Pohdiskelin taannoin noita lajikohtaisia laatuarvosteluasioita ja sitä, miten niissä ei pärjää ns. yhden hevosen taktiikalla vaan sekä vanhemmat että varsat täytyvät käytännössä olla kisattuja (Mietiskelyä laatuarvosteluista). Kolikon toinen puoli on se, että pelkästään kisaamalla saa sen kolmospalkinnon, ei muuta. Korkeampiin palkintoihin tarvitaan kisaamisen kannalta toisarvoisia asioita: kuvia ja tekstejä.
No, minä kisaan satunnaisesti satunnaisilla hevosilla, sellaisilla kaakeilla ei ole mitään jakoa lajikohtaisissa laatuarvosteluissa ainakaan toistaiseksi. YLA on asia erikseen ja sieltähän yksi palkinto tulikin jo.
Luontaisesti laiskana aloin pyöritellä ajatusta siitä, että pystyisikö laatuarvostelupalkinnon "ostamaan" rahalla. Ostaisin kuvan rahalla, se on ihan normaalia toimintaa. Pyytäisin jotakuta kirjoittamaan luonnekuvauksen, päiväkirjaa ja valmennuksia, vastineeksi maksaisin euroja. Tätä näkee harvemmin ainakaan julkisesti tarjottavan/pyydettävän, mutta mahdollista sekin kai olisi. Mistä sitten löytyisi hyvä ja halukas kirjoittaja, joka kirjoittaisi tarpeeksi laadukkaan luonnekuvauksen? Miten sen määrittelisin, miten hinta määräytyisi? Sanamäärän perusteella en halua maksaa, koska sanamäärällä ei ole mitään tekemistä laadun kanssa (oikeastaan jopa päinvastoin). Uskon kuitenkin, että tämä onnistuisi vielä suhteellisen helposti.
Sen sijaan en ole koskaan kuullut, että joku maksaisi euroja sijoituksista. Toisinaan näkee tarjottavan tekstejä tai sijoitusten muotoonlaittoa tai jotain vastaavaa vastineeksi kilpailemisesta, joskus joku tarjoutuu ottamaan muiden hevosia kisalistoilleen ihan ilman korvausta.
Mutta löytäisinkö innokkaan kisaajan, joka kilpailuttaisi vähintään viittä hevosta: laatuarvosteluun menevää hevosta itseään (min. 40 sijoitusta), sen vanhempia (molemmille min. 20 sijoitusta) ja kahta sen varsaa (molemmille min. 20 sijoitusta)?
Entä hinnoittelu? Maksaisinko kisoihin osallistumisesta? Suurissa luokissa 10% sijoittuu, pienemmissä luokissa prosentti on suurempi, karkeasti voisi sanoa että kymmenen kisaosallistumista tuottaa todennäköisesti vähintään yhden sijoituksen. Vai maksaisinko könttäsumman noista vaadituista 120 sijoituksesta? Tässä pitäisi ehkä olla jokin aikaraja, sijoitusmäärä pitäisi saada täyteen esimerkiksi vuodessa tai 9 kuukaudessa, mikä nyt olisi realistinen arvio.
Mikä olisi käypä hinta näille 120 sijoitukselle? Kymppi, kaksi, viisi? Ehkä 50 snt per sijoitus eli 60€? Vai haluaisiko joku jopa euron sijoitusta kohti eli 120€ yhteensä? Ei sekään vielä ihan mahdoton summa olisi, onhan tuossa toki suuri työ ja välttääkseni sitä voisin kyllä maksaa kelpo summan rahaa. Tietenkin jos halukkaita kilpailijoita löytyisi useampia, voisin kilpailuttaa halvimman tarjouksen perusteella.
Ihan mielenkiintoinen idea, tuo sijoituksista maksaminen, mutta se herättää ainakin minussa muutaman huolenaiheen.
Ensinnäkin se, että miten laatuarvostelut suhtautuisivat rahalla saatuihin sijoituksiin, joita omistaja itse ei ole kerännyt? Teoriassa siinä ei ole mitään ongelmaa, sitä ei ole säännöissä kielletty eikä säännöissä sen paremmin oleteta, että sijoitukset olisivat omistajan keräämiä. Kasvattajahan meidän YLA-palkitun ponin oli kisannut, ihan ilmaiseksi tosin. Olisivatko rahalla maksetut sijoitukset jotenkin eri asia muiden harrastajien ja laatuarvosteluiden mielestä?
