Pikseliarkeologin kootut valitukset

(Ensiksikin kiitos sille harrastajalle, joka keksi termin pikseliarkeologia. Se on loistava. Sillä tarkoitetaan siis vanhojen hevosten sivujen ja tietojen kaivelemista internetin syövereistä.)

Kuvittelen olevani jossain määrin etevä pitkien ja vanhojen sukujen selvittämisessä, koska olen sitä aika paljon tehnyt näiden kaikkien harrastusvuosien aikana. Viimeisimpänä nyt oli tuo Pyökin Bifrost ja sen suvun kaivaminen täydellisenä sivuille, mutta olen minä harrastanut sitä muutenkin. Lisäksi minulla on tuo kokoamani kadonneiden hevosten lista, muistilapuksi itselleni ja toivottavasti hyödyksi ja avuksi muille.

© Klaus Hausmann

Olen joskus kirjoittanutkin, että vanhan suvun kaivaminen muistuttaa salapoliisin työtä: johtolangat ovat vähissä ja niitä vähiä pitää osata hyödyntää. Web Archive, Google ja VRL ovat ne parhaat työkalut, mutta haluan nostaa esille myös kaikki ne harrastajat, jotka ovat koonneet omien hevostensa sivuille niitä vanhoja sukuja täydellisinä. Näistä on niin paljon apua! Kiitos jokaiselle!

Pikseliarkeologin totaaliharmistus on hevonen, joka on täydellisesti kadonnut, niin ettei siitä löydy mitään linkitettävää. Pahimmillaan hevonen on pelkkä nimi jonkin toisen hevosen suvussa eikä siitä löydy edes tietoa siitä, onko kyseessä EVM-sukuinen hevonen vai jatkuuko suku hevosen takana vielä jonnekin. Mutta on niitä harminaiheita muitakin ja tässä niistä listaa.

Muistosivut, joilta on poistettu tiedot

Ai että kun jurppii löytää toimiva sivu hevoselle joko suoraan tai Archiven kautta, ja sitten todeta, että sivuilla on vain koskettava muistoteksti eikä mitään tietoja hevosesta itsestään. Kirjoitin kymmenen vuotta sitten muistosivuista (Muistosivujen anatomia) ja neuvonani oli se, että älä poista muistosivuilta mitään tietoja. Oli siellä muitakin neuvoja ja ne ovat edelleen tosi hyviä. Joidenkin kohdalla vahinko vain on päässyt tapahtumaan jo. Suosikki-inhokkini on xx-tamma Angelic Goddesin sivu, joka on ihan torso.

Relevantti tieto esitetty kuvina

Tästäkin olen räntännyt aiemmin ja onneksi nykyiset virtuaaliharrastajat toimivat fiksummin, mutta vanhoilla sivuilla näkee joskus sitä, että jotakin tärkeätä tietoa, kuten hevosen nimi, on vain kuvatiedostona. Sitten kun sivu katoaa, mutta on kuitenkin tallentunut Archiveen, kuvat vain ovat jääneet jonnekin matkalle, niin siinähän sitä ollaan. Meillä on hevosen sivu, muttei tiedetä minkä hevosen sivu!

Tästä löytyi esimerkki kadonneiden hevosten listastani. Liinun virtuaalitallia kaivaessani olin törmännyt vuonohevostamma "Dooran" sivuihin. Oli kuvat ja luonnekuvaukset ja kaikki, mutta se virallinen nimi jäi hämärän peittoon, kun otsikkokuva ei toimikaan. Nyt myöhemmin sain toista kautta selville, että kyseessä on mitä todennäköisimmin Isadora. Löytyy muuten Bifrostin suvusta.

Relevanttia tietoa puuttuu muutenkin

Tähän on VRL panostanut kautta vuosien kiitettävästi, että rekisteröitävien hevosten sivuilta löytyisivät ne perustiedot. Nimi on tietysti hyvin tärkeä perustieto, mutta rotu ja sukupuoli ovat tärkeitä myös. Värikin, jos minulta kysytään, mutta jos väri ei ole tiedossa, niin siitä nyt voi selvitä hengissä. Virtuaalimaailman alkuaikoina ei kuitenkaan ollut VRL:ää, meno oli muutenkin sekalaisempaa ja joskus törmää sivuihin, joista ei ilmene nämä perustiedot lainkaan. Jos hevosella on luonnekuvausta tai muita tietoja sivuillaan, niistä saattaa pystyä päättelemään sukupuolta tai rotua, joskus värinkin, mutta aina näin onnellisesti ei käy.

Suku erillisellä sivulla

... joka ei sitten ole tallentunut Archiveen... Tämäkin on onneksi melko kadonnut perinne eikä siihen törmää kuin joskus harvoin vanhoja hevosia kaivellessa. Vaan ottaa se silti päähän löytää hevosen sivu, huomata että sen suku on esitetty erillisellä sivulla ja sitten se sivu ei olekaan tallentunut Archiveen tai ei muuten vain toimi. Miksi, voi miksi?

Virheellinen tai muuten epätäydellinen suku ja sen merkinnät

Onhan se totta, että virheitä sattuu. Itsellekin, tunnustettava on. Joskus nämä virheet vain jäävät elämään internetiin ja pahimmillaan hämmentävät harrastajia vielä 20 vuoden jälkeenkin. Tuota vuonohevossukua selvittäessäni törmäsin erääseen hevoseen, jonka sivuille oli ilmeisen vahingossa jäänyt ihan väärä sukutaulu. Linkit oletettavasti menivät andalusianhevosten sivuille, mutta koska sivut eivät toimineet, en pystynyt tätä varmistamaan. Onneksi hevoselle oli löytynyt toista kautta toinen suku.

Toinen tapauskin oli: erään hevosen sukutaulussa väitettiin EVM-hevosiksi useampia sellaisia hevosia, jotka nimenomaan eivät olleet EVM-hevosia. Olin löytänyt niille ihan sivutkin jo!

Noin yleisesti rakastan sukutauluja sukutaulumuodossa ja vihaan sitä vanhaa tapaa, jossa hevosen sivuille oli listattu vain isän ja emän nimet, joko linkkien kanssa tai pahimmillaan ilman. Niin, ja sitten ovat nämä vanhat harmit, kun jokin hevonen on merkitty kuolleeksi eikä sillä ole linkkiä. Näistä ei koskaan tiedä, onko kyseessä oikea virtuaalihevonen vai EVM-hevonen, sillä entivanhaan saatettiin merkitä EVM-hevonen kuolleeksi.

Sitten voisin listata pitkälti kaikenlaisia muita pikkujuttuja, epätarkkuuksia, vaihtuvia tietoja ja niin edelleen, mutta ehkä annan olla. Voisin myös kirjoittaa ohjeistuksen siitä, miten teet järkevät sivut virtuaalihevoselle, mutta ehkä annan senkin olla. Virtuaalimaailman kehittyminen ja yhtenäistyminen on hoitanut monet näistä ongelmista pois nykysivuilta. Menneisyydessä tapahtuneita vahinkoja sillä ei voi korjata.

Vanha vuonohevossuku ja muutakin vuonohevosasiaa

Viime vuonna esittelin blogissa asti erästä puoliverikasvattiani, jonka suku oli vähintäänkin mainitsemisen arvoinen eli pitkä ja vanha (Arkeologisia kaivauksia eli mihin päädyin puoliverisukua selvittäessäni). Olin tehnyt oriille kattavamman sukulistauksen sen sivuille ja olin innoissani siitä, vaikka aikaa siihen meni. Nyt tuli hankittua vuonohevonen, jolla on samanlainen suku ja myös samanlainen sukulistaus: 

Tamma Pyökin Bifrost

Homma lähti siitä, että katselin vuonohevosiani läpi ja totesin, että jalostus ei inahdakaan eteenpäin, jos en tee jotakin. Lähdin kyselemään muilta harrastajilta ostohevosia ja tilausvarsoja. Koukkuun tarttui myös Veera, jolla oli tarjota pitkäsukuinen tamma. Minulta löytyi sille pitkäsukuinen ori ja niin Bifrost sai alkunsa.

Jo Bifrostin isä, oma kasvattini Jonens Torkjell, on isänsä puolelta jossain määrin pitkäsukuinen, mutten ollut oriille itselleen tehnyt sen pidempää sukutaulua kuin normaalin viisipolvisen. Kaivoin nyt Tjorkellinkin puolen suvun Bifrostin sivulle. Mutta se Bifrostin emän suku...! Laskeskelin, että se menisi pisimmillään 17. sukupolveen ja siellä liikutaan virtuaalimaailman esihistoriassa.

En tiedä vuonohevosista ja niiden historiasta yhtään mitään. Puoliverisistä sentään olen jossain määrin perillä ja tunnistan vanhoja hevosia ja vanhoja kasvattajia. Vuonisten kanssa liikun aivan tuntemattomalla maaperällä. Siksipä olikin kiva bongailla suvusta noita tuntemiani kasvattajatunnuksia, on Liinua, Laaksoa ja Hevosenkenkää, mutta myös Waterfallsia, Pijnboompitia ja yksittäinen Dollarinkin kasvatti. Ja tietenkin paljon sellaisia omistajia ja kasvattajia, joista en tiennyt mitään. Tämä olikin varsin hyvä oppitunti vuonohevosten historiaan.

Ehkä se olen vain minä ja minun oma kuplani, mutta oli sellainen kutina, että vuonohevosia on nykyään kovasti vähän. Se oli sinänsä positiivinen yllätys, että ostoketjuuni nyt jokunen omistaja ja kasvattaja tarttui, mutta ei niitä hevosia nyt riesaksi asti löytynyt. 

Katselin myös VRL:n rekisteröintitilastoa (Rotu: Norjanvuonohevonen) enkä tiedä, mitä siitä pitäisi ajatella. Vuonis oli melko suosittu sieltä 2010-luvun alusta lähtien ja vuosina 2014-15 rekisteröintimäärissä oli suurikin piikki, yli 200 rekisteröityä hevosta. Sen jälkeen on tultu alaspäin, jopa alle sataan hevoseen vuodessa. 

Vuosina 2022-23 oli jälleen vähän nousua havaittavissa yli sadan hevosen vuosittaisilla rekisteröintimäärillä, mutta vuonna 2024 tehtiin taas pohjalukemat vaivaisella 41 rekisteröidyllä hevosella.

Vuonohevonen on eittämättä ollut virtuaalimaailman alkuvuosina kohtuullisen yleinen rotu, uskoisin näin. Se ei ihmetytä, koska rotu on monelle tuttu reaalimaailmastakin. Nyt myöhemmin sitä pidetään ehkä juuri historiansa ja tuttuutensa takia yleisenä rotuna, vaikkei se välttämättä ole sitä enää. Jos minun olisi pitänyt listata tietämiäni vuonohevoskasvattajia, en olisi osannut nimetä yhtään ennen tuota ostoketjuani, paitsi ehkä Adinan. Ja pelkästään vuonohevosiin keskittyviä talleja ei taida olla ainoatakaan (en ole tästä mitenkään pahoillani, enemmän rotuja on enemmän rotuja).

Itsehän olen myöhäisherännäinen vuonohevosten kanssa, sillä ensimmäinen varma tieto vuonohevosesta Ionicissa on vuodelta 2015, jolloin hankin Bifrostin isänemänisä Brynhild Oddleikin. En tiedä tai ainakaan muista, että aiemmin olisi vuonohevosia ollut lainkaan, mutta jos onkin, niin ei montaa eivätkä ne ole varsoja saaneet aikaiseksi. Bifrostin isänemä Jonens Alvekvinne taitaakin olla Ionicin ensimmäinen vuoniskasvatti, joten Bifrostin suvussa on tippanen Ionicinkin vuonishistoriaa.

Vuonohevonen on kuitenkin hyvin viehättävä rotu, kuten olen monta kertaa todennut aiemminkin. Niinpä ajattelin pitää sen Ionicin valikoimassa, vaikka se onkin viime aikoina ollut vähän unohduksissa.

Vuoden ensimmäiset

Kalenteriin on ilmestynyt uusi vuosiluku 2026 ja koska olin vapailla likipitäen loppiaiseen asti, on myös virtuaalihevosvuosi pyörähtänyt käyntiin. Tässä vuoden ensimmäiset.

