Väriteoriaa: hallakkovärit – hiirakko

Tämä teksti on osa väriteoria-sarjaa.

© Bob Langrish

Ulkonäkö
Hiirakon peitinkarva on harmaa, joskus sävy on kellertävänharmaa. Jouhet ja jalat ovat mustat. Niillä on aina musta siima ja muitakin hallakkovärien yleistuntomerkkejä esiintyy. Tummimmat hiirakot saattavat olla mustanharmaita peitinkarvaltaan.

Hiirakko varsa syntyy yleensä vaalean hopeanharmaana, myös jalat ovat vaaleat, mutta tummuvat iän ja karvanvaihtojen myötä, samoin kuin peitinkarvakin. Joillain roduilla (Viitanen mainitsee konikit ja mustangit) saattaa olla punertavan tai aprikoosinvärinen varsakarva, joka kuitenkin vaihtuu harmaaksi ensimmäisten karvanvaihtojen yhteydessä.

Mihin on mahdollista sekoittaa?
Vaaleaa tai keskisävyistä hiirakkoa on vaikea sekoittaa oikeastaan mihinkään toiseen väriin, koska mikään muu väri ei ole niin selkeän harmaa kuin hiirakko. Joidenkin yksilöiden peitinkarvassa saattaa olla jonkin verran punertavaa tai kellertävää sävyä, jolloin niitä voi olla hankalaa erottaa ruunihallakoista. Tummat yksilöt voivat näyttää kulomustilta tai tummilta rautiailta.

Esimerkkikuvia
– hiirakko, hyvin tyypillinen hiirakko, vaaleahko. Siima näkyy, samoin jouhien kaksivärisyys ja tummempi pää.
– hiirakko, myös hyvin tyypillinen hiirakko, jota on vaikea sekoittaa mihinkään toiseen väriin.
– hiirakko, tässä kuvassa hyvin vaalean sävyinen, asiaa tuntematon voisi sekoittaa vaikka kimoon tai päistärikköön, mutta kun tarkemmin katsoo, niin kyllä se selkeä hiirakko on.
– hiirakko, tummansorttinen, mutta ainakin omasta mielestäni vielä sen verran selkeästi harmahtava, että helppo tunnistaa hiirakoksi.
– hiirakko, tummahko eikä kovin selkeän harmaa, vaan ennemminkin peitinkarvan sävy menee sinne punertavaan päin ja tätä voisi helposti pitää myös ruunihallakkona. Sukunsa puolesta kuitenkin hiirakko, olettaen että vanhempien värit on oikein tunnistettu, ja kyllä hiirakko voi tältäkin näyttää.
– hiirakko, myös tämä on kohtuullisen punertavansävyinen talvikarvassa, lyhyemmässä karvassa värisävy on selkeämmin harmaa.
– hiirakko vuonohevonen, kuten muutkin värit, vuonohevosilla hiirakko on varsin vaalea, mutta selkeästi kuitenkin tunnistettavissa hiirakoksi.

Esiintyminen ja yleisyys
Hiirakko on suhteellisen harvinainen väri niilläkin roduilla, joilla hallakkovärejä esiintyy. Konik on lähes aina hiirakko, se on tavoitelluin väri ja satunnaiset mustat, rautiaat, ja punahallakot eivät ilmeisesti ole rekisterikelpoisia. Myös sorraianponeilla ja Sorraia Mustangeilla hiirakko on ainoa esiintyvä väri tai ainakin hyvin yleinen. Vuonohevosissa hiirakkojen osuus on alle 10%.

Lyhenteet
hrkko – hiirakko (Hippoksen suositus)
hiir – hiirakko (virtuaalimaailmassa toisinaan käytetty)
vm – vaaleanmusta (en itse suosittelisi tämän käyttöä, koska kyse on omasta väristään, ei mustan sävystä, vrt. vaaleanruunikko tai vaaleanrautias)
hhkko – harmaahallakko (käytetään toisinaan vuonohevosten hiirakkovärityksestä)

Vieraskieliset nimet
Englanti: grulla/grullo, mouse dun
Ruotsi: musblack (msbl), vuonohevosten kohdalla toisinaan gråblack
Saksa: der Mausfalbe

Genotyyppi
E aa D (musta + hallakkogeeni)

Huomattavaa periytymisessä
Kuten muillakin hallakkoväreillä, hiirakon varsan toisen tai molempien vanhempien täytyy olla hallakkovärisiä. Suurimmalla todennäköisyydellä hiirakon saa risteyttämällä kaksi hiirakkoa.