Puolitoista vuotta sitten esittelin uuden työskentelytavan Ionicin suhteen. Lyhyesti sitä voisi kuvata näin: keskityn yhteen rotuun viikon ajan, teen kasvateille sivuja, lopetan vanhoja hevosia, suunnittelen uusia kasvatteja, ostankin ehkä hevosia, keksin uusia jos on tarve, etsin hevosille kuvia. Ja kun viikko on ohitse, teen saman seuraavan rodun kanssa. Muutaman kuukauden jälkeen pidin pienen reality checkin.
Mites nyt menee?
No, meneehän se. Menisi ehkä paremminkin jos en olisi tällainen lusmu kuin olen virtuaalihevosten suhteen, mutta sille ei nyt mahda mitään. Ehdottomasti tämä on parempi tapa harrastaa Ionicin kanssa kuin aikaisempi, ei 50+ rotuun voi keskittyä koko aikaa ja yhtä aikaa. Maanantaita ja uutta rotua odottaa aina ihan innolla. Jos nyt siis ehtii asiaa miettiä. Tässä viime aikoina on ollut vähän huonosti aikaa ja varsinkaan inspiraatiota virtuaalihevosille.
Sitten joskus vain on viikkoja ettei nappaa, ei nyt juuri se rotu joka olisi vuorossa tai muuten vain. Ei se mitään: teen silloin jotain muuta. Viime viikolla esimerkiksi pääasiassa päivitin kasvattilistaan nimiä ja sukupuolia sekä kaikkien kasvattien nimilistaa, joka tätä nykyä majailee Google Sheetissä. Kumpikin on pahasti jäljessä.
Jos totta puhutaan, tämä työskentelytapa on pääsyyllinen siihen, että tuo kasvattilista laahaa niin pahasti jäljessä. Tällä hetkellähän viimeisin nimetty varsa on syntynyt 14.3.2018! (Toki siellä on myöhemmin syntyneitä, jotka ovat saaneet nimen ja sukupuolitiedon jo vähän niinkuin etukäteen, mutten puhu nyt niistä yksittäistapauksista.) Syy on se, että tällä hetkellä nimien keksiminen on erittäin hankalassa vaiheessa, listassa on todella paljon welshejä, venäjänratsuhevosia, ukrainanratsuhevosia ja wielkopolskeja. Näille kaikille on erittäin hankalaa keksiä nimiä, varsinkaan suurissa määrissä. Miksi näitä on nyt kerääntynyt tällä tavalla yhteen kasaan? No kun aloitin tuon "rotu kerrallaan"-metodin sieltä rotulistan häntäpäästä, niin suunnilleen ensin tuli wielkopolskit, sitten welshit ja sitten venäläiset ja ukrainalaiset. Tietenkin survoin ne syntyvät kasvatit peräkanaa tuonne kasvattilistalle ja nyt olen sitten pulassa nimien kanssa. Ihan oma vika, mutta kun en tullut ajatelleeksi asiaa tuolloin. Joka tapauksessa odotan kiihkeästi sitä, että pääsen tuosta pahimmasta ryppäästä yli ja vastaan tulee helpompia rotuja, kuten tennesseenwalkereita ja puoliverisiä.
Näillä samoilla eväillä kuitenkin aion jatkaa eteenpäin ja haaveilen, että joskus pääsen rotulistan loppuun ja että voin aloittaa taas alusta, tai siis lopusta, sieltä ylämaanponeista.
– S
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti