Joulukalenteri 19: pää rakennearvostelussa

Hevosten rakenteessa kaikki vaikuttaa kaikkeen eikä rakennearvostelussa yhtäkään rakennekohtaa saa aliarvioida. Virtuaalinen rakennearvostelu poikkeaa toki reaalimaailman rakennearvostelusta, mutta mielestäni sen verran täälläkin pitäisi harrastaa realistisuutta, että pidettäisiin edes tästä periaatteesta kiinni.

Silti halusin nostaa esille yhden yksittäisen ruumiinosan ja sen arvostelun: hevosen pään.
Joku voi tuhahtaa halveksivasti, eihän päällä ole mitään merkitystä kuin pelkkä ulkonäköarvo. Nätti pää tuntuu saavan parempia arvosteluja kuin ruma, mutta jos päähän sopii silmät, korvat, suu, ja sieraimet ja sitä kautta kulkee sekä ilma että ruoka, se täyttää tehtävänsä. Asia ei kuitenkaan ole ihan niin yksiselitteinen.

VSN-arvostelun pisteytyksessä pään ulkonäkö vaikuttaa moneen pistekohtaan. Ensinnäkin sillä on ihan oma arvosanansa, sen lisäksi sillä on joskus varsin paljonkin tekemistä rotuleiman kanssa, vähän rodusta riippuen. Se vaikuttaa jonkin verran sukupuolileimaan ja joissain tilanteissa myös yleisvaikutelmaan.

Koko
Pään koko on hyvin tärkeä, koska se vaikuttaa hevosen liikkumiseen. Pää on periaatteessa paino varren (kaula) päässä ja hevonen käyttää tätä tasapainottamaan rungon liikkeitä. Liian iso eli painava pää tekee hevosesta helposti etupainoisen, mutta liian pienikään pää ei saa olla juuri tuon tasapainotusasian vuoksi. Hedgen mukaan pieni- tai isopäiset hevoset harvoin ovat hyviä liikkujia. Liikkuminen ja tasapaino puolestaan ovat hyvin tärkeitä eri hevosurheilulajeissa, kaikkihan ne liikkumiseen perustuvat.

Liian isosta päästä on helppo rakennetuomarina nipistää pisteitä, koska se on useimmilla roduilla rotumääritelmän vastainen. Tästä voi helposti tulla käsitys, että liian pientä päätä ei ole olemassakaan, varsinkaan jos kyseessä on jokin tunnetusti pienipäinen rotu, vaikkapa arabi tai quarter. Mutta jos hevosella on todellakin liian pieni pää, siitä seuraa ongelmia, koska se voi aiheuttaa ahtautta hengitysteihin ja ongelmia hampaiston kanssa, kun kaikki hampaat eivät mahdukaan pieneen leukaluuhun.

Pään muoto, silmät ja näkökyky
Pään muoto riippuu rodusta, tietty muoto on tyypillinen ja toivottu jollekin rodulle, mutta toisella rodulla taas suositaan toisenlaista. Useimmilla roduilla kuitenkin toivotaan olevan suuret ja kirkkaan silmät, jotka ovat asettuneet hyvin. Silmien koolla ja profiilin muodolla on ihan käytännön merkitystä hevosen näkökykyyn. Lähteiden mukaan pieni silmä tarkoittaa yleensä myös rajoittunutta näkökenttää. Perinteisesti pienisilmäisiä hevosia on pidetty ilkeinä ja epäluotettavina, tällä saattaa olla todellisuuspohjaa siinä, että tällaisen hevosen näkökyky on rajoittuneempi ja se voi säikkyä helpommin.

Hevosen näkökenttä on laaja, ainoat täysin sokeat pisteet ovat suoraan takana ja suoraan turvan edessä. Sivuille hevonen kuitenkin näkee vain yhdellä silmällä, ei kovin tarkasti, mutta huomaa liikkeen (eli potentiaaliset saalistajat). Tarkasti hevonen näkee vain eteen sille alueelle, jonka molemmat silmät näkevät. Näkökentän takia silmien ihanteellinen sijainti on kaukana toisistaan pään sivuilla. Kyömy profiili voi pienentää hevosen tarkan näön aluetta, varsinkin sellainen, jossa kaarevuus lähtee jo heti korvien välistä ja nenäluu blokkaa osan silmien mahdollisesta näkökentästä.

Sieraimet ja hapenottokyky
Useimmilla roduilla sierainten toivotaan olevan suuret. Tätä on perusteltu sillä, että suuret sieraimet takaavat hyvän hapenottokyvyn. Meadows kuitenkin epäilee tätä selitystä, aihetta ei ole koskaan tutkittu tieteellisesti. Hänen mukaansa suurien sierainten suosimisessa on kysymys lähinnä estetiikasta. Itse olen kuullut väitteen (lähdettä ei ole), että arabeilla voi toisinaan olla ahtaat hengitystiet erittäin koveran profiilin takia, kallossa ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi tilaa ja tällöin hapenottokyky on heikentynyt, vaikka hevosella olisikin arabeille tyypilliset suuret sieraimet. Tässä on tiettyä logiikkaa näin maalaisjärjellä ajateltuna, tieteellistä tutkimusta en aiheesta löytänyt nopealla haulla.

