Huomasinpa tuossa aivan yllättäen että näinä päivinä tulee kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun itse lähdin mukaan virtuaalimaailmaan itse keksimäni angloarabi-ruuna Zoom Dynamicin viemänä. Siitä lähtien sitä sitten ollaankin oltu mukana, vaikka muutamia kertoja olenkin uhonnut kovin lopettavani. Jokin tässä virtuaalihevosmaailmassa vain kiehtoo niin ettei siitä pääse eroon.
Mitä minä voisin sanoa tästä kuluneesta kymmenestä vuodesta? No ainakin sen, että kun löysi sen oman juttunsa ja karsi kaikki "tää nyt vaan kuuluu tehdä näin"-jutut pois harrastuksesta, on tämän homman mielekkyys saavuttanut ihan uudenlaisia tasoja. Pelkäsin hieman, mitä innolle tapahtuu vuonna 2005 alkaneen puolentoista vuoden Brasilian-matkan aikana, mutta kukaan ei varmaan huomannut että olin edes pois, sen verran aktiivisesti sieltäkin käsin tuli harrastettua. Lisäksi sen reissun ehdoton plussapuoli oli se, että S tuli sen myötä mukaan virtuaalimaailmaan, koska Ionic tarvitsi itselleen pitäjän.
Minä en kaipaa vanhoja, "hyviä" aikoja, koska eivät ne olleet niin kovin hyviä. Monet asiat ovat nykyisin paremmin, eivät toki kaikki. Tiettyä yhteisöllisyyttä noilta alkuajoilta kuitenkin kaipaan ainakin joskus, mutta osin saan syyttä siitä ihan itseäni ja ehkä myös ikääni, olen kertakaikkiaan kasvanut ulos esimerkiksi ht.netin keskusteluista. Nykyisin yhteisöllisyyden korvaa hyvin pitkälle se, että käymme S:n kanssa joskus pitkiäkin nettikeskusteluja eri aiheista. Se on kivaa, mutta lienee ehkä muiden harrastajien häviö (tai voitto, eivät ne meidän keskustelut aina niin kaksisia ole).
Niin ja tietysti joitain hevosia ja talleja kaipaan noilta ajoilta. Itse asiassa aika moniakin. Whitewood, Liinu, Vaahtera, Hepohullu, Oak's Gnome, Lumite, sitten se yksi friisiläistalli, ensimmäisiä lajissaan ja olikohan se Dollari, jossa oli ainakin russeja ja niin monta muuta, joiden nimetkin ovat painuneet jo unholaan. Omista hevosistani mieleen ovat erityisesti jääneet Zoom Dynamicin lisäksi Wizzerria, White Speedster, Dopiza, Greymask's Arkansas ja... No, en minä aio tässä listata kaikkia hevosiani, jotka ovat jääneet syystä tai toisesta mieleen, niitä nimittäin riittää.
Eipä tässä muuta, toista vuosikymmentä jatketaan ja katsotaan miten pitkälle innostus riittää. Tällä hetkellä innostuksessa ei ole mitään vikaa, mutta aikaa vain on liian vähän.
Hoij, eipä tässä voi muuta kuin onnitella ja ihailla teitä jaksavuudesta! :D Itselläni on vasta puolet samasta ajasta takanani virtuaalimaailmassa, mutta silti kaipaisin nyt sitä "omaa juttua" että saisin jatkuvan lagailuni kuriin. Toisaalta minua itseäni on sysännyt eteenpäin se että ihmiset viihtyvät Latun Tallissa, tuovat sinne hevosiaan ja hoitajiakin on jo yli puolella hevosista, joten toivon että itsekin jaksaisin yhtä kunnioitettavasti virtuaalitouhuja kaikista tuttujen oudoistakin katseista huolimatta.
VastaaPoistaTsemppiä teille vuodelle 2011!
Onnea, ihailtavan pitkään olet täällä pysynyt. Olen ihaillut Ionicia monta vuotta. Käytän joskus useita tunteja päivässä selaillen sivuja ja lukemalla blogia.
VastaaPoistaMinusta väri- ja perinnöllisyysaiheiset tekstit ovat todella mielenkiintoisia. Samoin kuva-asiat. Toivottvasti tämä blogi on tänä vuonna aktiivinin (:
Täytyy myöntää että olen monta kertaa yrittänyt perustaa suurtallia Ionicin inspiroimana, mutta se on yleensä kaatunut siihen, että en jaksa tehdä hevosille sivuja.
Tuo on jo kyllä hieno saavutus :') Tälleen asiaan mitenkään liittymättä, niin onko tosiaan niin ettei ensi CAS-vuonna Steeplechase Seriesiä järjestetä? Tai Pretty In Pinkiä? Voih, risuilijoiden tämänhetkinen ainoa isompi kilpailu 8(
VastaaPoistaVoieivoiei, minä olen virtuaalihevostellut vasta puolitoista vuotta ja tämäkin on näin vanha teksti! Toisaalta, olen sellaiset kaksikymmentä vuotta nuorempi kuin sinä... :D
VastaaPoista