Ensimmäinen sivutettu kasvatti: Degtyarev Ion

Elokuussa syntynyt SGSH-ori Degtyarev jäi ensimmäisenä ilman sivuja, kun tuossa joulun kierteellä sivutin ahkerasti noita loppukesän kasvatteja. Piti näet saada heinäkuu valmiiksi.

Degtyarev on toisen polven risteytys, jonka suvussa on neljännes terskiä ja miltei saman verran ukrainanratsuhevosta. Loppusuku on sitten sekalaista puoliveristä, seassa on kinskynhevostakin.

Ensimmäinen tänä vuonna syntynyt kasvatti: Rubicon Ion

Oikeasti 1.1.2026 on merkitty syntyväksi peräti neljä kasvattia, mutta näistä ensimmäisen tittelin saa listan kärjessä oleva Sim Sport Warmblood -ori Rubicon Ion. Se on vielä sivuton, sen isä on gidran-ori Seneca Ion ja emä angloarabitamma Phantasmagoria Ion.

En ole harrastanut noita SSW:itä toistaiseksi ja Rubicon on järjestyksessä vasta toinen syntynyt SSW-kasvatti ikinä. Oikeastaan havahduin koko SSW:iin vasta muutama vuosi sitten, kun kirjoitin blogiin virtuaalisista risteytysroduista ja SSW:hän on sellainen. Se on vähän samanlainen kuin SGSH, mutta siinä saa olla puoliverisen sijaan myös täysiveristä, kuten Rubiconin suvussa, ja veriprosenttivaatimusta ei ole.

Ensimmäinen rekisteröity hevonen: Vampire Lord 2702

NSH-ori Vampire Lord on syntynyt jo keväällä, mutta se pääsi niin sanotusti putoamaan patterin väliin. Ensin unohdin syystä tai toisesta lisätä sen NSH:ien hevoslistaan ja jos hevonen ei ole hevoslistassa, minulle sitä ei ole olemassa. Niinpä se ei päätynyt rekisteriinkään säällisessä ajassa. "Löysin" sen onneksi myöhemmin. 

Sen piti päästä rekisteriin jo aiemmin, mutta ensimmäinen rekisteröintiyritys meni puihin jonkin typerän copy-paste -mokan takia. Koska uudenvuoden päivänä ei ole muutakaan tekemistä, niin rekisteröin hevosiani ja Vampire Lord oli massarekisterilistan kärjessä.

Vampire Lord on näitä hevosia, joiden isä on namyshilliläinen ori. Mainitsin asiasta kesäsarjassa arabitamman esittelyssä, että olen viime vuonna penkonut Namyshilliä ja sen oreja läpi ihan huolella. Pitkin vuotta onkin syntynyt useampia kymmeniä kasvatteja, joiden isäori on Namyshillistä. Aivan mahtavaa saada paljon uutta verta moneen eri rotuun! Poneja on vielä sivuttamatta ja niiden lisäksi olisi pari rotua, joita en ole käynyt läpi, mutta sitten voisin siirtyä kiusaamaan jonkin toisen suurtallin omistajaa astutuspyynnöilläni.

Ensimmäinen tänä vuonna lopetettu hevonen: Angren Silver Snap

Pitkästä aikaa pengoin läpi oikein kunnolla kalliovuortenhevosiani ja sieltä löytyi useampia kymmeniä hevosia lopetettavaksi. Ensimmäinen niistä oli Angren Silver Snap. Ori oli tilausvarsa Tinun Sîr Angrenista, kuten nimestä voi päätellä, mutta sen isä on Ionicin oma ori. Kaksipolvinen suku on siis puoliksi vierasverinen meidän omaan laumaan nähden.

Silver Snapilla onkin neljä varsaa ja se on myös palkittu ARJ-II -palkinnolla. Ionicin mittapuulla tämä on oikein menestynyt hevonen ja kasvattajalle isot kiitokset, että sain sen.

Ensimmäinen kisaosallistuminen: ARJ-Cup

Enhän minä perinteisiin kisoihin osallistu kuin joskus ja jouluna (ja tämäkin joulu jäi välistä...), mutta ARJ-Cupissa olen vakinäky. Niin tälläkin kertaa. Mari H. ilmoitteli Keskustassa, että joulukuun cupin tulokset ovat tulleet ja tammikuun cup on julkaistu. Niinpä ryntäsin päivittämään tuloksia hevosten sivuille ja ilmoittamaan niitä uuteen cupiin.

ARJ:n laatuarvostelussa Cup-sijoituksista saa ylimääräisiä pisteitä maksimissaan viisi, joten pidän nykyään tarkkaa kirjaa siitä, että kun hevonen on ne viisi sijoitusta saanut, en ilmoita sitä enää cupiin. Koska miksi pitäisi? Toistaiseksi aina tallista löytyy niitäkin hevosia, joilla puuttuu vielä cup-sijoituksia. Samoin en kilpaile nykyään cupeissa sellaisilla hevosilla, joita en aio viedä ARJL:uun. Ei ne cup-sijoitukset hevosen sivulla tarkoita sitä, että veisin sen ehdottoman varmasti laatikseen, mutta on se nyt ainakin sellainen hevonen, jonka saatan viedä.

Vuoden parhaat blogipostaukset

Se alkaa tämä vuosi olla sen verran lopuillaan, että on aika listata omasta mielestäni parhaat blogipostaukset. Postauksiahan oli runsaasti, kiitos kesäsarjan, jossa esittelin yhden valikoidun hevosen jokaisesta Ionicin rodusta. Niitähän riitti! Tämä lista on aikajärjestyksessä, ei missään paremmuusjärjestyksessä. 

 

Rotumääritelmä: mikä se on, mihin sitä tarvitaan ja mites virtuaalimaailma

Tämä oli tämmoinen kolmeen osaan venynyt pieni sarjantapainen siitä, mikä on rotumääritelmä ja mikä sen tarkoitus on. Tuo oli vähän työläs, kun piti kaivella taustatietoja ja toisaalta teksti itse oli hankala kirjoitettava. En tiedä miksi! Kirjoitin siitä tosi monta versiota ja aina kaikissa oli jotakin vikaa. En minä vieläkään ole tyytyväinen kaikkeen, mutta ei sitä nyt ehkä tarvitse hävetä. 

