Värijoulukalenteri 12: tummanruunikko

Vuoden 2024 joulukalenterissa esitellään kunakin päivänä jokin hevonen, jolla on... väri. Jokin erikoisväri, muuten vain erikoisempi tai jostain syystä hauska.

Kahdennessatoista luukussa on tarjolla jotakin tuttua ja turvallista, tummanruunikko lusitano-ori Nemesio GA.

Sivuilla Nemesiolle ei ole erikseen merkitty mitään sävyä. Se on vain ruunikko, kuten meillä yleensä. Kuvasta saa kukin sitten päätellä, että onko jokin hevonen nyt sitten tummansävyinen, vaalea, punertava vai jotain muuta. Minulle tärkeintä on se väri itse, geenit siellä taustalla ja koska toistaiseksi eri sävyjen perinnöllisyyttä ei taideta tietää, se perusvärin tietäminen riittää minulle. Ruunikko on ruunikko, oli se tummanruunikko, vaaleanpunaruunikko tai jotain muuta.

Ja toisaalta en ole ihan varma siitä, pitäisikö Nemesiota nimittää tummanruunikoksi vai onko se peräti jo mustanruunikoksi laskettava. Toki oriin peitinkarva on kuvan perusteella tummanruskea, ei ihan vielä mustanruskea tai likipitäen musta, kuten määritelmän mukaan  mustanruunikolla pitäisi olla. Mutta Nemesiolla näkyy turvassa ja kupeilla, vähäsen kainalossakin vaaleampaa, selkeästi punertavaa väriä, joka taas on tyypillistä nimenomaan mustanruunikoille. 

Värijoulukalenteri 11: leopard

Vuoden 2024 joulukalenterissa esitellään kunakin päivänä jokin hevonen, jolla on... väri. Jokin erikoisväri, muuten vain erikoisempi tai jostain syystä hauska.

Luukussa yksitoista on esitteillä tiikerinkirjava, tarkemmin sanoen rautias leopard knabstrup-tamma Rytme Ion.

Jos tämä ei ole ns. oppikirjaesimerkki tiikerinkirjavasta, en tiedä mikä olisi! Vaikka tosiasiassa tiikerinkirjavuus on todella, todella vaihteleva väritys eikä kaikilla ole edes noita pilkkuja, joita pidetään jonkinlaisena tiikerinkirjavan tavaramerkkinä. Ei se kyllä ole. Ja usein tiikerinkirjavuuden eri tyyppien nimeäminen ja erottaminen toisistaan on vähintäänkin hankalaa. Lisäksi monilta tiikerinkirjavilta löytyy piirteitä useammasta kuin yhdestä kuviotyypistä. 

Mutta Rytmen kuvassa ja värissä ei ole kerrassaan mitään epäselvää tai arvailun tarvetta. Tamma on niin selkeä leopard, ettei se selkeämmäksi voi muuttua. Joskus näinkin.

Värijoulukalenteri 10: isomerkkinen rautias

Vuoden 2024 joulukalenterissa esitellään kunakin päivänä jokin hevonen, jolla on... väri. Jokin erikoisväri, muuten vain erikoisempi tai jostain syystä hauska.

Kymmenennestä luukusta löytyy isomerkkinen rautias SGSH-ori Rainmaster Ion.

Eikös vain olekin komeanvärinen otus? Mainitsin tästä hevosesta ja kuvasta joskus, että onnea on löytää kuva erikoisemman näköisestä hevosesta ja sitten löytää vielä omasta tallista kuvaan sopiva hevonen. Sillä sukuunsa tuo Rainmaster on selkeästi tullut. Se on ensimmäisen polven risteytys ja sen emä on frederiksborginhevonen, jolla on isoja valkoisia merkkejä, ihan vatsan allakin. Se on niitä merkkejä taas perinyt omalta isältään, jolla oli rikkoreunaista valkoista myös aika paljon.

Mutta Rainmasterin ja noiden frederiksborgien kanssa törmätään tuohon nimitysongelmaan. Rainmasterkin on merkitty rautiaaksi, mainittu vain lisäksi, että sabinonkaltainen. En ole ottanut mitään kantaa siihen, mikä noin ison valkoisen värityksen aiheuttaa, koska en tiedä sitä eikä minulla ole edes valistunutta arvausta. Frederiksborgeilla on melko useinkin isoja merkkejä, joskus suoralinjaisia, joskus rikkonaisempia, mutta minulle asti ei ainakaan ole valunut tietoa siitä, mahtaisiko taustalta löytyä jotakin noista nykyisin tunnetuista kirjavuusgeeneistä.

Varsinainen sabino-geeni se tuskin on, haluaisin uskoa niin, mutta sitä ei voi kuitenkaan kokonaan sulkea pois. Muita vaihtoehtoja olisi jokin W-geenin pakasta, splashed white tai jokin näiden yhdistelmä. Tai sitten se voi jotain, mistä emme tiedä vielä mitään. Näitä on kuitenkin joko testattu tosi vähän tai sitten minun silmiini ei ole koskaan osunut mitään mainintoja testituloksista, joten en voi tietää onko esimerkiksi niiltä frederiksborgeilta löytynyt yhtä tai useampaa näistä valkoisia merkkejä aiheuttavista geeneistä. Niin että Rainmasterin värin aiheuttaa jokin.

Tästä isomerkkisten hevosten nimitysongelmasta olen kirjoittanut muutama vuosi sitten blogiinkin otsikolla Sabinohässäkän terminologia. Ja olen nyt sitten taipunut näillä mysteeritapauksilla käyttämään termiä sabinonkaltainen, kun en halua lähteä arvuuttelemaan, että mitähän geenejä tältä ja tuolta rodulta voisi löytyä.

Värijoulukalenteri 9: ruunivoikonhallakko

Vuoden 2024 joulukalenterissa esitellään kunakin päivänä jokin hevonen, jolla on... väri. Jokin erikoisväri, muuten vain erikoisempi tai jostain syystä hauska.

Yhdeksäs luukku jatkaa karjaroduilla ja esittelyssä on ruunivoikonhallakko quarter-tamma B West Virginian Ion.

Kuten monet tietävätkin, ruunivoikko, ruunihallakko ja näiden yhdistelmä ruunivoikonhallakko ovat kolme lähellä toisiaan olevaa väriä, joiden erottaminen voi olla toisinaan hankalaa, erityisesti valokuvista. Ruunihallakolla pitäisi olla hallakkovärien tuntomerkkejä, kuten siima, seeprajalat ja kaksiväriset jouhet, mutta näitä ei aina ole tai eivät ainakaan kuvissa näy. Ruunivoikolla voi olla siima ihan omastakin takaa. Ruunivoikon peitinkarvan sävy on keltaisempi kuin ruunihallakon, mutta nämä sävyasiat ovat aina jossain määrin kiinni katsojan silmästä. Toisaalta ruunihallakko voi olla hyvinkin lähellä ruunikkoa väriltään. Eikä vaaleanruunikon ja ruunivoikonkaan erottaminen ihan aina ole mitenkään yksiviivaista. Lisäksi poikkeuksia on aina.

Ruunivoikonhallakko on sitten se kammotus, jossa ruunikkoa pohjaväriä vaalentaa sekä voikkogeeni että hallakkogeeni. Englanninkielessä väritys kulkee nimellä buckskin dun tai dunskin. Se on väriltään hyvin lähellä ruunivoikkoa, usein ruunihallakkoa vaaleampi sävyltään. Useimmiten se on varsin vaalea. Lisäksi sillä saattaa olla näkyvissä hallakkovärien erityispiirteitä, kuten ne mainitut eli siima, seepraraidat jaloissa ja kaksivärisyyttä jouhissa. Mutta tämänkin värin kanssa on ihan yhtä herran hallussa, että onko niitä ja miten hyvin ne näkyvät kuvissa.

