Väriteoriaa: hallakkovärit – punahallakko

Tämä on osa väriteoria-sarjaa.

© Bob Langrish

Ulkonäkö
Punahallakon peitinkarva ja jouhet ovat vaaleanruskeat, sävy voi olla vaaleanpunertavaan, oranssihtavaan tai kellertävään vivahtava. Kuten kaikilla hallakkoväreillä, punahallakoilla esiintyy siima ja muita hallakkoväreihin liittyviä alkuperäismerkkejä (näistä tarkemmin hallakkovärien yleistekstistä), mutta ne voivat olla punahallakoilla hyvin vaaleita ja huonosti näkyvissä.

Usein punahallakoilla väri on vaaleinta rungossa, pää ja toisinaan kaulakin ovat tummemmansävyiset. Myös jalat voivat olla tummemmansävyiset. Siima on punaruskea. Jouhet voivat olla vaaleimmillaan lähes kokonaan valkoiset tai vaaleat. Jouhien kaksivärisyys saattaa näkyä heikosti.

Mihin on mahdollista sekoittaa?
Punahallakko on väriltään hyvin lähellä tavallista vaaleanrautiasta tai vaaleanpunarautiasta ja toisinaan punahallakkoa ei pysty raudikoista erottamaan. Selkeimmät punahallakot erottuvat jossain määrin selvästi rautiaista, mutta aina on niitä poikkeustapauksia, jotka ovat hankalia tai mahdottomia tunnistaa oikein.

Esimerkkikuvia
– punahallakko, erittäin selkeä väri, siima ei näy, mutta aasinristi säkän kohdalla on selvä. Samoin jouhissa näkyy kaksivärisyyttä, jalat ovat tummat ja niissä näkyy seepraraitoja. Myös päässä on tummempaa sävyä. Peitinkarvan värisävy on tyypillinen punahallakoille.
– punahallakko, liikekuvassa näkyy siima, kaksiväriset jouhet ja tummempi pää eli melko selkeä punahallakko kyllä, varsinkin kun suvusta löytyy hallakkovärejä myös.
– punahallakko, tällä on peitinkarvaa hieman tummemmat jouhet, hännäntyvessä näkyy vaaleampia jouhia vähän, se jouhien kaksivärisyys voi olla joskus näin pientä. Siima on tosi selkeä ja näyttää paksulta. Tummemmat jalat ja tummempi pää kertovat myös hallakkovärityksestä ja tällä myös tuo karvan yleissävy on varsin tyypillinen.
– punahallakko vuonohevonen, vuonohevosilla punahallakko on yleensä hyvin vaalea, kuten tässäkin tapauksessa. Tällä jalat ovat myös erittäin vaaleat, seepraraidoitusta ei ole näkyvissä. Muista kuvista näkee myös, että harjan keskiosa on hyvin vaalea.

Esiintyminen ja yleisyys
Kuten muutkin hallakkovärit, punahallakko on harvinainen väri yleisesti ottaen. Hallakkoja esiintyy lopulta varsin harvalla rodulla. Punahallakko on hallakkoväreistä kaikkein vähiten tunnettu ja kuten yllä on todettu, sen erottaminen rautiaasta on haastavaa.

Lyhenteet
phkko – punahallakko

Vieraskieliset nimet
Englanti: red dun
Ruotsi: rödblack
Saksa: der Fuchsfalbe

Genotyyppi
ee D (rautias + hallakkogeeni)

Huomattavaa periytymisessä
Hallakkoväritys ei periydy piilossa, joten vähintään toisen vanhemman täytyy olla hallakkovärinen, jotta varsasta voisi tulla punahallakko. Punahallakko yhdistettynä toiseen punahallakkoon tai rautiaaseen tuottaa suurimmalla todennäköisyydellä punahallakon varsan.