Joulukalenteri 19: vanhojen muistelua

S usutti minut muistelemaan vanhoja aikoja ja edellistä postausta kirjoittaessani alkoi mieleen putkahdella erilaisia asioita menneiltä vuosilta. Joten täältä pesee! Mitään yhtenäistä linjaa ei ole, vain hajanaisia pikkuasioita ja jotkut saattavat olla tuttuja blogistakin aiemmilta vuosilta. Blogistahan muuten löytyy oma historia-taginsa, jonka alle on koottu vanhoja asioita. Haluan sieltä nostaa esille pari postausta: "Sä oot niin pentu!" ja Menneet muodit ja ilmiöt.

Hevosten adoptointi

YLA oli nykymuotoisista laatuarvosteluista ensimmäinen (minun tekosiani, kaduttaa vielä tänäkin päivänä) ja alunperin sukuselvityksestä ei saanut pisteitä lainkaan. Jos hevonen oli suvuton, sen sukupisteet jäivät nolliin ja sillä hyvä. Niinpä ne, jotka halusivat pärjätä YLAssa hevosineen, etsivät suvuttomille hevosilleen "adoptiovanhempia", siis suvullisia hevosia, jotka voitiin merkitä sukuineen YLAan menevän hevosen sukutauluun ja varmistaa näin maksimipisteet.

Tekijänoikeusterroristit

Virtuaalitallien ja -harrastajien maine oli varsin huono tuolloin kun virtuaalimaailma ja koko internet oli vielä uusi asia. Kaikkia harrastajia pidettiin kuvia luvatta kopioivina pikkukakaroina. Se ymmärrettävästi korvensi niitä, jotka pitivät kuvaluvistaan huolen.

Ht.netiin oli kerääntynyt paljon sitä porukkaa, joka tekijänoikeuksista jotakin tiesi ja siellä sai kyllä laidallisen sitä itteään niskaansa, jos erehtyi esittelemään tallia, jonka kuvissa oli jotakin häikkää, kuviteltua tai todellista. Foorumilla oli ainakin silloin tällöin varsinaisia sheimausketjuja, johon linkitettiin tekijänoikeuksia rikkoneita talleja. Häpeällistä kyllä, olin mukana itsekin, en voi kieltää. Tällaisesta sai aikanaan alkunsa myös Käräytys-sivusto, joka todellakin oli juuri sitä mitä nimi sanookin olevansa. Nykyinen on hyvinkin siistitty versio alkuperäisestä.

Olen joskus käyttänyt termiä tekijänoikeusterroristit, koska jotkut ilmeisesti kuvittelivat, että tekijänoikeuksien rikkominen oikeuttaisi millaisiin ilkeyksiin tahansa. Tuo Marinean tapaus oli pahimmasta päästä, muttei suinkaan ainoa, tosin muita tallien tuhoamisia en tiedä tapahtuneen. Ja toki minäkin huomauttelin tekijänoikeuksista ja niiden noudattamisesta, mutta varsinkin Marinean lopettamisen jälkeen pyrin olemaan edes jossain määrin rakentava sanavalinnoissani.

Oikeiden hevosten "varastaminen" ja "pilaaminen"

Eivät luvatta kopioidut kuvat olleet ainoa syy, miksi moni reaalimaailman hevosenomistaja vihasi virtuaalipenskoja (termi ht.netin ylläpidon lanseeraama). Joillekin oli suorastaan maailman kauhein asia, jos oman hevosen kuvat päätyivät virtuaalihevoselle, vaikka kuvat sinänsä olisivat olleet ihan luvalliset, kenties virtuaalihevostelijan itsensä ottamat julkisella paikalla.

Hevosenomistajat puhuivat todella jopa hevosten varastamisesta tai pilaamisesta, mitä virtuaaliharrastajat tekivät. Heidän huolensa oli se, että joku voisi päätyä virtuaalihevosen sivuille ja kuvien perusteella kuvitella että kyseessä on kuvissa olevan hevosen oma, oikea sivu. Vielä pahempaa oli jos luonnekuvauskin sattui olemaan huono (tuolloin luonneteksteissä saattoi olla kyllä aikamoisia kuvauksia, eivät olleet hyvätapaisia, järkeviä kisakoneita kaikki...). Toki porua syntyi myös siitä, jos virtuaalihevosella oleva kuva ei ollut kovin edustava otos kyseisestä hevosesta.

Erityisesti Vermon poninäyttelyt loppukesästä olivat ainakin foorumipuheiden mukaan varsinainen surman suu sinne viedyille poneille, kun siellä oli virtuaalihevostelijoita laumoittain kameroineen varastamassa hevosia. Jotkut jopa pitivät loimia poniensa päällä aina kun ne eivät olleet kehässä, kun tiesivät hyvin että loimitettujen ponien kuvia ei haluttu käyttää.