Westin kuvan hevonen ei ole vissiin nähnytkään ruunivoikonhallakkoa. Kyseessä on kuvalähteen mukaan samppanjaväri, mitä ilmeisimmin samppanjanruunikko. Joka kyllä tässä valaistuksessa minun mielestäni feikkaa kohtuullisen uskottavasti ruunivoikonhallakkoa. Jalkoja jos tuijottaa tarpeeksi, ne ehkä näyttävät enemmän tummanruskeilta (samppanjaväreillä ei ole mustaa) kuin mustilta (kuten ruunivoikonhallakolla pitäisi olla), mutta minusta se on tarpeeksi ihan lähellä mustaa. Sama koskee jouhia, joissa onkin kivasti kaksivärisyyttä, kuten hallakkoväriselle sopii. Värisävy on varsin vaalea, ei erityisen keltainen. Ja minun mottoni näissä väriasioissa on joka tapauksessa: "Close enough".

Värijoulukalenteri 8: mustanruunikko splashed white

Vuoden 2024 joulukalenterissa esitellään kunakin päivänä jokin hevonen, jolla on... väri. Jokin erikoisväri, muuten vain erikoisempi tai jostain syystä hauska.

Luukun kahdeksan kansikuvapoika on mustanruunikko splashed white paint-ori Burn Some Bucks Ion.

Buckin kuva on se, jota kutsuisin oppikirjaesimerkiksi väristään: valkoinen hevonen, jonka päälle on kaadettu tummaa maalia. Tai vaihtoehtoisesti tumma hevonen, joka on kahlannut valkoisessa maalissa ja loiskutellut sitä sitten vähän muuallekin kuin jalkoihinsa. Herasilmä vain puuttuu, ainakin kuvan puolelta.

Jos genetiikka-arveluihin mennään, saattaisin väittää kuvan hevosen olevan homotsygootti eli samanperintäinen splashin suhteen. SW1 (splashed whiten varianteista se yleisin, jota todistetusti painteillakin esiintyy ja joka tämänkin virtuaalihevosen oletetaan olevan, vaikkei sitä ole merkitty) on niin sanotusti epätäydellisesti dominoiva geeni eli hevosen ulkoasu on erilainen riippuen siitä, onko sillä yksi kopio geenistä (nSW1) vai kaksi kopiota (SW1SW1). 

Yhden SW1:n hevonen on usein pienikuvioinen, toisinaan kokonaan kuvioton (puhun sinusta, Vieno-Kaneli!). Kahden SW1:n hevosella on sitten enemmän valkoista, usein juurikin tämmöisenä yhtenäisenä alueena jaloissa ja rungon alaosossa. Toisinaan se kaiketi voi olla lähes täysin valkoinen, jolla on tummaa väriä vain korvien alueella eli niin sanottu medicine hat. En ole varma tästä, voiko pelkkä tupla-splash olla tällainen vai onko siihen sekoittunut joitain muita geenejä, jotka lisäävät valkoista väriä.

Genetiikasta mitään tietävien ei sitten kannata tarkastella Buckin sukutaulua yhtään sen tarkemmin! Ori nimittäin ei voisi olla splashed white lainkaan eikä varsinkaan SW1SW1. Sen isä on perus-tobiano ja emä on merkitty kyllä toveroksi, mutta sen sivujen mukaan se on tobiano-sabino -yhdistelmä. Niin että kun joskus sanon, että meillä silloin tällöin taivutellaan näitä genetiikka-asioita oman edun tavoitteluksi, niin tässä on nyt kouriintuntuva esimerkki siitä. Kun tuo kuva on niin hieno, että piti saada välttämättä käyttöön!

Värijoulukalenteri 7: samppanjanmustanvoikko

Vuoden 2024 joulukalenterissa esitellään kunakin päivänä jokin hevonen, jolla on... väri. Jokin erikoisväri, muuten vain erikoisempi tai jostain syystä hauska.

Seitsemännessä luukussa esittelen samppanjanmustanvoikon twh-oriin Agent Jay Ionin.

