sunnuntai, elokuuta 31, 2025

Kesäsarja: suosikkipikselit osa 77, ylämaanponi

highl-o. Ciobam of Lochmore

Viimeistä viedään ja kesäsarja on edennyt ylämaanponiin asti. Miten sattuikin sopivasti, että myös elokuu on loppumassa? En laskenut tätä, ihan totta!

Ylämaanponi on yksi suosikkiroduistani (mitenköhän monen kohdalla olen kirjoittanut samalla tavalla tai jos en kirjoittanut, niin ainakin ajatellut?) ja oli vähän hankala valita sieltä yhtä suosikkiponia esittelyyn (miten monta kertaa olen tämänkin kirjoittanut?). Vaihtoehtojahan olisi: kivoja kuvia, söpöjä poneja, vanhoja sukuhirmuja, tuoreempia tuonteja ja niin edelleen. Valikoin nyt yhden tuoreimmista tuonneista esittelyyn, suvuttoman Ciobamin.

Oikeastaan rakastan ylämaanponien keksimistä, kun niille saa niin kivoja nimiä suhteellisen vähällä miettimisellä. Olen tosi monen kohdalla käyttänyt tuollaisia keksittyjä kasvattajatunnuksen kaltaisia osia nimissä, joskus etuliitteenä, joskus jälkiliitteenä, usein of-preposition kanssa. Tämä nojaa ihan puhtaasti reaalimaailman ylämaanponien nimeämiskäytäntöihin. Sukupostista olen paljon käynyt hakemassa inspiraatiota.

Ciobamissa sinänsä ei ole mitään erityisen ihmeellistä. Se on suvuton ori, kuten sanoin. Yhden varsan isä toistaiseksi, mutta lisää on suunnitteilla parin vuoden päähän. Väriltään se on perus-ruunikko, mikä toki on tyypillistä ylämaanponeille, vaikka niillä on kyllä paljon hallakkovärejä ja kimoja. Kuvakin on tosi kiva Flickr-löytö.

lauantaina, elokuuta 30, 2025

Kesäsarja: suosikkipikselit osa 76, wielkopolski

wlkp-o. Indukcyjny Ion

Wielkopolski on pitkään roikkunut ns. lähtevänä rotuna. Päätin jo vuosia sitten, että rotu ei sittenkään kiinnosta niin paljon, että jaksaisin kasvattaa sitä. Joitain hevosia meni myyntiin, mutta nämä vanhemmat nyt vain ovat roikkuneet tallissa. Pitäisi tehdä jotain eli lopettaa, kun ei kukaan niitä halua ostaakaan. Asiaa tietysti auttaisi, jos tarjoisin niitä myyntiin...

Jossain vaiheessa hoksasin, etteivät wielkopolskit ole hyödyttömiä, sillä niitä voi käyttää erinnäisiin risteytyksiin. Puoliverisiin yhdistettynä tuloksena on SGSH tai SSW, kumpaa nimikettä haluaa käyttääkin, ja täysiverisiin yhdistettynä tuloksena on SSW. Sopivien ponirotujen kanssa niistä saisi virtuaalisia ratsuponeja. Indukcyjny onkin astunut SGSH-tamman ja voisin muutenkin käyttää noita vielä enemmän ennen kuin lopullisesti kuoppaan ne.

Paitsi jos joku lukija olisi kiinnostunut ostamaan itselleen harvinaisempia puolalaisia?

perjantaina, elokuuta 29, 2025

Kesäsarja: suosikkipikselit osa 75, westfaleninhevonen

westf-t. Dawnfrost Waterfall

Waterfall on taas niitä hevosia, jotka alkavat olla iällä ja jotka ovat tehneet jo vähintään oman osuutensa jalostuksenkin hyväksi eli pitäisi lopettaa, mutta kun ei mitenkään raaskisi. Minulla tosin saattaa olla erinnäisiä suunnitelmia Waterfallin kohdalle, joten en vielä ala kaivaa sille kuoppaa, mutta puhun niistä suunnitelmista sitten myöhemmin.

Westfalen rotuna on melko tuore tulokas Ionicissa. Tai no siis, nykyisen lauman varhaisimmat kantahevoset taidettiin keksiä vuonna 2012, ettei se nyt ihan eilen tullut rotu ole. Ja muistelisin, että joskus muinoin tallissa saattoi olla jokin yksittäinen hevonen, muistaakseni ori ja ehkä Kerpan kasvatteja. Pitääpä kaivella joskus, jos käyttäisi vaikka pakastetta siitä tai jotain. No, pois sivuraiteilta. 

