Esittelyssä kuukauden valinnat

Aina tämä kuunvaihde pääsee yllättämään, mutta tällä kertaahan en ole edes myöhässä kun ensimmäisenä päivänä muistin asian. Tämän kuun teema on "omituisten otusten kerho", oriiksi on valikoitu kalliovuortenhevonen Southern Star Ion, tammaksi frederiksborg Tara af Evengaard, ja talliksi Stajnia Trzebielino.

---

Southern Star Ionissa varmastikin pistää ensimmäisenä silmään nimihirvitys värin kohdalla: hopeanruunivoikonhallakko. Se on siis pohjaväriltään ruunikko ja ruunikkoa muokkaa hallakko- ja voikkogeeni sekä kalliovuortenhevosilla yleinen hopea. Kalliovuortenhevosten väreistä on kirjoitettu blogissa moneen otteeseen (viimeisin teksti aiheesta, liippaa läheltä) ja aina hoettu sitä samaa mantraa: RMH on walkerien ohella meidän värikkäimpiä rotuja. Star on oiva todiste siitä, eihän tuosta puutu kuin päistärikkö!

Noin muuten Starissa ei ole oikeastaan mitään kummallista, se on varsin tyypillinen kalliovuortenponi. Sukua on tasan kolme polvea ja kaikki meidän hevosia. Suvun ainoa erikoisuus liittyy väreihin: suvussa on tosi vähän sitä hopeaväriä. Jos katsotte kolmatta polvea eli kantahevosia, siellä on vain kaksi hopeaväristä ja sitten yksi voikko tamma, joka kantaa hopeaa (sehän ei näy rautiaassa ja rautiaspohjaisissa väreissä, kuten voikossa). Muut ovat sitten jotain muuta. Isän puolelta tulee voikkoväri ja emän puolelta sekä hopea että hallakko.

Varsoja Starille ei ole vielä ilmaantunut, mutta minun pitäisi kiireesti aloittaa RMH-laumassakin se tuttu "vanhukset jalostukseen ja kuoppaan" -projekti. Star ei ole vielä edes vanha, mutta sopivia tammoja sillekin varmasti ilmaantuu.

---

Tara af Evengaard on meidän tuoreimpia tuonti-frederiksborgeja, se, seitsemän muuta suvutonta frederiksborgia ja niiden varsat keksittiin Ioniciin viime vuonna, kun piti saada yksi edes kolmen sukupolven ori astumaan meidän vanhat muorit. Tarassa erikoista ei pelkästään ole sen rotu, vaikka harvinainen sekin on, vaan väri: se on ruunivoikko. Meillä, kuten reaalimaailmassakin, frederiksborgien ylivoimaisesti yleisin väri on rautias, usein merkeillä, toisinaan liinaharjainen, mutta aina rautias. Tässä on nyt sitten tamma, joka on ruunikkopohjainen ja voikkovärinen. Sen ensimmäinen varsakin on voikko, toinen varsa, ori Amund Ion myytiin Bromfieldiin (MAINOS-MAINOS! Selle francais- ja frederiksborgsiittola. Suosittelen) ja uusi omistaja uhkasi etsiä sille muun kuin rautiaan hevosen kuvan. Onnea etsimiseen, tuon Taran ja sen varsan kuvien löytämiseen vaadittiin aika paljon työtä ja ne ovatkin melkein ainoat kuvat.

Mitäpä Tarasta muuta, tosi hieno ja nätti tamma. Hankkikaas tekin itsellenne frederiksborg tai pari, vaikka sitten perusrautiaita, ihan sama. Komea rotu.

---

Malopolskeja, arabeja, trakehnereita, ja wielkopolskeja. Ukrainanratsuhevosia, venäjänratsuhevosia, terskejä, ja budjonnyja. Raskaita neuvostoliitontyöhevosia, vladimirintyöhevosia, eestinhevosia, ja vjatkanponeja. Tarviiko muuta enää sanoa? Tämän lähemmäs taivasta ei itä-eurooppalaisiin rotuihin friikahtanut pääse.

Ja nuo kuvat! Jos eivät nyt just satu olemaan kyseisestä rodusta, niin ainakin ovat niin uskottavia, että minulle ainakin menevät läpi ihan täysin. Ja ne ovat niin upeita.

No, Christalla on tietysti liuta muitakin talleja, pari yhdistystä ja jo yksinään Trez Tzrel Trzebielinossa on sen verran hevosia, että näiden kanssa ei voi suorittaa hampaat irvessä. Se näkyy Trzebielinonkin hevosten sivuilla: kuviin on panostettu, mutta luonnekuvaukset ovat inhimillisen mittaisia ja kisoja, tai ainakaan sijoituksia ei ole kuin joitain harvoja. Tosin Christa jytkyineen on ollut tuttu näky TYH:n työhevoskilpailuissa.

Kun soppaan vielä lisää siistin ulkoasun, niin onhan tässä ylistyssanoja kerrakseen. Huonoja puolia ei ole vastaan tullutkaan ja Trzebielino on todellakin talli, jossa vierailen usein ja mielelläni. Toivottavasti tämä postaus pieneltä osaltaan antaa Christalle potkua jatkaa talli(e)nsa kanssa hamaan tulevaisuuteen.

–S