Joulukalenteri 10: sabinohässäkän terminologia

Aiemmin syksyllä kirjoitin neliosaisen sarjan sabinoista ja sen kaltaisista kuvioista (1. osa, josta löytyy linkit muihinkin postauksiin). Yksi asia jäi kuitenkin käsittelemättä, vaikka sivusin sitä ohimennen: miten noita eri kirjavia pitäisi nimittää olettaen että kuviot on saatu jotenkuten oikeansuuntaisesti tunnistettua.

Miksi termistö on ongelma?

Nämä kaikki käsitellyt kuviot ovat varsin tuoreita löydöksiä ja vasta oikeastaan 2000-luvulla on alettu ymmärtää asioiden laajuus ja monimutkaisuus. Tästä johtuu se, että mitään perinteistä, yleisesti käytettyä ja tunnettua termistöä ei ole edes reaalimaailmassa. Ja sen takia minä tätäkin postausta väsään.

Sabinosta on tullut jonkinlainen yleistermi. Sehän oli näistä kuvioista ensimmäinen ja aluksi kaiken maailman isomerkkisiä hevosia epäiltiin – ja nimitettiin – sabinoiksi. Se on myös kiva termi meidän suomalaisten kannalta, koska se istuu hyvin meidän kieleen: lyhyt, selkeä, helppo lausua, päättyy vokaaliin joten taivuttamisen kanssa ei ole ongelmia. 

Mutta kun ne kaikki sabinonnäköiset eivät olleetkaan sabinoita...

Miksei sabinoa kannata käyttää joka paikassa?

Ei ole hyvä idea nimittää sabinoiksi sellaisia hevosia, jotka eivät ole sabinoita vaikka termi olisi miten houkutteleva ja helppo tahansa. Väärän väritermistön käyttäminen ei palvele ketään ja se tekee asioista vaikeita niille virtuaaliharrastajille, jotka ovat väriasioihin enemmän perehtyneet. Virtuaalimaailmassa oletusarvoisesti hevosten värit tunnistetaan aina oikein, mutta jos käytetty termi on väärä, tunnistus on vähän kyseenalainen.

"Mutkun se näyttää sabinolta" ei ole minun mielestäni riittävä perustelu. Tilannehan on sama kuin ruunivoikon ja hallakon kanssa. Emme me nimitä ruunivoikkoja hallakoiksi, vaikka ne näyttäisivät hallakoilta ja vaikka hallakoiksi niitä on aiemmin kutsuttu. Ruunivoikkohan on terminä uusi tulokas suomenkielessä, aiemmin kaikki kellertävänruskeat, mustajouhiset hevoset olivat hallakoita.

Voisimme toki todeta, että tämä on vain virtuaalimaailmaa ja täällä voi sabinoa olla millä tahansa rodulla, joten kaikkia suurimerkkisiä voi pitää sabinoina. Minusta tämmöinen suhtautuminen on periaatteessa ymmärrettävää, sabinohan on yllättänyt useammin kuin kerran eikä mistään rodusta voida sanoa 100 % varmuudella että siinä ei sabinoa esiinny. Kuitenkin selkeiden W- tai SW-tapausten merkitseminen sabinoiksi närästäisi ainakin minua.

Jos ei sabino niin kuitenkin sabinonkaltainen?

Englanninkielisissä lähteissä näkee toisinaan termiä sabino-like, sabinonkaltainen. Se on vähän sellainen yleistermi, kertoo miltä hevonen näyttää, muttei ota kantaa mikä se varsinaisesti on geneettisesti. Tämä olisi hyvä termi erityisesti niille, jotka eivät ole niin mahdottoman perehtyneitä näihin kaikkiin kuvioihin ja niiden lukuisiin muunnoksiin. Sitä voisi käyttää myös ihan millä rodulla tahansa ja niissä tilanteissa, kun ei oikeasti ole edes valistunutta arvausta siitä, mikä kuvio voisi olla. Itse käytän tätä dongoloillani.