Ja sitten tietenkin tuon julkaisemisen jälkeen törmäsin erääseen koirapuolen lähteeseen koirien rotumääritelmistä ja niiden kääntämisestä...

 

Tekoälyn eettiset ongelmat

Tämä teksti oli myös sieltä hankalammasta päästä kirjoitettavaksi, siitä huolimatta, että ulkoistin tai ainakin yritin ulkoistaa osaa ajattelusta tekoälylle. Eikä se liity mitenkään erityisen selkeästi virtuaalihevosiin vaan on enemmän tuollainen yleisluontoinen käsittely. Tekoäly vain sattui olemaan virtuaalipuolenkin keskusteluissa pinnalla tuolloin.

 

VRL:n rekisteröintitilastot 2024

Koska rakastan tilastoja edelleen!

Tämän lisäksi kirjoitin tammikuussa ARJ:n blogiin ARJL:ssä palkituista hevosista ja niiden lukumääristä. 

 

Rotuesittelyt: posavinanhevonen, pasot, bulgarialaiset lämminveriset, sportaloosa

Koska rakastan myös rotuesittelyjä!

Tänä vuonna oli paljon kivoja rotuja esittelyssä. Posavinanhevosesta sain idean virtuaalimaailman ulkopuolelta, kun Postcrossingissa sain kortin posavinanhevosesta, huvikseni lähdin etsimään tietoja siitä ja totesin tietoa olevan nykyään enemmän kuin mitä 15-20 vuotta sitten. Pasojen esittelyn pyyntö tuli kanssaharrastajalta, kuten tekstissäkin mainitsin. Bulgarialaiset rodut alkoivat kiinnostaa sen jälkeen kun pudotin ne pois SGSH:n sallittujen rotujen listalta ja sportaloosakin löytyi SGSH:n asioita penkoessa.

 

Virtuaalimaailman terminologia, osa 2

Kielipuolelle suuntautunut pilkunniistäjä tykkää terminologia-asioistakin. Jos kuitenkin mietitte, että mitä tälle projektille kuuluu, niin ei mitään. En ole saanut edistettyä asiaa.

 

Kesäsarja 2025

Taukokesästä tuli kaikkien aikojen kirjoituskesä. Näitä oli kiva kirjoittaa, vaikka olihan siinä työtä, en kiellä sitä lainkaan. Joku kanssaharrastaja kommentoi Keskustassa saaneensa inspiraatiota omiin hevosiinsa tästä minun kesäsarjasta ja se on suurin kiitos, jonka voin saada.

 

Erilaiset askellajirodut ja SGSH

Ei tähän olisi ehkä kannattanut sotkea SGSH:ta mukaan vaan vain pitää teksti erityyppisten askellajirotujen esittelyllä. Askellajirodut ovat yleisesti ottaen melko tuntematon asia Suomessa, kun eihän täällä käytännössä ole kuin islanninhevosia, joten kaikki niihin liittyvä tietopostaus on mielestäni hyödyllistä.

 

Askellajihevoset ja monipuolisuus

Rodut ja lajipainotukset, osa 1, osa 2

Lajipainotusten periytyminen

Nämä neljä tekstiä liittyvät ainakin minun päässäni toisiinsa, koska samasta ajatuskasasta ne lähtivät liikkeelle. Näissä olen pohtinut ja kirjoittanut asioita, jota en ole tullut oikeastaan ajatelleeksi ikinä tarkemmin, vaikka yli 20 vuotta olen virtuaalihevosia harrastanut ja valtaosan siitä blogannut eli yrittänyt järjestellä ajatuksiani kirjoittamalla. Että vielä löytyy uusi kulma!

 

 Tämän jälkeen vuorossa onkin joulutauko. Toivotan kaikille lukijoille oikein erinomaista joulua! Palaan blogin kimppuun sitten vuodenvaihteen jälkeen.

Muistokirjoituksia kuolleille hevosille

Lopetin keväällä ison läjän saddlebredejä ja kirjoittelin niistä kiinnostavimmille jonkinlaisia esittelyitä, muistokirjoituksia, kuten sanoin (In memoriam: muistokirjoituksia kuolleille saddlebredeille). Viikate on heilunut Ionicissa senkin jälkeen ja tässä kuolleiden listalta joitain poimintoja.

QH-o. Becoming Insane

Ori oli kolmipolvinen ostohevonen Birch Bark Ranchilta. Siitosoriiksi hankittu, totta kai, ja siitosoriina se teki ihan kelvollisen päivätyön. Puhtaita quarter-varsoja on kolme, kaikki B-linjaisia ja eka meni myyntiin. Näiden lisäksi se astui myös appaloosa- ja paint-tammoja, niin että sen suku tulee leviämään näihinkin rotuihin.

wB-t. Ariannaid Ion

Ariannaidissa ei sinänsä ole muuta kovin ihmeellistä kuin että tykkäsin tuosta sen kuvasta kuin hullu puurosta. Suvultaanhan tuo on se meidän katastrofi-welsh, emä varsinkin polveutuu noista vähän turhan yleisistä nimistä.

fred-t. Bromfield Joya Suave

Frederiksborgien kasvattajia tai edes omistajia ei ole tuskaksi asti. Liekö tällä hetkellä yhtään, poislukien muutamat suurtallit? Bromfield oli yksi yritys, jota muistelen edelleen lämmöllä. Ja oli mahtavaa saada omaan talliin bromfieldiläinen tamma. Se jättikin melko kivan määrän varsoja, vaikka ainahan sitä tietysti ajattelee, että mitä jos vielä yksi...

