Joulukalenteri 3: menneet muodit ja ilmiöt

Kaikenlaista vanhaa tulee aina välillä vastaan netissä surffaillessa ja siitä huomaa, miten tämä virtuaalihevostelukin on muuttunut ja kehittynyt. Tässä on jonkinlainen lista niistä muoti-ilmiöistä ja muista asioista, jotka ovat vuosi sitten aloittaneelle harrastajalle aivan outoja.

Kehykset (framet)
Ah, kehykset, varsinkin ne pikkiriikkiset inline frame -ikkunat (tuttujen kesken iframe), joissa sivun kaikki sisältö esitettiin kämmenenkokoisessa lävessä ja loppuosa sivusta oli sitten jotain muuta, yleensä turhaa ja raskasta grafiikkaa. Tämä vielä aikana, jolloin laajakaista ei ollut käsite eikä kansalaisoikeus vaan jotkut surffasivat jopa modeemin yli.
No joo, tulihan niitä kehyksiä käytettyä itsekin. Oli niissä puolensa, hyvät ja ne huonot, ne olivatkin jatkuvasti erinnäisten eksperttien hampaissa. HTML5 ei tue kehyksiä enää lainkaan ja kaikki uusimmat selainversiotkaan eivät välttämättä niistä selviydy, mobiiliselaimet tuskin lainkaan.
Tästä hullutuksesta virtuaalitallit ovat kuitenkin jo selvinneet, en edes muista milloin näin viimeisen frame-tallin tai milloin muoti muuttui. Marineassa oli vielä vuonna 2003 frame-ulkoasu, mutta Ionicissa ei ole koskaan ollut.
Jossain vaiheessa framet olivat kuitenkin kuuminta hottia ja ht.netin virtuaalipalstalla (oliko se vielä vanha Nuorten Nurkka silloin?) kyseltiin jatkuvasti, että miten saan sellaisen ja tällaisen framen tallilleni ja miten saan siitä reunat pois näkyvistä ja ties mitä muuta.

<frameset cols="175,*" border="0">
<frame src="frame.html" name="vasen">
<frame src="etusivu.html" name="_oikea">
</frameset>

<noframes>
Selaimesi ei valitettavasti tue kehyksiä
</noframes>

Ei-skrollaava taustakuva
Niin siis sellainen taustakuva, joka ei "liiku" samalla kun sivua skrollataan vaan näyttää pysyvän paikoillaan. Ja tämähän saatiin aikaiseksi liittämällä body-tagiin tietenkin se taustakuva ja bgproperties="fixed" -määre. Omilla talleilla ei ole ollut taustakuvaa toviin (tai sitten se on ollut ihan vain valkoinen). En tiedä, jos tätä käytetään edelleen. Niin tai näin, eivät nykyiset taustakuvat yleensä ainakaan ole yhtä levottomia kuin joskus muinoin.

"Päällekkäiset" taustakuvat
Tämäkin oli joskus suurinta muotia, että sivuilla oli kaksi eri taustakuvaa, parhailla jopa kolme. Tämä oli yksinkertaista tehdä: nettisivulle määritellään ensin yksi taustakuva, sitten kaikki sisältö esitetään taulukossa, jolle määritellään jokin toinen taustakuva. Tämä ei välttämättä liene nykyisinkään ihan tyystin outo asia ja ajatus, mutta kun liittää kuvaan mukaan Ritva Väänäsen hempeänsävyiset kuviotaustat, joiden yhdisteleminen keskenään oli ihan oma taiteenlajinsa. Niinkuin nyt esimerkiksi vanhan MS-tallin bannerisivulla (en ole kyllä varma, ovatko nuo nimenomaan Väänäsen taustoja mutta tyyli ainakin on sama).

Keskitetty teksti
En ole enää aikoihin tainnut nähdä kuin ehkä aivan satunnaisia talleja tai ehkä paremminkin yksittäisiä sivuja, joilla kaikki teksti olisi keskitettyä. Reilu vuosikymmen sitten tämä oli kuitenkin enemmän sääntö kuin poikkeus. Mallia näyttää Mäntysuo.
Nykyisellä kilometriluonteiden ja muiden tekstien aikakaudella keskitetty teksti on ehdottomasti nou-nou. Käytettävyystutkimukset ovat osoittaneet, että vasemmalta oikealle lukevilla silmä hakee uudella rivillä automaattisesti sitä rivin aloituspaikkaa samasta kohdasta kuin missä aiempi rivi alkoi. Jos rivit alkavat mistä sattuu (kuten keskitetyssä tekstissä) silmä väsyy nopeammin, kun se joutuu skannaamaan rivin alun joka kerran uudestaan. Lyhyillä teksteillä se ei ole suuri ongelma, pitkillä on.

Kääpiöteksti
Uh, semmoinen 7 pikseliä korkea Verdana. Tai mikä vielä pahempaa: Times New Roman. Kirjavan taustan päällä. Ehkä vielä keskitettynäkin. Ja tätä piti mukamas lukea. Tämäkin on sellainen ilmiö, jota ei ole tullut ikävä.