Olen kyllä ihan pudonnut kärryiltä, että mitä (suomalaisissa) hevospiireissä nykyään ajatellaan virtuaalihevosista ja -harrastuksesta. Mahtaisivatko olla yllättyneitä että virtuaalitalleja on edelleen olemassa?

Bustaajat

Jos ht.netiin sattui tulemaan joku ihan uusi naama esittelemään tallia ja talli oli "liian" hieno ollakseen aloittelijan tekemä, puskanickit alkoivat pohtia, että kuka vanha harrastaja nyt on tullut takaisin uuden nickin takana. Tätä nimitettiin bustaamiseksi (engl. to bust). Samalla saatettiin levitellä tietoa siitä, mitä tämä oletettu vanha harrastaja on menneisyydessään mokannut. Enin osa vanhoista synneistä oli luokkaa "osteli hevosia eikä tehnyt sivuja niille" tai "jätti virtuaalisen vastuutehtävänsä hoitamatta". Henkilökohtaisesti en tiedä, selvisikö ikinä varmaksi kenenkään vanhan harrastajan paluu vai saivatko syyttömät tulijat jonkun toisen vanhat synnit niskoilleen. 

Muita sekalaisia

• Vapaasti kopioitavia hevoskuvia oli todella vähän: Flickr ei ollut lyönyt itseään läpi, Bob Langrishilta ei ehdottomasti saanut kopioida, virtuaaliharrastajissa oli vähän itse kuvaavia eivätkä he todellakaan antaneet kuviaan ilmaiseksi kellekään vaan he myivät ne (siitä muutama havainto alempana).
• Erilaisia virtuaalipankki-virityksiä on ollut matkan varrella useampia. Yksikään ei tainnut olla pitkäaikainen.
• Wikipediaa ei ollut ja luotettavia tietolähteitä tosi monista asioista ei ollut, varsinkaan suomenkielisiä. Hevosmaailma.netillä oli todella suuri tarve tuolloin. Valitettavasti se sivusto joutui myös kaikenmoisen kopioinnin ja suoralinkityksen kohteeksi. Asialla eivät olleet yksinomaan virtuaalihevostelijat vaikkakin kyllä enemmistönä.
• Virtuaalitallien sivuilla saatettiin ilmoittaa, että tämä sivusto toimii parhaiten tietyllä selaimella. Pääselaimet olivat Netscape Navigator ja Internet Explorer, Operakin oli olemassa, mutta Chrome ja Mozilla Firefox tulivat vasta myöhemmin.
• Virtuaalitallit ja -hevoset saatettiin helposti sekoittaa oikeiden vastaavien sivuihin, sillä VRL ei tuolloin vaatinut mainintaa asiasta. Tämä vuonna 2008 kirjoitettu blogipostaus on kirjoitettu ihan tosissaan ja tarpeeseen.
• Kesällä 2008 nähtiin virtuaalimaailmassa ennennäkemätön blogi-innostus. Tämä meidän blogi oli tullut loppuvuodesta 2007, mutta kesällä 2008 Meepu perusti oman bloginsa. Siitä tuli hyvin suosittu ja moni muukin halusi perustaa omansa. Niitä sitten putkahteli kuin sieniä sateella, parhaimmillaan kai kymmenkunta, mutta valitettavan monen innostus oli lyhytaikaista.
• Web Archive on suhteellisen tuore löytö virtuaalimaailmassa, vaikka se on ollut olemassa kauemmin kuin virtuaalimaailma.
• Valokuvissa "järkkärilaatuinen" oli tosi kova juttu. Kun haluttiin hyvä ja edustava kuva jostakin hevosesta, puhuttiin "järkkärilaatuisesta". Jotkut jopa oikeasti vaativat, että ostamansa kuva oli todellakin otettu järjestelmäkameralla.
• Kuvien ostamisesta: ht.netissä puhuttiin joskus nahkoista eurojen sijaan, koska ylläpito oli linjannut, ettei foorumilla saanut käydä kauppaa. Nahat sen sijaan menivät täydestä läpi.
• VRL:ssä oli ~2006 jokin toimielin, jota nimitettiin hallitukseksi. Sinne sai hakea ja minä kirjoitin hakemuksen. Prosessi oli monivaiheinen ja en muista enää mihin se sitten lopulta tyssäsi, mutta minä en ollut koskaan VRL:n hallituksessa.
• VRL:ää uudelleenkoodattiin vuonna 2010. Alunperin harrastajien VRL-tunnukset olivat nelinumeroisia ja ne ilmeisesti loppuivat. Samoin hevosten tunnukset olivat 5-numeroisia ja ehkä nekin loppuivat. Tämä tunnetaan piparitaukona, koska tauon ei ollut tarkoitus venyä vuoden mittaiseksi vaan etusivulla luki VRL:n olevan piparitauolla (tauko oli alkanut joulun alla 2009).

– Gin