Inspiraatio hukassa

Joo, hiljaista on ollut. Selityksiä löytyy toki: ensin oli parin viikon lomamatka, sitä seurasi viikon jetlag. Sitten kun siitä oli suunnilleen toipunut, iski flunssa ja sitä on nyt yskitty tässä huolella useampi viikko jo. Töissä pitää käydä, Ingressissä alkaa viimeiset miljoonat olla käsillä matkalla kohti L16:a. Hamsterinäyttelyt. Puoliso työmatkalla. Kiinnostava kirja. Kotityöt.

Tekosyitähän nämä kaikki ovat, jos ihan rehellisiä ollaan. Poden pahalaatuista inspiraatiopulaa koko virtuaalihevostelun suhteen. Myönnän sen olevan jopa niin paha, että olen harkinnut lopettavani koko harrastuksen tai ainakin tekeväni jotain todella radikaalia sen suhteen. Syy on selvä, kirjoitin siitä jo vuosi takaperin blogiin: hevosia on liikaa.

Minua on alkanut ihan oikeasti syödä se seikka, että aina kun suunnittelen uutta kasvattia ja kun teen sille sivuja, olen tosi innoissani. On hieno suku, tosi kivat vanhemmat, tälle voisi saada jonkin hienon värinkin vielä ja tuokin nimi suvussa kertautuu, kiva juttu, se on hieno hevonen. Ja sitten se on siinä, en ehdi innostua siitä hevosesta käytännössä enää koskaan, koska siinä vaiheessa kun sillä teetän varsoja, on hevonen yleensä vanhahko ja teetän sillä varsoja vain siksi, että kehtaan kuopata sen seuraavaksi. Lisäksi hieno = pitkä suku on ongelma, koska sille on vaikea löytää sopivia tammoja/oreja tai ainakin siihen menee aikaa. Mitä isompi rotu, sen enemmän on myös vaihtoehtoja ja niiden kaikkien läpikäymiseen menee aikaa siihenkin. Tyydyn usein pariin ensimmäiseen löytämääni yksilöön, joiden suvut sopii jotenkin. Ja sitten kun tiedän tämän jo etukäteen, niin uudelle kasvatille sivuja tehdessä jo valmiiksi surettaa eikä siitä jaksa innostua kun tietää kuitenkin miten siinä käy.

Harkitsin ihan vakavasti sitä, että luovun suurimmasta osasta rotuja ja jätän pari-kolme järkevän kokoista rotua. Virginian kommentti tähän ei ollut rohkaiseva: "BTDT ja sitten perustin Ionicin. Valikoipa vaan pari rotua ja kerro sitten mullekin miten se onnistuu" (BTDT = been there, done that). Ikävä kyllä, minun on tunnustettava Ginin olleen oikeassa. Ei siihen pysty! En minä!

Mikä sitten neuvoksi? Kasvatustoiminnan lopettaminen? Perustaisinko uuden tallin, jonne ottaisin Ionicin joka rodusta 1-2 mieluisinta yksilöä (valikoipa nekin joo) "panostusponeiksi"? Mitä minä sitten teen niille ostohevosille, joille olen luvannut jalostuskäyttöä ostaessani? Kun toisaalta niitä ei huvittaisi kipata vastuuttomasti takaisin kasvattajallekaan, loppuelämän kodin kuitenkin luvannut ja kaikkea. Panisin pillit pussiin kokonaan sekä Ionicin että Gin Ahaltekin suhteen? (tällekään vaihtoehdolle Gin ei antanut kovin kummoisia toteutumismahdollisuuksia)

En todellakaan tiedä vielä. Sen kuitenkin lupaan että tein nyt mitä hyvänsä, niin Ionicin sekä GA:n sivut tulevat kyllä pysymään netissä, yksikään hevonen ei katoa, jos se minusta riippuu. Ja toistaiseksi en nyt aio ihan suorilta lopettaa tai tappaa kaikkia hevosia, ne jäävät ainakin roikkumaan, ainakin hetkeksi aikaa. Mutta että jos kiinnostaa ostaa jotakin, niin nyt on todellakin oikea aika siihen!

–S