotka Valerianan suvussa esiintyvät. Harmi että Rothkellerin sivut ovat tällä hetkellä Websin hukkaamat (mikä siellä nyt mättää, kun osa kadonneista sivuista on palautettu vähin äänin, mutta osaa näemmä ei?).

Aivan erityisen huomionarvoinen on Valerianan emä, Suprant Honeysuckle, joka tuli meille melko pian syntymänsä jälkeen ja on ollut uuden oldenburg-jalostuksen kantatamma. Se varsoi viisi varsaa, kaikki oldenburg-oreista ja kaikki todella hienoja varsoja. Suprantiin kiitos tästä hienosta tammasta! No, meidän täytyy hankkia lisää noita oldenburgeja, muuten hyvin alkanut jalostus loppuu saman tien. Mutta Valeriana tullaan varmasti näkemään myös FWB-suvuissa.

---

Minä en ole tuohon russijalostukseen koskaan sen kummemmin perehtynyt, joten koska tunnen Cresendon nimeltä ja nimenomaan russisiittolana, sen on pakko olla merkittävä kasvattaja. Tiedän russikasvattajista Cresendon lisäksi lähinnä vain B-russit ja Coctails-russit. Ja niinpä Cresendo on toiminutkin vuodesta 2006 lähtien, samalla nimellä, saman rodun parissa eikä ainakaan kasvattilistan mukaan suurempia taukoja ole ollut, kasvatteja on syntynyt säännöllisesti joka vuosi. Jo pelkästään tällainen taival on jotain, mistä muut harrastajat voisivat ottaa mallia.

Cresendon toinen ehdoton plussapuoli on se, että ponivalikoimaa riittää. Jo niitä russeja on paljon ja kun kasvattimäärätkin lasketaan kymmenissä, niin Cresendossa ihan oikeasti kasvatetaan eikä vain meinata. Ponilauma itse näyttäisi myös kovin monimuotoiselta, on pitkää sukua, on lyhyttä sukua, on suvutonta, uutta, vanhaa, ratsuja suurin osa, mutta jollain oli raveistakin ennätys, piirrettyä, valokuvallista ja mikä kaikkein hienointa: kaikki russeilla esiintyvät erikoisvärit ovat edustettuina!
Pienen miinuksen voisin antaa siitä, että kaikissa tapauksissa erikoisvärien periytymislinja ei ole aivan täydellinen, mutta toisaalta se on helppo antaa anteeksi. Eikä esimerkiksi noiden kirjavien periytyminen reaalimaailman russeillakaan ole mitenkään yksiselitteistä, kaukana siitä. Splashed white erityisesti voi esiintyä aivan minimaalisena ja minulla onkin teoria, että kaikki russit, joilla on valkoisia merkkejä, olisivat splasheja. No, tämä nyt lienee liioittelua, mutta valkoiset merkit eivät kuitenkaan ihan tolkuttoman yleisiä russeilla ole, esimerkiksi Sukupostin kuvissa on paljon täysin merkittömiä russeja ja sitten toisaalta se splash tulee varsalle joskus aivan yllätyksenä. No, ken tietää.

- S