TWH-o. Agent Jay Ion

Jay oli lemppari niin monella tavalla! Nimi: toimii. Kuva: kuolaan. Väri: upea. Suku: pitkä, vanha ja lisää kuolaa. Pikkiriikkisen harmittaa se, että oriin vanhemmat olivat käytännössä kisaamattomia, niin etten viitsinyt viedä sitä laatuarvosteluun. Ja huolimatta hyvästä kuvasta, ei sillä raukalla ole näyttelytuloksiakaan, kun patalaiska omistajansa ei ole saanut aikaiseksi.

highl-t. Kinlochruel of Swildie

Swildie kuuluu myös niihin talleihin, joita paitsi muistelen lämpimästi, myös kaipaan kovasti. Ylämaanponejakaan ei ole turhan paljon virtuaalimaailmassa, mutta niitä mahtuisi tänne kyllä! Ionicissa on ollut useampiakin Swildien kasvatteja ja yksi on vielä hengissä. Kinlochruelin suvusta kannattaa bongailla emälinja, siellä sieltä löytyy tosi-tosi vanhoja ionicilaisia, sieltä tallin ensimmäisiltä vuosilta. 

westf-t. Dress Code KHw

Westfalen on Ionicin neljänneksi suurin puoliverirotu FWB:n, trakehnerin ja oldenburgin jälkeen. Rotu on alkanut pienestä ja se tarkoittaa käytännössä sisäsiitosongelmia, kun jalostus ja sukupolvet kulkevat eteenpäin. Dress Code oli yksi useammista osto-westfaleneista, jotka ovat olleet tosi tärkeitä jalostuksen tukijalkoja. Ja näkeehän sen: kolmipolvinen suku (täynnä pelkästään westfaleneita, arvostan!), josta ei löydy yhtään tuttua nimeä. Ja se jättikin neljä puhdasta westie-varsaa ynnä jonkinlaisen lauman kaikkea muuta.

PRE-o. Filópon de Ion

Filopon tuli lopetettua melko nuorena siinä mielessä, että sehän oli syntynyt 2022. Ionicissa on tosi paljon vanhempia hevosia, mutta katseltuani Filoponin sukua, totesin, että yksi varsa on sille ihan tarpeeksi. Melko pienestä nimittäin andalusianhevosenkin jalostus on Ionicissa alkanut ja tietyt nimet ovat turhan yleisiä suvuissa nykyään. Filoponin isän puolelta löytyy noita ihan ekoja andalusianhevosia, Clasica, Novato, Ylvania, Enziano, Noemia. Emän puolella on ostohevosia, Frivolidad HFA ja Nouvion Laurencia, molemmat paljon käytettyjä jalostushevosia.

campo-o. Estevão Ion

En nyt jaksa tarkistaa, oliko Estevao ensimmäinen campolino-kasvatti, mutta ainakin ensimmäisten joukossa. Vanhemmat olivat joka tapauksessa ensimmäisiä tuonti-campolinoja Ionicissa tai missään, rohkenen sanoa. Estevao, samoin kuin vanhempansakin, on ARJ-palkittu ja jättänyt kivan lauman hienoja varsoja.

hackn-t. Albert Park Vicereine

Vicereine oli minun laskujeni mukaan yksi niitä ensimmäisiä hevoskokoisia hackneyita, jotka ARJ:ssä palkittiin koskaan. Se kuului myös ensimmäiseen tuontierään hackneyita, joita Ioniciin keksin ja on ollut merkittävä kantatamma. Harvinaista on myös rakennekuva, kunhan ei olisi ainoa lajissaan...

DHH-t. Ellemiete GA

Lopetin jonkinlaisen lauman myös näitä Ionicin ensimmäisiä DHH-tuonteja. Ellemiete ei sinänsä ole erityisen poikkeuksellinen tässä joukossa, mutta on sillä nyt sentään kuva ja myös ARJ-III -palkinto hankittuna, vaikka olin nähtävästi unohtanut kirjata sen tiedon sivuille ja varsojen sukuihin. 

ox-o. Faadl al Wim ox

Kuten nimestä näkyy, Faadl on ostohevonen Winmourista. Pelkästään jo sen takia se on huomionarvoinen ori, koska arabien määrään nähden Ionicissa on säälittävän vähän ostohevosia. Mutta tämäkin on ollut tärkeä jalostusori, sillä on jo neljä varsaa, kaksi myyty, viidenneltä uupuu vielä sivu ja astuipa se viime syksynä ennen kuolemaansa vielä täysiveritammankin.

Faadl on myös siinä mielessä poikkeus, että se on puhdas egyptinarabi ja koulupainotteinen. Lähes kaikki Ionicin arabithan ovat saddleseat-hevosia ja niin myös Faadlin varsat, mutta muun jalostuskäytön takia olisi ihan kiva, jos arabien painotusvalikoimassa olisi edes vähän vaihtelua... Ei se ole sattuma, että nimenomaan Faadlista on jäänyt myös angloarabi-varsa.

ox-t. Thaz Shu Mai ox

Shu Mai on toinen ei-ARJ-arabi, joka siirtyi nyt vihreämmille bittilaitumille. Se kilpaili porrastetuissa länkkää ja on sillä muutama sijoitus perinteistenkin puolelta. Muistelen, että nimenomaan tuolta perinteisistä kisoista juontavat juurensa ne muutamat WRJ-arabit, joita Ionicista on satunnaisesti löytynyt. Kun oli jotain isoja kisoja, joihin halusi tietysti ilmoittaa aina täyden lastin hevosia, mutta joihinkin lajeihin ei löytynytkään sopivia hevosia noista klassisista WRJ-roduista, niin kävin arabien puolella hakemassa täytettä listoille. Eihän Shu Maillakaan ole sukunsa perusteella mitään painotusta WRJ:n suuntaan.

Lisäksi pidän Shu Main nimestä. Käytän arabeilla äärimmäisen harvoin mitään populaarikulttuurista lainattuja nimiä, mutta tämä Mikeno Obi-Wanista lähtenyt pieni Star Wars -aiheinen nimiperhe nyt on olemassa.

ukrh-t. Trze Klavdiya

Esittelin Klavdiyan kesäsarjassa eikä tuohon ole muuta lisättävää kuin se, että valitettavasti oli nyt katsottava Klavdiyan tehtävä täytetyksi ja tamma joutui antamaan tilaa nuoremmille. Niisk.

tersk-t. Gardenia Ion

Terskien jalostus on ollut vähän... hmm... hidasta viime vuodet, sillä tämäkin vuonna 2010 syntynyt tamma teki varsansa vasta 13 vuotta myöhemmin! Gardenian suku onkin täynnä kaikenlaista vanhaa sieltä Ionicin alkuvuosilta. Se tietysti tarkoittaa sitä, että sopivansukuisten orien löytäminen oli ns. haastavaa.

