Sisäsiitos ja linjasiitos

Edellisen blogikirjoituksen kommenteissa kauhisteltiin meidän russitammaa, jolla on suvussaan ori Nut Island's Pepper linjattuna 2+3. Raukka ja paha juttu eikä meidän paras saavutus. Mikä linjasiitoksesta tai sisäsiitoksesta tekee sitten niin pahan asian?

Selvitetään ensin termit. Sisäsiitos (engl. inbreeding) on läheistä sukua keskenään olevien yksilöiden risteyttämistä. Toisen anonyymin mainitsema hoitoponi, jonka i. ja ei. olivat sama ori, on sisäsiitetty.
Linjasiitos (engl. linebreeding) on hieman kauempien sukulaisten risteyttämistä, siis ei aivan oriin ja sen tammavarsan tai puolisisaruksien risteyttämistä vaan esimerkiksi niin, että sama nimi tulee hevosen sukutauluun 3+3. Tarkkaan määriteltyä rajaa näiden kahden termin välillä ei ole eli ei voida ehdottomasti sanoa että 2+3 on sisäsiitosta tai että se on linjasiitosta. Tuo nimenomainen 2+3 - tilanne taitaakin olla vähän siinä rajalla. Meille 2+2 on sisäsiitosta ja ehdottoman vältettävää, 3+3 on linjasiitosta ja vaikka yleensä pyrimmekin tällaista vielä välttämään, ei se ole ongelma. 2+3 on vähän siinä rajalla, teetetään vain harvoin ja silloinkin hyvin perustelluista syistä (virtuaalimaailmassa "hyvinperusteltu syy" voi olla esimerkiksi se, että haluaa välttämättä jostain oriistaan varsan, muttei satu olemaan kuin yksi tamma, joka on läheistä sukua oriille, niin että varsan sukuun saadaan joku nimi 2+3. Kuten Ädelstenin tilanteessa...)

---

Reaalimaailmassa linja- ja sisäsiitosta käytettäisiin mielellään silloin, kun halutaan nopeasti ja tehokkaasti vakiinnuttaa tyyppi tai muut ominaisuudet. Kun astutetaan lähisukulaisia keskenään, geneettinen muuntelu on vähäisempää kuin ulkosiitoksessa ja toivotut ominaisuudet tulevat ainakin teoriassa esiin vahvempina. Tällaisen yksilöt yleensä myös periyttävät näitä ominaisuuksia tehokkaasti eteenpäin.

Ongelmana on se, että käytettäessä sisäsiitosta, tullaan samalla mahdollisesti kerranneeksi ongelmia, jotka eivät ehkä näy risteytettävissä yksilöissä. Tällaisia voivat olla mm. resessiivisten geenien aiheuttamat ominaisuudet, niiden esiintymistodennäköisyys kasvaa käytettäessä sisäsiitosta. Sisäsiitoksessa riskit ovat korkeammat jo heti sillä ensimmäisellä sukupolvella, linjasiitoksessa ei niinkään, mutta linjasiitoksen käyttö voi pidemmän ajan kuluessa kaventaa geneettistä pohjaa ja aiheuttaa ongelmia.
Sisä- ja linjasiitoksen yleisesti aiheuttamia ongelmia ovat myös elinvoimaisuuden ja terveyden heikentyminen ja näistä johtuen eliniän lyhentyminen, lisääntymisongelmat, pienemmän poikuekoot (niillä eläimillä, jotka synnyttävät yhden jälkeläisen sijaan suurempia poikueita) ja sekä poikaskoon että aikuiskoon pienentyminen.
Näiden ongelmien takia reaalimaailmassa olisi ihanteellista pyrkiä käyttämään linjasiitosta ja erityisesti sisäsiitosta vain tarkkaan harkituissa tilanteissa.

Aina ongelmia ei kuitenkaan esiinny haitallisissa määrin. Tästä on esimerkkinä Suomen valkohäntäpeurakanta. Lajihan on tuotu Suomeen Yhdysvalloista 1930-luvulla. Alkuperäinen kanta koostui viidestä yksilöstä, yhdestä pukista ja neljästä naaraasta. Vuosikymmen myöhemmin, sotien jälkeen Suomeen tuotiin muutama eläin lisää, mutta joka tapauksessa Suomen nykyinen valkohäntäpeurakanta polveutuu alle kymmenestä eläimestä. Suomen vuosittainen vhp-saalis on yli 20 tuhatta eläintä ja kanta on tästä huolimatta elinvoimainen eikä tiettävästi kärsi mistään perinnöllisistä ongelmista.

Linjasiitosta on käytetty kohtuullisen paljon esimerkiksi arabianhevosten jalostuksessa kautta aikojen. Mainitsin edellisen blogipostauksen kommenteissa 1887 Egyptissä syntyneen arabiori Mesaoudin. Sen suvussa on ori Zobeyni peräti kolmesti: 3+4+2. Harmi ettei Zobeynista ole kuvaa, mutta kuten Mesaoudin kuvista näkee, se oli hyvin tyypikäs, hyvärakenteinen ori ja jätti paljon varsoja.
Mesaoudin varsoista löytyy mm. täysisisarukset Hamasa (kasv. Anne Blunt) ja Harb (kasv. Crabbet Park), molempien suvussa on ori Aziz 2+2 ja Zobeyni useammin kuin jaksaa laskea.