Ne ensimmäiset westfalenit olivat estehevosia, mutta vuonna 2016 tulivat ensimmäiset koulu-westiet, nimittäin Waterfall ja samalta kasvattajalta ori Dawnfrost Glendon. Myöhemmin noita koulu-westieitä on tullut enemmänkin ja nyt viimeisimpänä myös valjakkopainotteisia jokunen kappale, mutta Waterfall ja Glendon ovat ne ekat kouluratsut.

Kuka muuten tunnistaa Waterfallin kuvan hevosen lunttaamatta? Vihje: se edustaa Westfalenin kantakirjaa, muttei ole tamma.

Kyseessä on ruuna Rembrandt, ratsastajanaan Nicole Uphoff Barcelonan olympialaisissa 1992, jossa ratsukko voitti sekä henkilökohtaisen että joukkuekultamitalin. Tulos oli sama neljä vuotta aiemmin Soulissa. Muutenkin Rembrandt ja Uphoff hallitsivat 80-90-lukujen taitteen kouluratsastuskenttiä varsin suvereenisti. Joku on joskus sanonut, että Rembrandt oli se syy, miksi Kyra ja Matador olivat aina "ikuisia kakkosia".

torstaina, elokuuta 28, 2025

Kesäsarja: suosikkipikselit osa 74, welsh B

wB-o. Ceiriosen Anthurium

Tuossa viime vuoden alkupuolella törmäsin kivuliaasti siihen seikkaan, että Ionicin welsh B -lauma on pieni, pitkäsukuinen ja jos sieltä yrittää yhdistelmiä löytää, sisäsiitoksen vaara vaanii jatkuvasti. Ei se ihme ole, B-welshien(kin) jalostus on vuosia nojannut lopulta aika harvaan poniin. Omia tuonteja ei ole ollut lainkaan. Oli siis suunnattava poniostoksille ja mukaan tarttuikin muutama varsin kiva tapaus. 

Anthurium on yksi niistä, kuvaton vielä, mutta suku on mainio. Ei se ehkä ihan sataprosenttisesti ole vieras Ionicin jo olemassaoleviin welsh-sukuihin nähden, pidemmällä sukutaulussa on muutama etäisesti tutunoloinen nimi. Mutta tuo lähisuku, se joka eniten merkitsee, on kyllä täynnä ihan vieraita nimiä. B-sektiossa arvostan myös sitä, ettei siinä ole kovin paljon mountainia. Toki olosuhteiden pakosta olen joutunut useinkin käyttämään omia welsh mountaineja B-sektion jalostuksessa. Sillä tavalla saa kivasti uutta verta B-sektioon, mutta yleisesti ottaen yritän kuitenkin välttää sitä. Siinä toinen syy, miksi lähdin ostoksille.

Pakko myös mainita samoihin aikoihin ostettu tamma Maldwyn Jenalee, jonka sukua ihailin oikein hartaasti, emän varsinkin. Ja ostin sen sitten tajutakseni vasta myöhemmin, että Ionicissa oli aikoja sitten myös Maldwyn Jadine, jolla on sama emä. Hupsis! No, vahinko ei ole suuri, onhan tammoilla eri isät ja tuo emän suku on hieno, ei sitä käy kieltäminen.

keskiviikkona, elokuuta 27, 2025

Kesäsarja: suosikkipikselit osa 73, welsh A

wA-t. Morwenna Ion

Nätti! Myös kantakirjattu peräti ykkösellä ja kaikin puolin sievä tamma. 

Ja pakko sanoa suvustakin sananen, sillä sehän on pitkä ja vanha. Isän puoli ei ehkä niinkään, mutta emän puolella mennään paikoin tosi-tosi kauas historiaan. Emänemänemä on Charismataidd Ion, jonka sukua olen listannut sen sivuille pidemmälle kuin mitä varsinaisessa sukutaulussa on esitetty. Charismataiddin isä on nimittäin tosi pitkäsukuinen ja siellä on tarjolla kaikenlaista alkaen Liinun kasvateista ja Blue Angelin poneista.