NSH-o. Caribbean Red Habanero Ion

Perkasin taannoin NSH-laumaa läpi ja monttuun joutivat kaikki ne, joilla on vähintään yksi varsa. Lopuille suunnittelin ne varsat syntyväksi vielä tänä vuonna. Mistä vetoa, että vuosikohtainen kasvattiennätys menee taas rikki?

Habaneron lopetus vähäsen kuitenkin korvensi, mutta kovetin mieleni. Sillä on kiva suku, kiva kuva ja kiva nimi, ja kävi mielessä, että voisihan se nyt astua vaikka yhden NSH-tamman vaikka. Fakta kuitenkin on se, että sen suvussa on mm. tamma Mingela Ion, joka on ihan turhan yleinen nimi NSH-suvuissa. Niin ja Too Hot Girl Ion ja Stivala GA.

Rotuesittelyssä sportaloosa

Sportaloosa on ainakin minulle ollut jonkin sortin kummajainen, joka on roikkunut VRL:n rotulistalla eikä minulla ole ollut mitään käryä, mistä mahtaa olla kyse. Nimestä toki pystyi päättelemään sen verran, että varmaankin urheiluhevostyyppinen (sport) ja tiikerinkirjava (appaloosa), mutta siinäpä se on ollutkin.

SGSH:n rotumääritelmäkeskustelussa tuli vastaan linkki reaalimaailman Sportaloosa International -rekisterin sivuille. Saitti itse on kadonnut, mutta tallentunut onneksi Web Archiveen. Samalla tuli vastaan myös termi Sportaloosa Pony, tämän rekisterin poniosasto. Tässä onkin sen pohjalta kirjoitettu suomenkielinen esittely sportaloosasta.

Rakenne ja tyyppi

Sportaloosa on tosiaan tiikerinkirjava urheiluhevonen. Sen rakennetta ei ole näemmä haluttu kovin tarkasti rajoittaa ja se onkin tietysti sinänsä järkevää, koska kantarodut ovat varsin erityyppisiä keskenään. Tyyppi vaihteleekin isokokoisesta, puoliverityyppisestä ratsusta pienempiin karjahevos-tyyppisiin. Tärkeätä on myös hyvä luonne, sillä sen tulisi olla soveltuva koko perheen hevoseksi.

Seuraavia seikkoja rakenteesta on kuitenkin mainittu:

• Yleisesti lihaksikas, tasapainoinen, ylämäkeen suuntautuva (uphill) rakenne
• Hyvämuotoinen, jalo pää
• Keskipitkä tai pitkä kaula
• Erottuva säkä
• Lyhyt tai keskipitkä selkä
• Voimakas takaosa
• Voimakas luusto jaloissa
• Hyvät, kovat kaviot
• Säkäkorkeus yli 142 senttiä (14 hh)

Väri

Sportaloosan tulee tosiaan olla tiikerinkirjava väriltään. Rotuyhdistys listaa kolme värityyppiä, leopardin blanketin ja varnish roanin. En tiedä, pitäisikö tämä tulkita siten, että muut tyypit, snowflake, frost ja few-spotted leopard (osa näistä voi kyllä mennä varnish roanin kategoriaan) eivät olisi sallittuja tai ainakaan erityisen tavoiteltavia. Toinen vaihtoehto on se, että kaikki tiikerinkirjavat käyvät, mutta jostain syystä nämä nyt on vain listattu.

Risteytykset kimoihin, päistärikköihin tai lehmänkirjaviin eivät ole sallittuja eikä niitä todennäköisesti sallita sportaloosilla muutenkaan. 

Polveutuminen ja jalostus

Sportaloosan väritys tulee joko appaloosilta tai knabstrupinhevosilta, jotka ovat ainoat sallitut tiikerinkirjavat rodut. Virtuaalimaailmassa joskus nähty risteytys Colorado Rangeriin on siis vähän kyseenalainen, mutta toisaalta ymmärtääkseni osa rangereista on rekisterikelpoisia appaloosiksi.

Näitä tiikerinkirjavia hevosia voi risteyttää seuraaviin rotuihin:

• Puoliveriset (ei tarkemmin määritellä mitkä kantakirjat, mutta hevosen tulee olla rekisteröity)
• Englantilainen täysiverinen
• Arabianhevonen
• Andalusianhevonen
• Lusitano
• Friisiläinen
• Quarter-hevonen
• "Stock Horse"

Muut risteytykset eivät ole sallittuja, jos tosin on sanottava, etten varsinaisesti tiedä, mitä tuo "Stock Horse" pitää sisällään, jos ei quartereita, jotka oli mainittu erikseen. (Myöhempi edit: paljon mahdollista, että sillä tarkoitettaisiin australianhevosta, joka tunnetaan myös nimellä australiankarjahevonen, Australian Stock Horse.) Kaikkien risteytyksessä käytettävien yksilöiden tulee täyttää värivaatimukset eli eivät saa olla kimoja, päistärikköjä tai lehmänkirjavia.

Sportaloosa-rekisteri on jaettu kolmeen osaan:

• Studbook One: hevosen suvun kolmessa ensimmäisessä polvessa tulee olla todistettavasti vähintään 75 % tiikerinkirjavia rotuja (knn tai app). Jos hevonen ei ole tiikerinkirjava, sen sukutausta tulee todistaa DNA-testillä.
• Studbook Two: hevosen tulee olla tiikerinkirjava, sen suvussa on vähemmän kuin ykkösosaan vaadittu 75 % tiikerinkirjavia rotuja.
• Solid Studbook: yksivärinen hevonen, joka olisi sukunsa ja muiden ominaisuuksiensa perusteella rekisterikelpoinen kakkososaan. Näitä hevosia tulee risteyttää tiikerinkirjaviin sportaloosiin, jotta varsa olisi hyväksytty joko ykkös- tai kakkososaan.

Näiden lisäksi on vielä ns. avoin rekisteri tammoille ja ruunille, jotka ovat tiikerinkirjavia, mutta joiden suku on tuntematon tai sitä ei pystytä varmistamaan. Tähän rekisteriin voidaan hyväksyä orejakin, jos niiden rakenne ja kilpailusuoritukset ovat erinomaiset. 

