Väriteoriaa: voikkovärit – mustanvoikko

Tämä postaus on osa väriteoria-sarjaa.

© Free Horse Creator by ~konikfryzyjski

Ulkonäkö
Eriperintäinen voikkogeeni ei juuri vaalenna mustaa väriä ja mustanvoikko on vaikea väri tunnistaa. Se voi olla likimain musta tai mustanruskea, hevonen näyttää lähinnä kulomustalta, mustanruunikolta tai tummanrautiaalta. Mustanvoikolla kuitenkin pää, jouhet, jalat ja selkä ovat usein tummemmat kuin kyljet, joissa näkyy kellertävää tai toisinaan punertavaa sävyä. Joillain yksilöillä on selkeä siima, joka näkyy varsinkin varsana. Mustanvoikolla on usein hieman tavallista vaaleammat silmät ja vaaleat korvansisustat.

Mustanvoikon väri voi vaidella voimakkaasti vuodenaikojen mukaan. Värinvaihtelu ei yksin kuitenkaan tarkoita sitä, että hevonen olisi mustanvoikko, moni muukin väri voi käyttäytyä niin.

Vaalea mustanvoikko on haalistuneen ruskeanharmaa. Värisävy voi olla kellertävä tai kullanvärinen, mutta toisinaan myös siniharmaa. Jalat ja jouhet ovat runkoa tummemmat, silmät pähkinän- tai vaaleanruskeat. Iho voi olla myös vaaleahko.

Mihin on mahdollista sekoittaa?
Mustanvoikko on helppo sekoittaa moneen muuhun väriin. Itse asiassa se on vaikea ylipäänsä tunnistaa oikein. Erot muihin väreihin voivat olla pieniä eivätkä ne aina näy varsinkaan kuvista.

Mustanvoikko voi näyttää seuraavilta väreiltä:
– musta
– kulomusta
– mustanruunikko
– tummanruunikko
– tummanrautias
– sysirautias
– hiirakko
– savakkorautias (ennen mustanvoikko-termin keksimistä varsinkin vaaleat mustanvoikot menivät rekistereihin helposti savakkorautiaina)
– samppanjanmusta

Esimerkkikuvia
– nuori mustanvoikko, suvusta näkee että tämä ei voi olla musta, ruunikko, tai rautias, vaan sillä on yksi voikkogeeni eikä se nyt ruunivoikoltakaan näytä, niin mustanvoikko on oikeastaan ainoa vaihtoehto
– vaalea mustanvoikko tai ainakin mustanvoikoksi merkitty. Kuvista näkyy hyvin värisävy, josta en oikein osaa sanoa mitä se oikein muistuttaa, mutta joka tapauksessa tuollaista näkee vaaleilla mustanvoikoilla usein. Pääkuvassa näkyvät vaaleat korvansisustat.
– mustanvoikko tai ainakin sellaiseksi merkitty issikka taas. 2008 otetuissa kuvissa peitinkarvassa näkyy vähäisen kellertävää sävyä, 2012 ulkona otetuissa kuvissa puolestaan melko selkeä punaruskea.
– mustanvoikko, varma tapaus sukunsa puolesta. Tällä ovat jouhet melko vaaleat, mahdollisesti kulottuneet auringossa, ja pää ja jalat ovat hyvin samanvärisiä rungon kanssa. Mistä sitten voi tietää, että tämä on mustanvoikko? No, suvusta lähinnä tässä tapauksessa. Jos tuota kuvaa mietittäisiin virtuaalihevoselle, sen voisi ihan rauhassa laittaa vaikkapa raudikolle.
– mustanvoikko varsa, sukunsa perusteella tämäkin on varmasti mustanvoikko. Varsin tumma varsana, väri on selkeämmin punertava myöhemmällä iällä.
– mustanvoikko, aika hauskanvärinen minusta. Huomatkaa papurikkokuviointi, joka ei ole mitenkään tavatonta mustanvoikoilla

Esiintyminen ja yleisyys
Mustanvoikkoa voi teoriassa esiintyä kaikilla niillä roduilla, joilla esiintyy voikkogeeniä ja mustaa. Mustanvoikko on kuitenkin voikkoväreistä harvinaisin, samoin kuin musta on perusväreistä harvinaisin. Osin harvinaisuutta tietenkin selittää se, että mustanvoikko tunnistetaan harvoin oikein.

Lyhenteet
mvkko/mvkk – mustanvoikko

Vieraskieliset nimet
Englanti: smoky black
Ruotsi: gulsvart (gsv)
Saksa: der Erdbraune

Genotyyppi
E aa CC^CR

Huomattavaa periytymisessä
Vähintään toinen mustanvoikon vanhemmista on oltava voikkovärinen.
Koska mustanvoikko on niin vaikea tunnistettava, voi joskus sukuja katsoessa näyttää siltä, että voikkoväri hyppii sukupolvien ylitse, koska mustanvoikkoja hevosia ei ole tunnistettu voikkovärisiksi. Varsinkin ennen 2000-lukua ei mustanvoikko-termiä käytetty suomenkielessä lainkaan ja muuallakin maailmassa se oli terminä varsin tuntematon.