Shagyoiden tilanne sekä Ionicissa että muualla virtuaalimaailmassa tuntuu melko lohduttomalta. Hevosia on vähän, monet niistäkin sukua keskenään. Yhtään varsinaista kasvattajaa ei taida olla tällä haavaa eikä niitä kovin montaa ole koskaan ollutkaan. Ja se on sääli, sillä shagya on oikeasti tosi hieno rotu!
© Bob Langrish
Meillä Ionicissa noita on jokunen, olen yrittänyt keräillä kaikki kohdalle osuneet yksilöt talteen joko ostamalla tai lainaamalla jalostukseen. Kantaori on pitkäsukuinen Lukacs KTN, joka on mainittu blogissa useammin kuin kerran, sillä onhan kyseessä yksi suosikkihevosiani. Lukas on shagyaksi pitkäsukuinen ja suku on myös epätasainen, kun pääosin se on vain 3 polvea, mutta sitten emälinja menee viidennen polven taakse. Mutta se emälinja oli aikoinaan se syy, miksi Lukas meille tuli: Gin Amora. Glorieta Khofo. Bint Amouna. Dahabu Amora. Gin Amora on Virginian kasvatti joskus ajalta ennen Marineaa!
Lukas on siinä mielessä myös poikkeustapaus, että se on kilpaillut vähän yhtä ja toista ja onpa tuo kantakirjattukin kakkosella. Se on myös vaikuttanut puhtaan shagyajalostuksen lisäksi myös puoliveri- ja angloarabipuolella. Shagya on nimittäin arabin, angloarabin ja englantilaisen täysiverisen ohella sallittu rotu trakehner-jalostuksessa ja Lukasilla on muutamakin anglo-trakehner-varsa. Shagyoita käytetään myös toisinaan angloarabi-jalostuksessa arabin ohella/sijasta ja ajattelin kokeilla sitä myös virtuaalimaailmassa.
Lukas alkaa olla jo ikänestori, se on syntynyt loppuvuodesta 2012 ja tuli Ioniciin heti vuodenvaihteen jälkeen. Seuraavia shagyoita saatiin odottaa nelisen vuotta. Vuonna 2015 Lukas sai pari morsmaikkua, Branwenin yksipolviset tammat Tharia BRA ja Yasit BRA. Näin harvinaisesta rodusta kun on kyse, ei haittaa tippaakaan se, jos yhdistää yksipolvisen tamman tuollaiseen sukuhirmuun kuin Lukas. Kas kun vaihtoehtoja ei ole! Yasit ja Tharia ovat molemmat melko poikkeuksellisesti merkitty suoraan matkaratsuiksi ja nyt viime vuosina ne ovat jonkin verran kilpailleetkin tässä lajissa. Molemmat ovat hyvin pienikokoisia, alle 150-senttisiä, mikä on välillä harmittanut sillä ne ovat ehkä liiankin matalia shagyoiksi ja se on ollut vähän kiusallinen asia pv- tai angloarabijalostuksessa. Sen sijaan VRP-jalostukseen ne ovat hyviä. Molemmille kantatammoille on löytynyt myös muutamia ulkopuolisia, suvuttomia oreja, joita käytän tosi mielelläni.
Tuoreimpia tulokkaita edustaa ori KF Polarion, 1,5-polvinen, HM:n kasvattama ori. Sen isä on tuttu Pomar V Yasitin suvusta, mutta emä on Yemenen kasvatti ja edustaa ihan uusia nimiä meillä. Täytyykin tehdä tehoisku Yemeneen katsomaan, millaisia shagyoita sieltä mahtaa löytyä.
Ja sitten on tietysti uus-vanha tulokas, ori Gin Noir. Se on tämmöinen ikivanha "takaisinotto", Virginian kasvatti vuodelta 2002, joka myytiin silloin aikoinaan ja se katosi jälkiä jättämättä. Sen vanhemmat ovat juurikin nuo mainitut Bint Amouna ja Glorieta Khofo, jotka Gin omisti silloin joskus vuonna 2002. Se tulee olemaan täydellinen ori Tharialle ja Yasitille.
Shagyalauma ei kuitenkaan tällä vielä kovin pitkälle pötki vaan uutta verta on saatava, ei auta. Tämä onkin siis vähän tällainen epätoivopostaus, että jos teillä on tiedossa mitään shagyoita (joita ei tiettävästi vielä ole Ionicin hevosten suvuissa), niin kertokaa toki! Ostan, astutan tammojani, kinuan tilausvarsoja. Aion kyllä keksiäkin niitä kunhan saan taas nimi-ideoiden päästä kiinni.
— S
Oijoi, asia on niin, että Lukacs minun pitää ehdottomasti saada jonkun Juksulan hevosen sukuun! Onpa ihana! Saisiko sitä käyttää jollekin XX- tai x-tammalleni?
VastaaPoistaMinulta löytyy vain 2019 kuollut yemeneläinen sha-tamma (http://keppis.net/juksula/hevoset/xendra.html), josta toki saa takautuvasti sha-varsaa, mikäli suku on Ionicin shagyoihin nähden vieras ja sopiva ori löytyy.