Jos en väärin muista, nimenomaan tuota Charismataiddin sukua selvitellessäni törmäsin siihen, että jossain muinaisissa suvuissa oli mountainiin sekoittunut B-sektiota. En nyt löydä sitä mitenkään, joten en ole varma, oliko se nimenomaan Charismataidd. Toisaalta tuo sukulistaus näyttää vähän epätäydelliseltä, joten olisiko käynyt niin, että se nimenomainen "väärä" poni olisi jäänyt kirjaamatta listalle, vaikka olin sen löytänyt. Muistaakseni päätin, etten anna sen asian haitata ja että käytän joka tapauksessa ponejani mountain-jalostuksessa, vaikka jossain esihistoriassa siihen olisikin livahtanut tippa B-sektiota.

Muutenkin Morwennan suku on hyvin sellainen, mitä Ionicista löytää: paitsi pitkä, myös kokonaan muiden poneista polveutuva. Ionicissa ei ole koskaan ollut mitään omia mountain-linjoja vaan jalostus lähti ostoponeista ja ostoponeja on myöhemminkin käytetty, samoin kuin vieraita oreja. Tilanne on käytännössä sama muidenkin sektioiden kohdalla. Olen aina luottanut siihen, että muilta harrastajilta löytyy welshejä niin paljon, että niistä liikenee minun laumaan uutta verta ja vieraita linjoja. Toistaiseksi se onkin pitänyt paikkansa aika hyvin.

tiistaina, elokuuta 26, 2025

Kesäsarja: suosikkipikselit osa 72, welsh C

wC-o. Coeden Dderw Ion

Coeden on mainittu blogissa vuonna 2017, kun tuolloin esittelin Ionicin C-welshejä ja nimesin sen yhdeksi suosikeistani (Ionicin C-welshit). Asiat eivät ole muuttuneet mihinkään, se on edelleen suosikkini tuon kuvansa takia. Olen joskus myös sanonut, etten aio tehdä Ionicista mitään taideprojektia, mutta joskus vain on sellaisia kuvia, jotka ovat niin sanotusti täydellisiä, vaikkeivät ne olisikaan yleisen käsityksen mukaan kovinkaan kummoisia. Coedenin kuva on juuri sellainen.

Tunnistaako kukaan muuten kuvan ponia? Kuva on mitä todennäköisimmin Suomessa otettu, ehkä Vermosta (tai missä ne poninäyttelyt nykyisin pidetäänkään), mutta se voi olla aika vanha kuva. Eikä ponin sektiosta ole varmuutta. (edit: Keskustassa tiedettiin, kyseessä on Cyntaf the Charmer)

Tuossa vanhassa C-welshien esittelytekstissä tulikin mainittua paljon edelleen paikkaansapitäviä seikkoja minun C-jalostuksestani ja tässä ne lyhyesti:

  • C-sektio on vähän sellainen sivutuote, aina ollut.
  • Usein C-welshien sukutauluissa on suloisesti sekaisin kaikkia muita sektioita.
  • Edellisestä kohdasta seuraa se, että edes jossain määrin "puhdas" C-sektion poni on harvinainen näky ja ostoponeja ovat tainneet kaikki olla.
  • Yritän vähän jalostaa C-welsheillä pientä kokoa, että se eroaisi selkeämmin D-sektiosta, jossa taas tykkään niistä isommista yksilöistä.
  • Edellisestä kohdasta seuraa se, että mountain on yleinen näky C-sektioiden suvuissa.
  • C-sektio saattaa olla lähtölistalla niin että luopuisin siitä. En tiedä raaskinko koskaan.

Coedenin suvussa näkyy erityisen hyvin tuo eri sektioiden sekoittelu: kaikkia löytyy! Toisaalta sieltä löytyy myös sitten Cwmnantcol Catrin, joka on se säännön vahvistava poikkeus, tosi pitkälti C-sukuinen ostotamma.

Coeden pitäisi varmaan lopettaa, mutta ei kai sitä nyt raaski!

maanantaina, elokuuta 25, 2025

Kesäsarja: suosikkipikselit osa 71, welsh D

wD-o. Criallt Hynfyd Mindlws

Ah, Criallt. Siinä myös yksi talli, jonka jäljet tulevat näkymään virtuaalimaailmassa todella pitkään. Siellä tehtiin hyvin merkittävä työ cobien jalostuksessa ja erityisesti uusien sukulinjojen luomisessa. 

Kun Criallt lopetti 2017 alkuvuodesta, lähdin tietysti kiiruusti ostoksille, kun viimeisiä kasvatteja myytiin. Koska en osannut päättää mitä haluan, halusin sitten kaikki loput cobit, joita siinä vaiheessa oli vielä tähteellä. Niitä toistakymmentä oli, jos nyt laskin oikein. Tuommoisen ponimäärän yhtäkkinen ilmaantuminen Ionicin suht vaatimattomaan cobilaumaan oli melkoinen piristysruiske. Ja crialltilaiset ovat todellakin jättäneet kavionjälkensä Ionicin cobijalostukseen.