Mutta sitten taas sisäinen hiustenhalkojani haluaa puheenvuoron: sabinonkaltainen eli minkä kaltainen? Sabinon kuviointihan vaihtelee suht normaalimerkkisestä kokovalkoiseen. Toki sabinoksi ymmärretään usein suurimerkkinen hevonen, jonka merkit ovat rikkoreunaiset ja epätasaiset, mutta se on vain osa totuutta. Tarkalleen ottaen siis termi "sabinonkaltainen" ei kerro hevosen ulkoasusta vielä paljoakaan, vain sen että siinä on valkoista.

Splashed white eli suomenkirjava

Splashed white on näistä ehkä helpoin. Se on herasilmätaipumuksesta johtuen usein erotettavissa sabinosta ja W-kuvioista (ainakin nykytiedon perusteella) ja lisäksi sillä on oivallinen suomenkielinen nimi: suomenkirjava. Minä en aluksi oikein pitänyt tästä nimityksestä, muutosvastarintaa näet, mutta olen kääntänyt takkini. Se on ihan pätevä termi ja käytössäkin jo jossain määrin. Sillä on myös looginen lyhenne, skrj. 

Tiukimmin tulkiten suomenkirjavaksi voisi nimittää vain SW1:ä, koska se on (toistaiseksi) ainoa suomenhevosilta löydetty SW-variantti ja sitä Klemola aikoinaan varmastikin tutkimuksessaan käsitteli. Vähemmän ne eri splashed whitet kuitenkin eroavat ulkonäöltä toisistaan kuin W-geenin muunnokset, joten suomenkirjavaa voisi käyttää kyllä niidenkin kanssa, ainakin jos minulta kysytään. Halukkaat voivat sitten merkitä sen yhteyteen muunnoksen.

Dominanttivalkoinen?

W kaikkine muunnoksineen on harminkappale, koska sillä ei ole oikein edes vakiintunutta englanninkielistä termiä, saati sitten suomennosta. Dominant whiteksi sitä alunperin nimitettiin ja joku sen käänsi dominanttivalkoiseksi. Se oli silloin ihan hyvä termi, kun värin kuviteltiin olevan aina kokovalkoinen ja dominantti-liite kertoi ettei kyseessä ole resessiivinen albino (tai ainakin oletan että tämä oli nimityksen takana). 

Nyt tiedämme että kaikki W-hevoset eivät ole kokovalkoisia, osa ei lähellekään. Selkeyden kannalta on hieman kyseenalaista nimittää ei-valkoista hevosta valkoiseksi, joten dominanttivalkoinen ei ole ehkä se paras termi. Englanninkielisissä lähteissä on alkanut näkyä erilaisia versioita, mutta yhtenäistä linjaa ei varsinaisesti ole. Leslie Kathmanin käyttämä white spotted oli oma suosikkini ja käänsin siitä suomenkielisen termin valkomerkkinen. Mutta vaikka minä keksisin miten hyvän termin tahansa, ei sitä kannata käyttää, jos kukaan muu ei tiedä mitä se tarkoittaa. 

Tässä vaiheessa termeihin liittyvä päänsärky alkaa olla sen verran kova, että minä ainakin annan olla. Asiahan ei minua sinänsä edes koske, sillä pyrin pitäytymään erossa näistä niin paljon kuin mahdollista. Joitain hevosia olen merkinnyt sabinonkaltaisiksi, kuten yllä kerroin. Joillain vanhoilla hevosilla lukee vielä sabino, vaikken ole yhtään varma esiintyykö kyseisillä roduilla sabinoa lainkaan. Olkoon, en minä niitä ala korjailla. Blogin muinaishistoriassa kirjoitetaan paljonkin sabinosta, niihin voisi tietysti lisätä disclaimerit, että älkää nyt ainakaan menko tätä uskomaan, ellen sitten poista niitä kokonaan.

– S