Kesäsarja: suosikkipikselit osa 65, tennesseenwalker

TWH-t. Velma Kelly Ion

Täräytetäänpäs sitten framille pitkä- ja vanhasukuinen walker-tamma! Ja sinänsä myös aika vanha hevonen, kun on syntynyt 2017. Toki on varsansa tehnyt jo, että voisi vähitellen suunnitella lopettamistakin, mutta koska se nyt vielä tuossa potkii menemään, valitsin sen esittelyyn. Nimittäin walkereissakin olisi sitä valinnanvaraa oikein Pohjanmaan mitalla.

Ja todellakin Velma menee kuoppaan, sillä en kehtaa edes kaupata tuota kellekään suvun takia. Ei suvussa sinänsä vikaa, mutta kun siinä ovat suunnilleen kaikki ne nimet, jotka tekevät minun elämästäni pitkäsukuisten walkerien kanssa niin vaikeaa. Sillä antakaapa kun kerron...

Tamma Lilac Ion on ehkä se pahin, koska se on ihan jokaisen pitkäsukuisen hevosen suvussa. Se ja varsinkin sen tammavarsa Orange Ion, jota tosin Velman suvussa ei ole. Lilacilla oli neljä varsaa, joista jokaisella taas on vähintään muutama varsa. Orangella oli kahdeksan Ioniciin jäänyttä varsaa. Kahdeksan!! Minä en ymmärrä, että mitä ihmettä varten sille niin paljon on jälkikasvua siunaantunut, mutta itsepä olen ne kaikki halunnut. En muista miksi. Ja jokaisella näistä kahdeksasta on myös vähintään se pari varsaa, että laskekaapa siitä toki, miten monelta hevoselta Orange löytyy toisesta polvesta. Huoh. Toki Lilacilla oli kiva suku, isä belfalasilainen ori ja tamma meidän oma tuonti. Mut silti.

Sitten on toinen tamma, CHR Gracie Hart, Chinetin kasvatti ja ihan vierassukuinen, kolmipolvinen tamma. Se tietysti aikoinaan sopi varmaan jokaiselle oriille ja kyllä sitä jalostuksessa paljon käytettiinkin. Varsoja on aika monta, mutta näiden jälkeläismäärät ovat kuitenkin aika maltilliset.

Gracien isänisä Harvard BRN on myös yksi kiusankappale eikä pelkästään Gracien kautta, sillä oriilla itsellään on vissiin viisi Ion-varsaa. En taas ihan just muista, että miksi ihmeessä, mutta ehkä se silloin oli niin kiva ori, että piti monelle tammalle käyttää tai jotain. Vähän olisi voinut miettiä, mutta myöhäistä se nyt on. Ja onhan se kiva ori, suvultaan ja muuten, en minä sillä.

Myös tamma Henriette Ion on vähän turhan yleinen nimi. Henrietten jälkeläiset edustavatkin sitä ihan varhaisinta Ionicin walker-jalostusta, sillä sen emä Harriet Ion on syntynyt syksyllä 2004. Minä en noita kaikkein vanhimpia walkereita edes taida muistaa, koska en ollut tuolloin puikoissa vielä itse. 

Sen tiedän kuitenkin, että Velman isälinjasta löytyvä Roxygen's Kurojaki on niitä ihan ensimmäisiä walkereita Ionicissa, tullut keväällä 2004. Toinen tosi vanha nimi on myös isän puolelta viidennestä polvesta löytyvä Setéh Sah, Saharan kasvattama, suvullinen ori, joka Ioniciin tuli varhaisessa vaiheessa. Sillä on mielenkiintoinen suku.

Jos jotain muuta Velman suvusta pitäisi sanoa, niin sieltä löytyy monta tuttua kasvattajanimeä walkereiden historiasta. Branwen, Kerppa, Metsämäki, Tijuana, se Belfalas, vähemmän tunnettu Agapito... Oikein kiva siis, jos ei oteta huomioon noita listattuja nimiä.