Samppanjavärit ovat melkoisia harvinaisuuksia reaalimaailmassa, virtuaalimaailmassa ja jopa Ionicissa. Väri on peräisin Amerikan mantereelta ja sitä esiintyykin vain amerikkalaisissa roduissa. Yleinen se on ainoastaan American Cream Draftilla, jotka ovat aina samppanjavärisiä, nimenomaisesti samppanjanrautiaita. Mutta ACD on todella harvinainen rotu joka paikassa. Ionicissa sitä ei ole lainkaan, liekö koskaan ollutkaan. Virtuaalimaailman Royal Hanoverian Creamit ovat samppanjavärisiä, mutta eipä niitäkään Ionicista löydy.

Tennesseenwalkerin lisäksi samppanjavärejä on Ionicissa ainoastaan quarterhevosilla, harvinainen niilläkin. Quartereiden kautta se on levinnyt painteihin, mutta niillä se vasta harvinainen onkin. Yritäpä nimittäin löytää kuva samppanjavärisestä, lehmänkirjavasta hevosesta! Samppanjavärejä voisi olla myös saddlebredeillä, missourinfoxtrottereilla ja appaloosilla, mutta kuvien puutteen takia olen joutunut pysyttelemään siitä erossa näillä roduilla.

Eli tennesseenwalker on tällä hetkellä se Ionicin rotu, jolla eniten on samppanjavärejä. Eikä niitäkään totta vieköön montaa ole. Samppanja-voikko -yhdistelmät ovat vieläkin harvinaisempia, vaikka voikkovärit ovat melko yleisiä. Agent Jay on nyt yksi tällainen harvinaisuus ja sen kuvan hevonen saattaa ihan oikeasti olla samppanjanmustanvoikko eli ehkä tutummin classic cream champagne.

Värijoulukalenteri 6: hopeanmusta

Vuoden 2024 joulukalenterissa esitellään kunakin päivänä jokin hevonen, jolla on... väri. Jokin erikoisväri, muuten vain erikoisempi tai jostain syystä hauska.

Itsenäisyyspäivän luukussa ei ole suomenhevosta, vaan hopeanmusta morgan-tamma Wardancer Ion.

Hopeavärit ovat morganeilla varsin harvinaisia reaalimaailmassa. Erinomainen, mutta kirjoitushetkellä toimimaton Morgan Colors kertoo, että hopeavärille on tunnistettu yksi ainoa sukulinja, joka on lähtöisin 1916 syntyneestä Dan-nimisestä oriista. Ori itse oli rautias, mutta mitä ilmeisimmin kantoi hopeaa, koskapa osa oriin jälkeläisistä sen on jostain saanut.

Vähän samaa voisi sanoa virtuaalimaailmastakin: hopea on harvinainen. Ionicin hopeamorganit polveutuvat kahdesta kantahevosesta, hopeanruunikosta tammasta Lady Germanotta ja ilmeisesti amerikkalaisen virtuaalitalli Kaimel Stablen hopeanmustasta oriista Candyman (salasana arabians, jos kysyy). Näistä tulee katkeamaton hopea-linja Ionicin nykyisiin hopeavärisiin morganeihin, joita ei kyllä montaa ole. Kuvien puutetta, näet. Ja se katkeamatonkin on vähän ehkä kyseenalainen termi, koska hopeahan ei näy raudikoissa tai voikoissa, mutta on näiden kautta kuitenkin periytynyt.

Värijoulukalenteri 5: voikko tobiano

Vuoden 2024 joulukalenterissa esitellään kunakin päivänä jokin hevonen, jolla on... väri. Jokin erikoisväri, muuten vain erikoisempi tai jostain syystä hauska.

Tänään vuoron saa voikko tobiano ranskanpuoliveriori Timéo d'Béni.