Toinen seikka on tosiaan tuo hinnoittelu: mistä maksettaisiin ja millaiset markkinat näistä muodostuisi. Jos sijoitusten ostajia olisi paljon ja halukkaita kilpailijoita vähän, voisivat kilpailijat pyytää kovia hintoja. Toisaalta jos ostajia olisi vähän ja halukkaita kilpailijoita paljon, se väistämättä polkisi hintoja. Kuka lupaisi halvimmalla ja nopeimmin tarvittavan määrän sijoituksia, saisi sopimuksen ja rahat.
Tietenkin rahan kanssa puljatessa väärinkäytöksistä tulee konkreettisempia. Maksetaanko sijoitukset etukäteen vai jälkikäteen? Entä jos toinen osapuoli katoaa virtuaalimaailmasta tai muuten vain ei pidä sopimusta omalta puoleltaan?
Entä mitä sitten, jos jotkin kilpailut jäävät pitämättä? Maksaako kisamäärien ostaja silti, vaikka tuloksia ei tule? Vai ottaako kisaaja takkiinsa turhaan tehdyn työn muodossa, jos ilmoittaa maksuhevoset kisoihin, joista ei koskaan tule tuloksia? Miten paljon itse asiassa nykyisin jää jaosten alaisia kisoja pitämättä, aika harvoin, olettaisin ja toivoisin?
Verottajan mielipidettä asiasta en halua edes tiedustella. Missä kohdassa tällaisesta toiminnasta saatava raha katsottaisiin palkka- tai yritystuloksi? Jos siihen yhdistetään vielä työttömyysetuuksien tai toimeentulotuen rajoitukset ja byrokratia, en halua ajatella sitäkään vähää. Entä voisiko joku tehdä tällaista myyntiä sivubisneksenä oman Y-tunnuksensa kautta?
Toki maksusta kisaavalle voisi tulla kiusaus vilpintekoon siinä tapauksessa, että hän itse toimisi myös kisajärjestäjänä. Helppohan sitä olisi viilailla tuloksia hienovaraisesti siten, että maksuhevonen sijoittuisi esimerkiksi kymmenen kutsun ryppäässä pari-kolme kertaa useammin kuin arvontatulokset varsinaisesti antaisivat. Kerrasta tai parista ei varmasti jäisi kiinni, ei niitä voi todistaa. Enemmänkin voisi huijata, jos tekisi sen vaivihkaa ja sopivissa luokissa. Huijauksen tekisi entistä vaikeammaksi todistaa se, jos maksuhevosia olisi useampi kuin yksi eivätkä ulkopuoliset tietäisi niiden olevan maksuhevosia. Ja tietenkin väliin pitäisi aina ujuttaa luokkia ja kisapäiviä, joissa maksuhevoset eivät sijoittuisi.
Toisaalta tällainen maksutoiminta saattaisi innostaa maksusta kisaavia järjestämään kilpailuja enemmän (ja siis tarkoitan ihan rehellisesti arvottuja!), jolloin siitä hyötyisivät ainakin välillisesti myös muut harrastajat.
Ennen kuin ehdit pöyristyä koko ideasta, muista että jos kuvista ja mahdollisesti teksteistäkin maksetaan jo nyt rahaa, niin onko sijoituksista maksaminen yhtään sen kummallisempaa? Toisaalta sijoituksistakin maksetaan nykyään toisinaan jo jotakin vastiketta, tekstejä tai vastaavia, niin vastikettahan se rahakin on.
En ole todellakaan (toistaiseksi ainakaan) toteuttamassa tätä ideaa, kunhan pyörittelen mielessäni. Tietyllä tapaa tällainen ajatus sotii sitä ideaa vastaan, että saadakseen laatuarvostelupalkinnon, hevosen eteen pitäisi nähdä omistajan itse vaivaa. Mutta kun ei se ole aina niin: kuvien ja tekstien saaminen tai ostaminen toisilta on varsin tyypillistä, toisaalta kasvattajahan se sillä minunkin YLA-ponilla ja sen vanhemmilla kilpaili eikä se ole haitannut ketään. Eikä raha puussa kasva, kyllä minä sen eteen joudun henkilökohtaisesti näkemään vaivaa, mutta muualla kuin virtuaalihevosten parissa. Teoriassa siis rahalla laatuarvostelupalkinnon ostamisen ei pitäisi olla mitenkään ongelmallista ja olisi ihan kiinnostava kokeilu kyllä.
