Esittelyssä 12 kasvattia viime vuodelta

Tein joskus aiemmin tällaisen samanlaisen postauksen, johon kaivoin kasvattilistalta yhden maininnan arvoisen kasvatin kuluneelta vuodelta (Joulukalenteri 08: esittelyssä 12 kasvattia vuoden varrelta). Ajattelin tehdä nyt samanlaisen, koska onhan noita kasvatteja taas syntynyt ja niille on sivujakin olemassa.

Tammikuu 2024: knn-o. Jonens Berent

Berentin isän hankin innoissani Oxfordista, mutta vasta myöhemmin tajusin, etteihän minulla ollut sille yhtä ainoata oman rodun tammaa tarjolla. (Nyt olisi, kun on tullut keksittyä ja ostettua uusia knabstrupeja.) Onneksi hätä ei ollut suuri, sillä aiemminkin Ionicin knabstrupeihin on sekoitettu muita sallittuja ratsurotuja. Niinpä Bederoella on peräti viisi knabstrup-varsaa, kaikilla emänä jotakin muuta kuin knabstrup.

Berent on niistä yksi, sen emä on kenttäpainotteinen xx-tamma. Siltä Berent on perinyt melko massiivisen säkäkorkeutensa, 169 senttiä.

Helmikuu 2024: PH-t. Santa Rosa Ion

Tällä merkittävää on kuva, vaikka on sanottava, että isäkin on ulkopuolinen ori, Newa Road Ranchin hieno Socorro. Olen käyttänyt tuota kuvamallinetta (miksi sitä edes sanotaan suomeksi?) jo aiemminkin. Moni Pinkin hevosista, erityisesti ryhmän 5 karjaroduista, sai kiittää kuvaansa juurikin tästä mallineesta. Samoin käytin sitä joskus joillain suht muinaisilla frederiksborgeilla.

Taannoin pengoin läpi paintejani, niiden värimahdollisuuksia ja toisaalta tarjolla olevia paint-kuvia, ja totesin, että asiat eivät kohtaa. Minulla ei ole eikä oikein missään tunnu olevan tarjolla niin paljon erikoisväristen paintien kuvia kuin minä haluaisin ja tarvitsisin. Joten piti keksiä jotakin muuta. Muistin sitten tämän mallineen, lisäsin siihen taustan tai itse asiassa parikin erilaista taustaa ja annoin inspiraation lentää. Santa Rosa on mustankimo tovero, joka on perinyt kimo-värin emältään.

Maaliskuu 2024: austrp-t. Ionin Seayoulater

Tässä tammassa sinänsä ei ole mitään erityisen merkillepantavaa, ei edes kuvaa, mutta olen taputellut itseäni selkään tuon nimen nerokkuudesta. Isä on Ulunong Winsomelosesome ja emä Kanangara Sea Pearl. Kun yhdistin isän nimen tyylin ja emän nimestä Sea-sanan ja kikkailin vähän englanninkielen lausumisella, sain tulokseksi tuon, Seayoulater.

Huhtikuu 2024: hacknp-o. Ionin Good Karma

Olen tunnetusti laatisvastainen ja kisavastainen harrastaja, mutta askellajihevoset tekevät poikkeuksen. Tässä yksi, josta sen näkee: kaksipolvinen poni, jonka toisen polven hevoset ovat kaikki ARJ-palkittuja ja emäkin vielä. Ja vielä ihan omia poneja. Isäkin on ilmoitettu ARJL:ään, joten kohta tämä on poni, jonka koko suku on täynnä ARJ-palkittuja yksilöitä!

Toukokuu 2024: RBSH-o. Esad Ionnyj

Tämän suvusta voi käyttää vain yhtä termiä ja se on "sukufriikin märkä päiväuni".

Esadille pitäisi tehdä täydellinen sukulistaus sivuille, sillä vaikka suku nyt ei pääosin mene kovin montaa sukupolvea taaksepäin sukutaulusta, sieltä löytyy monia vanhoja ja kiinnostavia nimiä. MVS Lord Fenton xx löytyy ainakin kaksi kertaa isän puolelta ja tässä puhutaan taas jo ajasta ennen Ionicia. Fentonhan oli Marinean kasvatti. Myös budjonny-tamma MVS Moria löytyy Moldva Zenin suvusta kahdesti. 

Kesäkuu 2024: ylp-o. Ionin Craigear

Tätäkin voi ihan hyvällä syyllä nimittää jonkinasteiseksi sukuhirviöksi, rotuisekseen. Sukuhan sinänsä ei ole mikään superpitkä, koska se menee vain Djoehem Rashidin kautta yhtään sivuilla näkyvää pidemmälle. Sieltä toki löytyykin kaikenlaista mielenkiintoista, mm. vanhoja ionicilaisia ihan tallin alkuvuosilta.

Olin todella, todella ylpeä siitä, että olen onnistunut teettämään tällaisen ylämaanponi-varsan, jolla on viisipolvinen suku ja vain yksi nimi nähdäkseni kertautuu siellä, nimittäin tamma Sorcha GA. Mutta Craigear onkin sitten se jalostuksen pussinperä, jolle ei todennäköisesti tule löytymään yhtään sopivaa tammaa, jos haluaa pitää kiinni sukujen edes jonkinasteisesta tasaisuudesta ja/tai kovin monista kertautuvista nimistä. Hieno sen suku on, silti.

Heinäkuu 2024: lip-t. Klaudyna

Lipizzoista on mainittu silloin tällöin blogin historiassa ja eräs lopputulema oli se, että ne pidetään. Tuskailin tuolloin jotakin sen kanssa, että mistä roduista pitäisi luopua, kun lauma on pieni ja sisäsiitoksen uhka turhankin päällekäyvä. Lipizza kuului niihin rotuihin, jotka aioin pitää ja valittamisen sijaan tehdä jotakin sille jalostukselle. Sillä tiellä ollaan.

Klaudynan molemmat vanhemmat ovat alkuvuodesta keksittyjä suvuttomia lipizzoja, jotka keksin kun totesin tarvitsevani uutta lipizza-verta tai jos tarve ei ehkä olisikaan ollut akuutti, myöhemmin siitä tulisi.

Elokuu 2024: FWB-o. Icecreamisscreaming Ion

Tämänkin valitsin esittelyyn nimen takia, koska nerokkuus.

Oriin isä on osto-ori Icetomycream Bones ja sen suvusta löytyy kaikennäköisiä sanaleikkejä, jotka reaalimaailmassa olisivat kisaselostajien painajaisia. Linja tulee Skurvashin hannover-ori Whischipswitchistä, joka on Suprant Whichwitchiswhichin isä. Eli orini on hyvässä seurassa! Tämän varsoille tulee olemaan tuskallista keksiä yhtään mitään kivoja nimiä, mutten aio miettiä sitä nyt.

Syyskuu 2024: suff-t. Aldusa on Ion

Ionicissahan on jo vuosia pitänyt majaa yksi suvullinen suffolk-tamma, Hemsbury Alice. Vuonna 2021 se varsoi Ionicin ensimmäisen suffolk-kasvatin ikinä, mutta se meni myöhemmin myyntiin. Katselin pitkään, että mitä ihmettä tekisin Alicen kanssa, kunnes kyllästyin itseeni ja menin Keskustaan etsiskelemään suvullisia tai jotain suffolk-oreja. Niitä löytyikin, yllättävästi jopa useampia, joten Alice varsoi viime syksynä peräti viisi varsaa. Aldusa on niistä yksi. Ja sitten siihen samaan kasaan keksin lauma suvuttomiakin suffolkeja. Koska miksi ei?

Lokakuu 2024: non-o. Izaiás Ion

Myös tätä voisi pitää jonkinlaisena sukuhirviönä, rotuisekseen.

Nonius tunnetusti on kovin harvinainen tapaus virtuaalimaailmassa ja olen paljolti puuhannut yksikseni sen kanssa. Aina välillä joitain hevosia menee kaupaksi muualle, mutta vieraista noniuksista en ole kuullut aikoihin, joitain yksittäisiä hevosia lukuunottamatta. Pitäisi ehkä katsella vähän tarkemmin. 

Izaiásin suvussa näkyy noita iki-vanhoja djoehemilaisia, jotka haluan säilyttää, vaikka hevoset ovat kadonneet perusteellisesti jo ainakin vuosikymmen sitten.

Marraskuu 2024: poitou-t. Lazarine d'Ion

Mainitsin aiemmassa postauksessa kylmäveriset ja että ne elävät jonkinlaista noususuhdannetta Ionicissa. Ionichan ei ole koskaan profiloitunut minään kylmäverisiittolana, mutta maailma voi muuttua.

Muutama vuosi sitten keksin uusia, suvuttomia poitounhevosia ja nyt niille on alkanut varsojakin syntyä. Lazarine on niistä yksi. Olenko muistanut mainita viime aikoina rakastavani noita ranskankielisiä nimiä?

Joulukuu 2024: QH-t. Monday Blah Ion

Joulukuun hevosta oli tosi vaikea valita, koska silloin syntyi laumoittain hienoja varsoja. No, niin aina, mutta olin marraskuussa sopinut useita ulkopuolisia astutuksia tammoilleni ja niiden varsat puolittain vierassukuisina olisivat kaikki niin innostavia.

Monday Blah on yksi niistä, sen isä on Pyökkipolun quarter-ori, mutta taas kerran se nimi vaikutti valintaan. Monday Blah! Rakastan sitä.

Olisin toki voinut valita So Long Solo 2702:n (nimi, mahdollisuus hallakkoväriin), Ísafold frá Jónin (olen niin huono käyttämään ulkopuolisia issikkaoreja), Marquard d'Ionin (koska perchenhevosia ei löydy ulkopuolelta mitenkään määrättömästi ja kuka v*tun idiootti oli rekisteröinyt emätamman alunperin oriina?), Ps. Ei Tartte Auttaa (nimi!), Ionin Ma Petite Cherien (viisipolvinen nyffi) tai Centenary Diamond Ionin (suku! Tosin siitähän kirjoitin jo).

VRL:n rekisteröintitilastot 2024

Kas niin! Vihdoin saan aikaiseksi kirjoittaa viime vuoden VRL:n rekisteröintimääristä. Statistiikat sinänsä löytyvät VRL:n statistiikka-sivulta ja sieltä olen kerännyt ne Google Sheetiin, jota voi kuka tahansa tarkastella. Sheetistä löytyy koko rekisteröintidata siltä ajalta, kun hevosia tietokantapohjaiseen VRL:oon on rekisteröity, mutta tässä käyn läpi viime vuoden numeroita.

Viime vuonna rekisteröitiin 8068 hevosta. Se on merkittävästi vähemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin rekisteriin päätyi yli 11000 virtuaalihevosta. Ihmettelinkin tuolloin, että mitäs nyt on meneillään enkä tiedä, keksinkö syytä yllättävälle suosiolle. Tänä vuonna nyt sitten rekisteröitiin vähemmän hevosia, mutta ihan kohtuullinen luku tuo päälle kahdeksan tuhatta on.

Hevosia rekisteröitiin 177 eri rodusta, mikä on hyvin tyypillinen määrä. Viime vuosi oli tosiaan jokin poikkeus, 235 eri rotua, samoin 2021, jolloin VRL uudistui ja alkoi vaatia VH-tunnusta pakollisena kaikkiin jaosten alaisiin kisoihin osallistuvalta. Olen reilu vuosi sitten käynyt läpi tuota rotu-tilastoa (VRL:oon rekisteröityjen rotujen lukumäärät vuosittain), joten ei siitä sen enempää. Hyvin normaaleissa lukemissa mennään, kuten sanoin.

Tässä on sitten kaaviota roduista, joita rekisteröitiin yli 100 kappaletta. Kuva suurenee klikkaamalla.

Suomenhevonen pitää edelleen kärkipaikkaa eniten rekisteröitynä rotuna, mutta sen rekisteröintimäärä on suorastaan romahtanut. Vuoden 2023 tilastojen yhteydessä puhuin jo jonkinlaisesta romahduksesta, kun ensimmäistä kertaa ikinä suomenhevosten rekisteröinnit jäivät alle tuhanteen hevoseen, mutta nyt ei päästy edes viiteen sataan.

Toinen romahtaja on shetlanninponi, joita rekisteröitiin 139 kappaletta ja se on listalla sijalla sijalla 15. Yleensä shetikka on ollut top5:ssa ja edellinen alin rekisteröintimäärä oli 331 ponia. Vuonna 2023 rekisteröitiin 387 shetlanninponia. Shetlanninponin rekisteröintimäärät ovat olleet laskussa tässä vuosien mittaan, mutta viimevuotinen määrä on kyllä varsinainen pohjakosketus.

Edellisen vuositilaston yllättäjät, Royal Hanoverian Cream ja vjatkanponi, eivät viime vuonna yltäneet lainkaan samanlaisiin lukemiin. Se ei tietysti ollut yllätys, ilmeisesti molemmilla roduilla vuosi 2023 oli syystä tai toisesta todella aktiivinen. Vjatkanponien kohdallahan minä osoitin ei-missään-tapauksessa-syyttävällä sormella Namyshilliä, viime vuonna siellä lienee keskitytty muihin rotuihin.

Sen sijaan arabi ponnisti todella, todella pitkästä aikaa toiseksi suosituimmaksi roduksi, ohi puoliveristen, englantilaisen täysiverisen ja ratsuponin. Itse asiassa 359 rekisteröidyn hevosen kanssa arabi teki vuosiennätyksensä sitten vuoden 2015, jolloin rekisteröitiin 559 arabia. Toisaalta historia tuntee vuoden 2012, jolloin arabien rekisteröintimäärä ylitti tuhat hevosta.

Noin muuten sanoisin, että mitään suuria yllättäjiä listalla ei sitten ollut. Aika lailla vanhoja tuttuja ovat.

Seuraavaksi sitten ne rodut, joita rekisteröitiin 50-99 kappaletta.

Täälläkään ei mitään suuria yllätyksiä taida olla, mutta tässä jotakin huomioita:

• Fellponi ehkä yllätti 89 rekisteröinnillä ja varsinkin kun minä rekisteröin niistä vain 33 kappaletta. Eli niitä on nyt joillain muillakin, se on hyvä tietää.
• Ranskanpuoliverinenkin lähes tuplasi vuoden 2023 lukemansa. 
• Paso finolla oli paras vuosi ikinä. No, niitä rekisteröitiin 82 kappaletta ja Ionicissa syntyi 81 paso fino -kasvattia, niin että arvatkaa kuka tuosta pasojen määrästä on vastuussa...
• Australianponikin teki vuosikohtaisen ennätyksen 55 ponilla. Minä olen osasyyllinen toki siihenkin.
• Hackneyponilla ihan sama juttu. Epäilen niistäkin suurimman osan olevan ionicilaisia.
• Irlannincobin kohdalla voidaan puhua myös jonkinasteisesta romahduksesta. 52 hevosta on vähiten ikinä, useimmiten rotu on päässyt satasen pintaan.
• Doninhevosella oli kova vuosi, teki vuosikohtaisen ennätyksen 51 rekisteröinnillä. Toki niitä jo 2023 rekisteröitiin 41. Tästä lukemasta lienee kiittäminen Yemeneä ja erityisesti Namyshilliä.

Listan ulkopuolelta sanottakoon, että gotlanninrussi kuuluu myös vuoden romahtajiin. Niitä rekisteröitiin 48 kappaletta, joten se ei päässyt edes näihin kaavioihin ja se on pienin rekisteröintimäärä ikinä. Vuonohevosesta voi sanoa samaa, vain 41 rekisteröintiä.