"Kopioinnin esto"
Tähänhän törmäsimme vielä vuosi, pari sitten enkä ollut todellakaan uskoa silmiäni. Käytännössähän se siis on yksinkertainen java script -koodi, joka estää hiiren kakkospainikkeen käytön nettisivulla tai kuvan päällä, mutta kuvien kopiointia se ei estä millään tavoin. Tietenkin muotiin kuului kirjoittaa pop-upiin mahdollisimman törkeä viesti. Olikin aina niin piristävää lukea olevansa k-päinen kuvia varasteleva idiootti, kun oli halunnut vilkaista sivun lähdekoodia tai klikata linkin auki uuteen ikkunaan...
Tekijänoikeusasioissa on tässä suhteessa pikkuisen höllätty pipoa, koska en ole aikoihin nähnyt enää tallien tekijänoikeussivuilla tulikivenkatkuisia tekstejä siitä, miten laitonta, typerää, inhottavaa ja ties mitä tallin sivuilta kopiointi on. Toisinaan tekijänoikeussivuilla oli myös esitetty toiveita siitä, että ihmiset etsisivät omat kuvansa jostain muualta.

Brushit
Tämä on vähän tuoreempi ilmiö, taisi olla aallonharjalla joskus 2005 eteenpäin. Kuvankäsittelyohjelmiin (ainakin Photoshopiin) saa ladattua erilaisia siveltimiä ja tuolloin muodissa oli käyttää erilaisia monimutkaisia kiemuroita koristamassa grafiikoita. jossain vaiheessa talli ei ollut kyllä yhtään mitään, jos sen leiskassa ei ollut käytetty brusheja. Jos niitä nykyisin käytetään, käyttö on hillitympää eikä niitä käytetä pelkästään sen takia, että voidaan sanoa tallilla olevan brushi-leiskan. Tältä ajalta on jäänyt meille Ioniciin banneri, jossa lukee "Me tulemme toimeen ilman brusheja".

Talliringit
Näitä oli joskus 2000-luvun alkupuolella ainakin. Osa pyöri esimerkiksi Bravenetin webring-palvelussa, osa taas oli ihan manuaalisesti ylläpidettyjä rinkejä. Yleensä ringeillä oli jonkinlaiset vaatimukset, että rinkiin ylipäänsä pääsi. Ne tietenkin riippuivat ringinpitäjän mieltymyksistä. Kuvaan kuului se, että vaatimussivun lopussa oli jokin teksti, joka piti liittää rinkianomukseen, että ylläpitäjä tiesi hakijan lukeneen vaatimussivun kokonaan.
Useimmiten oli myös sääntö, että ringin talleilla piti kiertää tietyn verran ja jättää vieraskirjaan merkki käynnistään. Ringinpitäjä kävi näitä sitten laskeskelemassa ja vahtimassa. Usein vieraskirjaviesti koostuikin sanoista: "Olen tässä rinkiä xxx kiertämässä".

Bannerit ja buttonit
Joskus bannerit ja buttonit olivat likimain välttämättömiä virtuaalitalleille ja niitä myös käytettiin linkittämiseen. Meillähän noita bannereita on vieläkin, lähinnä ne kyllä ovat hupaisa muinaisjäänne enkä Cendarlen lisäksi tiedä ainoatakaan tallia tai sivustoa, joka käyttäisi Ionicin linkissä banneria tai buttonia.

Monta vieraskirjaa eri tarkoituksiin
Jo viime vuonna totesimme, että vieraskirjatkin alkavat olla jonkinlainen muinaisjäänne, kun ne reilu 10 vuotta sitten olivat täysin välttämättömiä. Useimmissa vieraskirjoissa mainostaminen oli ehdottoman kiellettyä helvetillisten rangaistusten uhalla (näitä olivat ainakin pataluhaksi haukkuminen, vieraskirjahäiriköinti, vieraskirjatekstin poisto ja ääritapauksissa IP-banni).
Lähinnä Freebokin vieraskirja kuitenkin taipui moneen käyttöön ja niitä saattoi olla enemmänkin kuin se yksi. Parhaimmillaan oli vieraskirja, mainoskirja (siellä sai sitten mainostaa), kisakirja (täällä sai mainostaa kilpailuitaan), ostokirja (tänne sai kynäillä ostopyyntöjä tallin hevosista), hoitokirja (mihin hoitajat kirjoittivat hoitokertomuksensa) ja niin edelleen.

Eevariitta Poroilan, Pilven Pojan ja Stutteri Stjernenin kuvat
Väänäsen taustat, palkit sun muut pikkuhärpäkkeet tuli mainittua jo, mutta tässä on nyt noita 2000-luvun alun "massakuvia".
Poroilan kuvagalleria lopetti vuonna 2004 enkä minä kuollaksenikaan saa päähäni, millaisia kuvia se tarjosi, mutta siitä olen varma, että hänen kuviaan käytettiin paljon. Nimi on niin tuttu ja on esiintynyt niin monella tallilla.
Stjernenin kuvat olivat shettistallien vakiokamaa, ymmärtääkseni siellä oli varsin paljon kuvia ja valikoimaa siis löytyi. Siitä huolimatta Stjernenin kuvia katsottiin jossain vaiheessa kovinkin pitkin nenänvartta massakuvina.
Pilven Pojalla oli omat nettisivut tuossa 2000-luvun alussa ja sieltä tuolloin annettiin hyvinkin avokätisesti oriin kuvia käyttöön. Niinpä niitä sitten löytyi joka toiselta suomenhevoselta, ainakin jossain vaiheessa tuntui siltä. Miten on, vieläkö on virtuaalisuokkeja, jolla olisi Pipon kuvat? Komea orihan se on.

– Gin