Sportaloosa Pony

Sportaloosa Pony on periaatteessa samanlainen sekä ominaisuuksiltaan että polveutumiseltaan kuin sportaloosakin, mutta sen säkäkorkeus on alle 142 senttiä ja sen jalostuksessa voi tiikerinkirjavana rotuna käyttää myös Palouse Ponya ja miniatyyri-appaloosaa.

Lähteet

Sportaloosa International: Sportaloosa pony registery

Sportaloosa International: Sportaloosa registry

Sportaloosa International: The horse for all the family

Lajipainotusten periytyminen

Tämä jatkaa edelleen tuota lajipainotus-asiaa, mutta tällä kertaa jalostuksen kannalta. Vaikka Ionicin hevosilla ei pääsääntöisesti ole ikinä kisattu, muutamia harvoja poikkeuksia lukuunottamatta, niillä on usein lajipainotus kuitenkin merkitty ja se on jalostukseen vaikuttava tekijä. Yritän mahdollisuuksien mukaan valita tammalle saman lajipainotuksen oriin. Koska suku kuitenkin on merkittävin tekijä, joustan tästä säännöllisesti.

Jos syntyvän varsan vanhemmilla on sama lajipainotus, varsasta tulee sen lajin hevonen myös, kuten loogista on. Koska kuitenkin mainitsin nuo joustamiset tässä asiassa, käyn nyt läpi sitä, miten lajipainotus määräytyy niissä tilanteissa, joissa vanhemmilla on eri painotus. Ja nämähän eivät ole sitten mitään kiveenhakattuja, vaan poikkeuksia tulee aina kun on tarve. Mutta suunnilleen nyt näin yleensä menee.

Peruslajien periytyminen

Käytetyt lyhenteet:

KO = kouluratsastus

RE = rataesteet

KE = kenttäratsastus

VA = valjakkoajo

WE = lännenratsastus

LA = laukkaratsastus

ARJ = askellajiratsastus (lähinnä saddleseat ja/tai ajoluokat)

YL = yleishevonen

Ravureita ei ole vuosiin ollut ja matkaratsuja en toistaiseksi ainakaan varsinaisesti jalosta, niin ne jäävät pois tästä.  Samoin maastoesteratsastus, ei Ionicista tai Gin Ahaltekista löydy nimenomaisesti tähän lajiin painottuneita hevosia lainkaan.

YL + X = X (X on jokin muista painotuksista)

YL + LA = YL/KE, kun en laukkahevosia enää harrasta

KO + RE = YL nykyään, aiemmin näistä on tullut kenttäratsuja

KO + KE = YL tai KE, pyrin välttämään

KO + VA = VA, harvemmin KO

KO + WE = YL/KO/WE, välteltävä yhdistelmä, ei kovin todennäköinen

KO + LA = YL, välteltävä yhdistelmä, ei kovin todennäköinen

KO + ARJ = YL/KO/ARJ, rodusta riippuen, pyrin välttämään

RE + KE = KE, voi olla myös RE

RE + VA = YL, välteltävä yhdistelmä

RE + WE = YL, välteltävä yhdistelmä

RE + LA = KE, todennäköisimmin

RE + ARJ = YL/ARJ, rodusta riippuen, välteltävä yhdistelmä, ei kovin todennäköinen

KE + VA = YL, välteltävä yhdistelmä

KE + WE = YL, välteltävä yhdistelmä

KE + LA = KE

KE + ARJ =YL/ARJ, rodusta riippuen, välteltävä yhdistelmä, ei kovin todennäköinen

VA + WE = YL, välteltävä yhdistelmä, ei todennäköinen

VA + LA = YL, välteltävä yhdistelmä, ei todennäköinen

VA + ARJ = YL/ARJ, rodusta riippuen, ei kovin todennäköinen

WE + LA = WE, kun nykyään ei laukkaratsuja enää ole, ei todennäköinen

WE + ARJ = YL/WE/ARJ, rodusta riippuen

LA + ARJ = YL/ARJ, rodusta riippuen, välteltävä yhdistelmä, ei todennäköinen

Saddleseat- ja ajoluokkien periytyminen

ARJ:n saddleseatissa kilpailevilla on aina määritelty se saddleseat-laji, jossa hevonen kisaa. ARJL vaatiikin tämän, vaikka varsinaisesti kaikista lajeista saadut sijoitukset lasketaan eikä porrastetuista edes näe, mitä hevonen on varsinaisesti kisannut.

Syntyvä varsa perii jommankumman vanhempansa saddleseat-lajin, vähän sen mukaan mikä on oma tuntuma siitä, minkä lajin hevosia kullakin hetkellä on vähän. Jos vain toisella vanhemmalla on saddleseat-laji, varsa perii sen.

Osalle hevosista (DHH, hackney, hackneyponi, satunnaisesti muiden rotujen yksilöt) on merkitty sillä kilpailtu ajoluokka (roadster, fine harness tai pleasure driving). Porrastetuissa nämä rodut kilpailevat kuitenkin kaikissa ajoluokissa, hackneyponit myös omissa luokissaan. Luokalla on merkitystä vain perinteisissä kilpailuissa, kuten ARJ Cupissa, joissa ilmoitan hevosen aina vain sille merkittyyn luokkaan. 

Varsa perii jommaltakummalta vanhemmaltaan tämän ajoluokan, jos vanhemmalle on se merkitty. Jos vain toisella vanhemmalla on ajoluokka merkitty, varsa perii usein sen.

Joillain roduilla (morgan, saddlebred, NSH, arabi) ajoluokkaa ei ole merkitty hevosen sivuille ainakaan jokaiselle hevoselle. Joillain hevosilla lukee lajipainotuksen kohdalla yleisesti "ajoluokat", joillain ei mitään, vaikka hevonen niitä kilpailisikin. Myös näillä kilpailen porrastetuissa kaikkia luokkia, vaikka hevoselle olisi merkitty se erikoistumisluokka. Ilmoittautuessani perinteisiin kisoihin (ARJ Cup) katson läpi hevosen kisakalenterin, onko sillä sijoituksia jostain ajoluokasta. Jos on, katson sen erikoistuvan siihen ja ilmoitan vain siihen luokkaan. Jos hevosella ei ole sijoituksia, ilmoitan sen mihin tahansa ajoluokkaan. 