Ei tarvitse edes mennä arabianhevosiin eikä 1900-luvun alkuun, welsh cob-ori Kotimäen Regéntin suvussa on Derwen Replica myös 2+2 ja Nebo Black Magic esiintyy neljässä polvessa 6 kertaa ja Derwen Rosina 4 kertaa. Hyvärakenteinen ori hyvärakenteisista vanhemmista, jättänyt paljon hyvärakenteisia varsoja ja nähtävästi myös aika isoa kokoa.

---

No, virtuaalimaailmassahan kaikki ylläkirjoitettu menettää merkityksensä. Täällä hevosilla ei ole huonoja geenejä eikä kehnoa terveyttä, vaikka isä olisi sama kuin emä (joku hevonen on virtuaalimaailmassa vaihtanut joskus sukupuolta, teoreettisesti olisi siis mahdollista, että hevosen isä on samalla sen emä, jos hevonen ensin on ollut ori ja siitä on jäänyt pakastetta talteen ja sitten se on muuttunut tammaksi ja siemennetty omalla spermallaan. En nyt välttämättä suosittele moista proseduuria käytettäväksi). Tosin hevosilla ei sen paremmin ole niitä hyviä ominaisuuksia, jotka periytyisivät vahvemmin sisä- tai linjasiitoksen avulla ja näinollen puolustaisivat sen käyttöä. Virtuaalimaailmassa sisäsiitoksesta ei siis ole hyötyä, muttei siitä ole haittaakaan. Olkoon siis kunkin oma valinta mitä tekee, kunhan ei väitä toisen harrastajan tekevän väärin, jos tämä tekee toisella tavalla kuin itse (ja kunhan ei vetoa reaalimaailmaan haukkuessaan toista).

Yleensähän linjasiitosta pyritään välttämään. Jotkut harrastajat ovat suorastaan allergisia kaikelle, mikä viittaakin samoihin nimiin suvussa, vaikka nämä olisivat kuudennessa polvessa. Mutta poikkeuksiakin on: RBSH-talli Nétts oli aikanaan jopa tunnettu siitä, että se linjasi joskus hyvinkin läheisesti tiettyjä RBSH-nimiä kasvattiensa sukuihin. BDJ Yaroslav oli ainakin sellainen nimi, joka oli joskus linjattu 2+2 (tamma Yennétt) ja muistaakseni myös suvuton budjonnytamma Chanétt oli usein ja lähekkäin nähty nimi Néttsin kasvattien suvuissa. Eivät toki kaikki nettsiläiset olleet sisä- tai linjasiitettyjä, mutta joka tapauksessa sukusiitos oli jossain määrin jopa Néttsin tavaramerkki ja kasvatit olivat haluttuja.

Myös Ionicissa aikoinaan kasvatettiin näitä ns. Wizzerria-linjauksia, joissa useimmissa oli Wizzerria linjattu 2+3. Valitettavasti jalostus loppui siihen, kun tarkoituksena oli linjata vain Wizzerriaa, ei sen varsoja eli jalostusaines loppui. Useimmat myytiin (ja kelpasivat kaupaksi vaikka olivat sisäsiitettyjä), mutta esimerkkinä voinee mainita Ioniciin jääneen tamma Whazzup Ionin. Whazzup vielä astutettiin sellaisilla oreilla, joiden suvussa on Wizzerria. Sen varsan Agnessa Ionin suvussa Wizzerria on peräti 2+4+3.

Ja onhan noita muitakin. Knabstrupien puolella oli Wizzerriaan verrattava ori White Speedster, joka löytyy 2+3 Spectacular Ionin suvusta.
Tuoreempia tapauksia on wd-ori Cardolan Ion, jolla on suvussaan myös 2+3 ori Aelwen Morgoth. Halusimme välttämättä Aelwen Mordorista varsan ja ainoa sopiva tamma oli Mewian Crwydryn. Morgoth on komea ori, joten se riittää meille syyksi linjaukseen.

Ahaltek-puolen pitkistä suvuista ja ainaisesta sisäsiitoksen vaarasta on puhuttu jo aiemminkin. Siellä yritämme pitää jonkinlaista rotia sukusiitoksen kanssa. 3+3:sta yritämme välttää, 3+4 menettelee jos on pakko, 4+4:ää ei enää edes lasketa ja kaikki mikä menee 4. polven ylitse on herttaisen yhdentekevää. Yksi esimerkki tästä lienee Gin Helias: viiden polven sukutaulussa asia ei näy, mutta laskujeni mukaan kauempana oriin suvussa on Grannuke peräti 12 kertaa!

–S