Hampaat ja leukaperät
Pahimmat ongelmat, joita hevosen päässä voi olla, ovat ala- tai yläpurenta. Nämä ovat Hedgen mukaan ainakin jossain määrin perinnöllisiä ongelmia ja niinpä ylä- tai alapurentaiset hevoset pitäisi karsia pois jalostuksesta rodusta riippumatta. Molemmat viat nimittäin vaikuttavat hevosen syömiseen, koska näissä tapauksissa ei etuhampaiden lisäksi yleensä takahampaatkaan osu toisiinsa tasaisesti. Se taas heikentää rehun tehokasta pureskelua ja aiheuttaa epätasaista kulumista hampaissa.

Oreilla on yleensä hieman suuremmat leukaperät kuin tammoilla. Yleisesti leukojen pitäisi olla suhteellisen leveät, jotta se ei tee henkitorvea ahtaaksi ja näin se vaikuttaa suoraan hapenottokykyyn ja sitä kautta suorituskykyyn. Tästä on Hedgen mukaan olemassa tutkimustietoakin.

Jalous
Useimmilla roduilla toivotaan olevan jalo pää. Se tarkoittaa rodusta riippumatta hieman eri asioita, mutta tässä on jonkinlainen lista siitä, mitä yleensä odotetaan:
- kooltaan sopusuhtainen, ei ainakaan liian iso
- kuiva, ts. iho on heti luiden päällä, ei rasvaa
- suuret, ohutreunaiset sieraimet
- pieni tai pienehkö turpa, ohuet huulet
- leveä otsa, silmät asettuneet suht kauas toisistaan
- suuret, kirkkaat silmät, asettuneet hyvin
- pienehköt, sirot korvat

Tyypit
Aika monella rodulla pää on ehkä tärkein yksittäinen tekijä rotutyypin määrittämisessä. Esimerkiksi arabin pystyy tunnistamaan helposti rodulleen pelkästä pääkuvasta ja sama pätee aika moneen muuhunkin rotuun. Ja vaikka ihan ei rotua pystyisi sanomaan, pystyy päästä usein näkemään ainakin rotutyypin: onko kyseessä barokkirotu, kylmäverinen, poni, puoliveriratsu, vai jokin muu.

Pään ilme voi vaikuttaa jossain määrin rotutyyppiin, mutta erityisesti se vaikuttaa sukupuolityyppiin. Oreita odotetaan rohkeaa, maskuliinista ilmettä, tammoilla ihanteellinen ilme on lempeämpi.

Muutamia arvioita kuvista
arabiori Doryn Micado
Kuva ei ole erityisen hyvä, mutta minusta näyttää siltä, että tällä olisi kovin pieni sierain.

arabiori Amab Gayasuta
Tässä on hyvä, jalo pää: suuret sieraimet, suuret silmät, sirot korvat, leveä otsa, ja kaikkinensa kuiva pää.

kladrub-ori Sabroso Selena I
Tässä taas sellainen pää, jota monella muulla rodulla paheksutaan: kyömy ja pienehköt silmät. Pieni silmä ei ole kladrubeille ominaista, kyömy pää kyllä on.

täysiveriori Alamo Runner GA
Täysiveristen pää ei yleensä ole samalla tavalla "nätti" kuin arabeilla, mutta jalo se kyllä on noilla listatuilla piirteillä: kuiva, suuret sieraimet ja silmät, sopusuhtaisen kokoinen.

anglo-trakehner-tamma Adalheidis Ion
Hyvä pää puoliveriselle ja mielestäni hyvin feminiininen ilme.

FWB-ori Black Wolf Ion
Tässä taas erittäin orimainen ilme.

tersk-ori Daniil Ion
Arabivaikutus näkyy usein ja sen toivotaankin näkyvän nimenomaan päässä. Kuvassa on kyllä shagyaori, mutta yhtälailla vahvan arabitaustainen rotu sekin on.

paso fino-ori Remador Ion
Tässä on nyt sellainen pää, josta sanoisin ettei ole kummoinenkaan. Ei orimaisuutta, pitkänomainen, turpeat huulet, pienet sieraimet, jos tosin kuvakin on suht huono.

appaloosa-ori Freakout GA
Quarterit ja siitä polveutuvat rodut ovat yleensä melko pienipäisiä. Tässä hyvä esimerkki.

quarter-ori Old Dan Ion
Ja tässä sitten pienipäinen quarter.

hackneyponi-tamma Aileen Ion
Vaikket näekään muuta kuin pelkän pään edestä päin, tästä ei voi erehtyä: se on poni.

welsh mountain-ori Aneirin Ion
Welshit ovat myös yksi rotu, jotka parhaimmillaan tunnistaa erittäin kauniista päästä.

Lähteet
Hedge, J. Horse Conformation - Structure, Soundness, and Performance
Meadows, D. G., University of Tennessee: Evaluating Conformation of Horses
Duberstein, K.J., University of Georgia: Evaluating Horse Conformation

- S