Mitä mieltä sinä olet tästä? Erityisesti siitä, että joku maksaisi rahaa jollekin toiselle siitä, että tämä kilpailuttaisi maksajan hevosille sijoituksia? Ehdoton ei, vahva ehkä vai ilman muuta kyllä? Miksi, miksi ei?
– S
Sijoituksia on niin helppo kerätä ja kisoja on paljon, joten 120 euroa on kyllä todella yliammuttu summa minusta. Tietysti joku maksaa mielellään mitä vaan, ettei tarvitse itse kisata :D mutta jos viisi hevosta kilpailee vaikka kaikki estekisoissa ja vaikka suht samalla tasolla (esim 90-110cm), ne saa kaikki ilmoitettua samoihin kisoihin ja sijoitusmäärän voi saada kaikille täyteen alle kuukaudessa. Vuosi kestää ehkä, jos ilmoittelee hevosia mukaan joskus ja jouluna, ja vain yhteen kisaan per kisarypäs ja yhteen luokkaan per kisa.
VastaaPoistaKisaaminen on loppupeleissä niin helppoa, että mieluiten sen tekee itse ja ilmaiseksi. Kuvia taas on vaikea saada jos ei itse voi kuvata, joten ostaminen on "järkevämpää". Samoin kuin kaikki eivät osaa tehdä ulkoasuja. Mutta kaikki osaavat kyllä copypastettaa ja lähettää sähköpostin (parastahan on, että usein kisoihin voi nykyään osallistua lomakkeella tai foorumikeskustelussa, joten sähköpostiakaan ei tarvitse vaivautua avaamaan. jos nyt valmiiksi jo siellä foorumilla pyörii niin pari minsaa kisaosallistumisiin ei ole iso vaiva)
Siitä olen samaa mieltä eikä sitä varmaan kukaan kiistäkään, että laatuarvostelumenestyksellä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, onko omistaja nähnyt hevosen eteen miitä muuta vaivaa kuin maksellut palkkoja tai pitääkö omistaja edes koko hevosesta. "Omistajan omakohtaista panostusta hevosta kohtaan" ei mitata mitenkään eikä siitä saa mitään pisteitä.
Olen joskus kisauttanut yksittäisiä hevosia muilla ja maksanut palkkana tekstejä (muistaakseni ainakin yksi hevoseni kisasi 20 sijoitusta yhtä luonnetekstiä vastaan). Euroja en ole koskaan kisaamisesta maksanut, ja kuten edellinen kommentoija sanoi, on kisaaminen niin helppoa, etten siitä euroja maksaisi.
VastaaPoistaEnnen eurojen tulemista mukaan (siis joskus 2005 tms.), oli mielestäni aika yleistäkin että kilpailuita/sijoituksia käytettiin palkkana tekstejä, kuvia tai ulkoasuja vastaan. Vieläkin näkee joskus vanhoilla sivuilla kisakalenterin lähellä "sijoitukset kisannut se ja se!" tms.
Mä olen joskus rahapulassa myynyt tekstejä kaverille rahasta, ja kyllä oli paineita tuottaa laadukasta tekstiä! Taitaa jujuna olla etsiä kirjoittaja, joka panostaa siihen tekstiin oikeasti eikä kirjoita ihan mitä sattuu. Voisin kuvitella "myyväni" sijoituksia, jolloin oman järjen mukaan "laskuttaisin" vain niistä sijoituksista. Tai tarkemmin ajateltuna saattaisin haluta jonkun könttäsumman sovitusta sijoitusmäärästä, tyyliin 5e/20 sijoitusta.
VastaaPoistaMulle on yks hailee miten ihmiset saavat laatuarvosteluihin menevät kopunsa kasaan, rahalla vai itse tehden. Jotain sen rahankin eteen on yleensä tehty ja taitaa olla ihan oma päätös mihin rahansa haluaa laittaa :)
Kiitos kommenteista tähän asti! Minun täytyy kyllä sanoa, että olen vahvasti toista mieltä siitä, että hevosten kilpailuttaminen laatiskuntoon olisi helppo nakki. Tai ainakin se tuntuu itsestäni ihan järjettömältä hommalta. Tietenkin jos on isoja kisaryppäitä ja ilmoittaa hevosen useampaan kuin yhteen luokkaan ja toisaalta kisasinhan minä useille hevosille jo saddleseat-puolella 20 sijoitusta ja ylikin eikä se mikään ongelma ollut. Vahingossa tuli. Tosin siellä on kyllä ollut pienempiä osallistujamääriä kuin jossain ERJ- tai KRJ-kisoissa. Mutta että jos minun pitäisi ehdottoman välttämättä kiikuttaa hevosiani laatuarvosteluihin, niin kisaaminen olisi se, jonka mieluiten ja ensimmäisenä ulkoistaisin.