Niitä crialltilaisia on Ionicissa vielä viisi hengissä, kun en millään tahdo raaskia lopettaakaan niitä. Ikäähän niillä on ja jälkeläisiäkin, mutta kun! Niistä valikoin Hynfydin nyt esiteltäväksi, sillä se on komea ori, jolla on komea suku.

Sen perusteella, mitä olen itse noita Crialltin pitkäsukuisten kasvattien sukutauluja pyöritellyt, voisin todeta Hynfydin emän suvun olevan varsin tyypillinen kasvattajalleen. Vaikka emällä on neljä polvea sukua, iso osa suvusta on ihan täysin crialltilaista, niistä suvuttomista kantaponeista lähtien. Crialltissa ei todellakaan pelätty kasvattaa ja keksiä määrää eikä sen puoleen pitkiä sukujakaan. 

Isän puolelta löytyy sitten muuta kuin Crialltin cobeja. Siellä on paljon kaikenlaista vanhaakin, tuoreempikin harrastelija nimittäin tunnistaa Luna-tunnuksesta Liinun virtuaalitallin kasvatit. Myös Llygedyn-tunnus on Crialltin omistajan Elenin kasvattajatunnus, joten hänen vaikutuksensa cob-jalostukseen ei rajoitu pelkästään Crialltiin. Ja onhan hän edelleen aktiivinen Tirioninsa kanssa. Mitä katsoin VRL:n tiedoista, hänellä on rekisterissä lähemmäs tuhatkunta kasvatettua welsh cobia. Hatunnoston arvoinen saavutus, sanoisin!

sunnuntai, elokuuta 24, 2025

Kesäsarja: suosikkipikselit osa 70, vuonohevonen

nvh-t. Jonens Alvekvinne

Alvekvinne on Ionicin ensimmäinen vuoniskasvatti ikinä ja sellaisena tietenkin jo mainitsemisen arvoinen. Eihän niitä vuonis-kasvatteja montaa ole ylipäänsä edes syntynyt, yhdeksän kappaletta viime vuoden loppuun mennessä.

Ja Alvekvinne on niin nätti! No, kaikki vuonikset ovat, jos minulta kysytään. Siinä on ulkomuodoltaan super-sympaattinen rotu. Alvekvinne on saalistanut näyttelyistä muutaman irtoSERTin ja yhden RCH:n, vaikka sitten toisaalta yksissä näyttelyissä (ainakin mitä olen kirjannut) se on jäänyt jopa ilman SA:ta. Minä en ole varsinainen vuonohevos-ekspertti, mutta minusta tuo on vähän pitkärunkoinen. Lavoissa ja kaulassakin voisi olla parantamisen varaa, kun tässä lunttasin Vuonohevosyhdistyksen sivuja. Vaan viis siitä, nätti tamma on nätti.

Yleisesti ottaen Ionicin vuonislauma on melkoinen kummajainen. Hevosia ei ole paljon ja Alvekvinnen vanhemmat taitavat olla tallin ensimmäiset vuonohevoset ikinä. Suvun pituuksien suhteen nämä minun vuonikset ovat ihan sillisalaattia, on yksipolvista ja pitkäsukuista. Se tekee jalostuksesta hankalaa, ihan kuin se muuten jo ei olisi sitä pienen kannan takia. Tekisi mieli ostaa paljon lisää uusia vuonohevosia, suvullisia mielellään, mutta suvuttomatkin kelpaavat. Ehkä ostankin, jos tulee vastaan! Ja voisihan niitä keksiäkin,.

lauantaina, elokuuta 23, 2025

Kesäsarja: suosikkipikselit osa 69, venäjänratsuhevonen

vrh-o. Bazalt GA

Venäjänratsuhevonen ja tosi monet muutkin venäläiset rodut (tersk, budjonny ja venäjänarabi noin nyt alkuunsa ja ahaltekiä en edes mainitse, toki se on turkmenistanilainen rotu) ovat oikeastaan aina olleet suosikkejani. En tiedä miksi, mutta niin nyt vain on. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on tehnyt elämän vähän vaikeaksi: pitäisikö minun siksi jotenkin boikotoida venäläisiä rotuja? Miksi? Miksi ei? Boikotoinhan minä Teboiliakin. Voiko joku katsoa venäläisrotuisten virtuaalihevosten kasvattamisen jotenkin nyky-Venäjän ihannoimiseksi? Ei kai nyt sentään? En uskaltaisi näitä ajatuksia edes myöntää ääneen, ellei joku toinen harrastaja olisi viitannut johonkin vähän samansuuntaiseen Keskustassa.