Kuten tunnettua, olen värifriikki, joka mielellään valikoi hevoselle aina sen erikoisimman mahdollisen väriyhdistelmän, jolle vain löytyy kuva. Ja suosin muutenkin härskisti erikoisvärejä. Tästä huolimatta Ionicin puoliverisillä on aika vähän mitään erikoisvärejä. Voikkoja on jonkin verran, samoin tobianoja, muttei niitä mitenkään yleisiksi voi sanoa meillä. Päistärikkö uupuu kokonaan eikä splashed whiteakaan löydy ainakaan tunnistettuna värinä. Hopeavärejä esiintyisi ainakin hollantilaissyntyisillä puoliverisillä, mutta ne ovat ääriharvinaisia ja kuviakaan ei sitten tietysti ole tarjolla. Tietysti aina voisi soveltaa, mutta mutta...

Niinpä onkin puoliveristen puolella melkoisen harvinaista, lähes tavatonta, että yhdessä yksilössä yhdistyy peräti kaksi erikoisväriä. Eli käytännössä voikkoväri ja tobiano-kirjavuus. Osto-ori Timéo on nyt yksi tällainen, saattaa olla ainoa tällä hetkellä.

Värijoulukalenteri 4: ruunihallakonpäistärikkö

Vuoden 2024 joulukalenterissa esitellään kunakin päivänä jokin hevonen, jolla on... väri. Jokin erikoisväri, muuten vain erikoisempi tai jostain syystä hauska.

Neljännessä luukussa on ruunihallakonpäistärikkö poitou-tamma Marmonner d'Ion.

Poitou on väriensä kanssa melkoinen harvinaisuus hevosrotujen joukossa: kylmäverinen, jolla esiintyy sekä hallakkoa että päistärikköä ja molemmat ovat peräti yleisiä! Ainakin sen perusteella, mitä minulla on kuvakokoelmaa kerättynä, näitä on poitounhevosissa melko runsaasti. Päistärikkö kylmäveriroduilla ei ole ihan täysin tavaton, se on yleinen väri hollannintyöhevosella ja sitä löytynee myös muilta läntisen Euroopan raskailta kylmäverisiltä, jos tosin monella se saattaa olla harvinainen. 

Mutta hallakko on erikoisempi tapaus, ainakin jos unohdetaan alkuperäisrodut, kuten vuonohevonen, vjatkanponi, islanninhevonen, konik ja kumppanit. Raskaista kylmäverisistä en osaa yhtäkkiä sanoa ainoatakaan toista rotua, jolla hallakkovärejä esiintyisi. Vaikka joitain satunnaisia hallakkovärisiä linjoja saattaa joistain kylmäverisistä löytyä, eivät ne ole todellakaan yleisiä.

Ja sitten kun kaksi väriä ovat suhteellisen yleisiä jossain rodussa, on enemmän kuin oletettavaa, että ne yhdistyvät sitten joissain yksilöissä. Siitä huolimatta Ionicissa ei kauheasti ole näitä hallakko+päistärikkö -poitevineja, vaan tällä hetkellä Marmonner on ainoa sellainen.

Värijoulukalenteri 3: perlino

Vuoden 2024 joulukalenterissa esitellään kunakin päivänä jokin hevonen, jolla on... väri. Jokin erikoisväri, muuten vain erikoisempi tai jostain syystä hauska.

Kolmannessa luukussa majailee perlino welsh D-tamma Criallt Hwyrol Weddi.

Tuplavoikkoja welshejä, varsinkaan näitä isompia sektioita, ei ole tarjolla turhan usein. Minulla syy on yleensä kuvien puute, kun ne tuntuvat olevan vähän kiven alla. 

Vuosia sitten kaivelin vähän vanhoja reaalimaailman welsh-sukuja selvittääkseni, mistä cobien voikkovärit ovat peräisin. Oma teoriani oli se, että ne tulisivat pääasiassa pikkusektioilta, joilla voikko on minun näppituntumani mukaan vähän yleisempiä. Paljolti näin onkin, mutta löytyi sukutietokannoista vanhoja voikkovärisiä tai sellaiseksi epäiltyjä cobejakin.