VastaaPoistaHah, juuri eilen aamulla leikin virtuaaliheppojeni kanssa ja tokaisin puolisolleni, että ai kun tätä voisi tehdä työkseen. :D Minusta kaikki virtuaalihevosiin liittyvät hommat ovat kivoja aina kirjoittamisesta kisaamiseen ja kuvien etsimiseen ja ottamiseen. Jos joku vielä maksaisi minulle tästä, tekisin ainakin ensialkuun ilolla pitkiä työpäiviä ja seitsenpäiväistä viikkoa. :) Toisaalta tuntipalkoille ei esim. kisaamisessa voisi oikein päästä. Realistista voisi olla viiden euron palkka kahdestakymmenestä sijoituksesta, vähän enemmän ehkä jos ne pitää laittaa muotoonkin. Aika monta kertaa pitäisi päivässä sijoittua, jotta saisin yhtä paljon rahaa kuin nyt Oikeista Töistä. Jotta se olisi mahdollista, pitäisi järjestää itse tarpeeksi kisoja päivässä ja kisata pelkillä rahahevosilla. Kisojen järjestämiseen taas menisi niin paljon ylimääräistä aikaa, että ei riittäisi enää tunnit vuorokaudessa, että tienaisi kohtuullisen päiväpalkan.
VastaaPoistaSivubisnekseksihän tämä toki kävisi, taskurahan tienaamiseen. Toisaalta mitä minä sillä viidellä eurolla tai kymmenelläkään sitten tekisin, jos kisaisin kisat vaikka kuukauden aikana? Saman verran rahaa sai lapsena siitä, kun leikkasi tunnin nurmikkoa tai kävi ruokkimassa naapurin kissat. Molemmat hommat olivat minusta yhtä kivoja kuin virtuaalihevoset. :)
Entä jos itse ostaisin kisoja? En malttaisi: samalla vitosella saisi hyödyllisempiäkin palveluita ostettua. Vaikka vihaisin kilpailemista, maksaisin mielummin vaikka siitä, että joku vie meidän koirat oikein pitkälle lenkille. Jos en haluaisi kisata tai kirjoittaa itse, miksen muokkaisi harrastustani sellaiseksi, ettei tarvitse? :)
Anonyymi, en usko tosiaan että tuolla hommalla tuntipalkoille pääsisi. Ei se liene ideakaan, kyllähän virtuaalimaailmassa kauppaa käydään ihan oikealla rahalla ainakin silloin tällöin, olen itse ostellut kuvia ja tekstejäkin taidetaan myydä, tosin niitä kai useammin myydään virtuaalipalkalla, luulisin näin. Jos valokuvaaja ottaa euron tai pari valokuvasta ja yksinoikeudella myy ne, ei sillä taideta vielä asuntolainaa maksella.
VastaaPoistaTuohon loppukaneettiin vastaukseksi, että minähän en juurikaan kilpaile kuin satunnaisesti, koska en yleisesti ottaen pidä siitä. Tai no ei kilpailemisessa sinänsä mitään vikaa ole, se on vain se hevosmäärä ja tulosten raapiminen kaikkien sivuille se, mihin menee vähän liikaa aikaa. En sen paremmin kirjoita tekstejä enkä varsinkaan kiikuta hevosiani laatuarvosteluihin. Pidän kasvattamisesta ja teen sitä. Siinä vain on se vika, että aika moni muu harrastaja haluaa nähdä niitä kisatuloksia ja laatispalkintoja, että suostuu ostamaan, myymään tai käyttämään jotain tiettyä hevosta omassa jalostuksessaan. Kukin tietysti tyylillään, mutta itse olen vakaasti sitä mieltä, että siitä on lähinnä haittaa koko virtuaalihevosyhteisölle. Tästä tarkemmin parin vuoden takaisessa tekstissä Laatuarvostelujen vaikutus virtuaalimaailmaan.