Mietin asiaa aikani ja päätin, etten todellakaan ala mihinkään boikottiin vaan pidän entistä tiukemmin kiinni noista venäläisroduistani. Ensiksikin, eivät ne hevoset ja hevosrodut ole syypäitä sotaan ja suomalaiset virtuaalihevoset vielä vähemmän. Toiseksi on hyvä muistaa näinäkin aikoina, että Venäjä on ainakin ollut muutakin kuin Putin, sota ja muut typeryydet. Siellä on muun muassa kasvatettu tosi hienoja hevosia. Niin että ukrainanratsuhevoset ja venäjänratsuhevoset saavat luvan mahtua samaan virtuaalitalliin. Jos joku on eri mieltä, saa ihan rauhassa olla, mutten ole sanottavasti kiinnostunut kuulemaan.

Mutta sitten Bazaltiin itseensä tämän kaiken politikoinnin jälkeen. Sehän on nimittäin oikein hieno ori, tullut talliin muutaman vuoden takaisessa sukutuonti-rytäkässä. Sillä venäjänratsuhevonen on harvinainen näky virtuaalimaailmassa, ei ehkä ihan niin harvinainen kuin ukrainalainen, mutta kuitenkin. Ja Ionicissakin noita venakoita on kasvatettu jo vuosikaudet, niin että kaikki vähänkään pitkäsukuisemmat alkavat olla ikävästi sukua keskenään. Sukutuonti pelastaa tai ainakin siirtää ongelmaa muutaman vuoden tulevaisuuteen.

Se mikä Bazaltissa on kenties erikoisempaa, on sen lajipainotus. Se on nimittäin estehevonen. Kautta kaikkien vuosien Ionicin venakot ovat olleet tosi pitkälle kouluratsuja. En tiedä miksi, jotenkin silloin aikojen alussa Virginia sai päähänsä mielikuvan siitä, että ne loistaisivat erityisesti koulukentillä, ja se mielikuva on näemmä vähän tarttunut. En kuitenkaan usko, että ne täysin toivottomia esteratsujakaan olisivat. Toki Bazalt on jättänyt koulupainotteiseksi merkityn varsan koulutammasta, niin että kyllä niitä kouluhevosia vieläkin suositaan...

perjantaina, elokuuta 22, 2025

Kesäsarja: suosikkipikselit osa 68, ukrainanratsuhevonen

ukrh-t. Trze Klavdiya

Klavdiya on tosi selkeä valinta: se on mahtavan upean Stajnia Trzebielinon kasvatteja reilun vuosikymmenen takaa. Rakastin Trzebielinoa varauksetta ja sieltä päätyi muutama hevonen Ioniciinkin. Olisi saanut päätyä enemmänkin! Trzebielino nimittäin kasvatti kaikenlaista kivaa ja sen takia se päätyi elokuussa 2013 myös kuukauden talliksi. Klavdiya on varmaankin viimeinen vielä hengissä oleva trzebielinolainen Ionicissa, joten siksi se on niin ilmiselvä lemppari ukrainalaislaumasta.

Ukrainanratsuhevosten omistajia, saati sitten kasvattajia, ei ole virtuaalimaailmaan montaa mahtunut. Ymmärrän kyllä periaatteess, rotu on harvinainen eikä monenkaan mielestä erityisen kiinnostava. Sehän ei sillä tavalla ole erityisen poikkeuksellinen rotu, vaan puoliverisen tyyppinen ratsuhevonen. Sellaisena toki ihan pätevä lajissaan, mutta sellaisia rotuja on muitakin vaikka millä mitalla.

Klavdiya on ollut tärkeä siitostamma. Kaksipolvinen, vieras suku sen tekee ja aivan varsinkin, kun kyseessä on näin harvinainen rotu, jota ei muilta löydy. Sillä on neljä Ioniciin jäänyttä varsaa ja pari vielä tulossa, kun saisi sivuja valmiiksi. Sitten se varmaan pitäisi lopettaa, mutta arvatkaapa vain raaskinko? Vihje: vastaus alkaa E-kirjaimella. Jos siitä vielä teettäisi vaikka SGSH-varsan tai jotain.