Tällaisista hevosista syntyvä varsa ei yleensä peri ajoluokkaa vanhemmiltaan, vaan kilpailutan sitä samalla tavalla: se erikoistuu siihen luokkaan, josta se saa ensimmäiset sijoituksensa.

Western-lajien periytyminen

WRJ:nkin alla on useita eri lajeja ja useimmilla länkkälajien hevosilla on yksi tai kaksi lajia, joissa kilpailutan sitä perinteisissä. Porrastetuissa kaikki kisaavat kaikkia lajeja. 

Syntyvä varsa perii erikoistumislajinsa jommaltakummalta tai molemmilta vanhemmiltaan. Jos molemmilla vanhemmilla on kaksi lajia, varsa ei kuitenkaan peri neljää lajia vaan valitsen ehkä juuri sen kaksi lajia varsallekin. Jos isällä on lajeina x ja y, ja emällä x ja z, varsa perii todennäköisimmin lajin x eikä välttämättä muita lainkaan.

Rodut ja lajipainotukset Ionicissa, osa 2

Jatkan tuota viime viikolla aloittamaani listausta siitä, mitä lajipainotuksia Ionicin eri roduilta löytyy.

Morganinhevonen

Nämä ovat kaikki ARJ-hevosia tätä nykyä ja se on seikka, joka varsinkin korventaa sielua. Morgan olisi niin monikäyttöinen! Koulussa ja valjakossa varmasti erinomainen, vaikka kouluratsuksi toki vähän lyhyenläntä, ainakin jos vertaa puoliverisiin. Westernin eri lajeissa ei kuulemma lainkaan toivoton, niitä kisataan reaalimaailmassakin. Esteillä ja kentässä ei ehkä sinne korkeimpiin luokkiin, mutta pikkuluokista selviää varmasti.

National Show Horse

Askellajihevosia nämäkin kaikki, saddlebredin ohella se ainoa rotu, joka löytyy kaikista ARJ:n rotulistoista eli voi osallistua oman rotunsa erikoisaskellajiluokkiin, saddleseatiin ja ajoluokkiinkin.

Mutta oikeasti tämäkin olisi tosi paljon monipuolisempi rotu. Koska rack ja slow gait ovat opetettuja askellajeja, NSH hallitsee ravin eikä olisi mitenkään siis epärealistinen näky koulukentillä. Ehkä rotu ei ole kummoinen hyppääjä, mutta valjakossa ja westernissä ei mielestäni mitenkään toivoton. Ja arabitausta varmasti tuo sen verran kestävyyttä, että mikä jottei menisi matkaratsunakin, noin teoriassa ainakin.

Newforestinponi

Este- ja kouluponeja ovat suurimmaksi osaksi, seassa on jokunen valjakkoponi. Yleisponejakin on, mutta vähän. Ehkä se nyt on ihan hyvä näin, vaikka nyffienkin kohdalla on vähän se, että olen vähän arka kilpailuttamaan niitä missään lajissa.

Nonius

Taas vähän järeämpi rotu, josta löytyy paljon valjakkohevosia. Kouluratsuja on vähän, este- ja kenttähevosia ei lainkaan. Toki tosi moni on merkitty yleishevoseksi. Toisinaan en kilpaile yleishevosilla missään lajissa, toisinaan vähän joka lajin pikkuluokkia.

Oldenburginhevonen

Puoliveriseksi poikkeus, kun on lähestulkoon pelkkiä kouluratsuja. Jokunen valjakkohevonen löytyy myös ja se ilahduttaa itseäni. Mutta pitäisi päästä eroon siitä ajatuksesta, että oldenburg on sieltä raskaammasta päästä puoliverisiä, kun ei se nykyään ole, ja voisi hankkia este- ja kenttähevosiakin.

Paint Horse

Nämä ovat kaikki western-hevosia, kuten rodulle sopiikin. Useimmille on merkitty westernistä laji tai pari erikoistumisalaksi, mutta porrastetussa kaikki kisaavat kaikkea mahdollista.

Paso fino

Askellajihevosia kaikki tyynni, kisaavat omissa erikoisaskellajiluokissaan ja saddleseatissa. Seassa on pari matkaratsastuksessakin kisannutta hevosta. Niitä voisi olla enemmänkin.

Perchenhevonen

Kuten muutkin raskaat kylmäveriset, nämä ovat työhevosia. Ja kuten sanoin edellisessä postauksessa, en ole lähtenyt kilpailuttamaan näitä edes valjakossa.

Pintabian

Nämä ovat pääasiassa saddleseat-hevosia, seassa on jokunen westerniinkin erikoistunut kaveri. Mutta kuten arabikin, pintabian olisi järjettömän monipuolinen rotu! Matkaratsastusta, koulua, valjakkoa! Westerniä, laukkoja, miksei kenttääkin! Äääh.

Poitounhevonen

Työhevosia, kuten arvata saattaa.

Quarterhevoset

Nämä ovat kaikki western-hevosia meillä, se rotu numero 1 siinä lajissa. Reaalimaailmassa quarterit toki hallitsevat paljolti lännenratsastuksen lajeja, reiningiä erityisesti, mutta oikeasti rotu on tosi monipuolinen, myös rakenteeltaan. Minua harmittaa aivan hillittömästi se, että Stiinun aikoinaan kirjoittama quarter-esittely on perusteellisesti kadonnut. Siinä hän toi hyvin ilmi quarterien eri tyyppejä. Quarter kouluradalla ei ole mikään maailman kahdeksas ihme!

Ranskanpuoliverinen

Aika tasapuolisesti este- ja kenttähevosia, kouluratsuja vähemmän.

Ratsu- ja risteytysponi

Yleisponeja on useampia, sitten noita perus-olympialajeja. Pieni rotu, että sekaan ei ole nyt tällä kertaa osunut yhtään mitään erikoisempaa, kuten vaikkapa valjakkoponia, vaikka sellaisiakin voisi olla.

Russian-based Sport Horse

Aika tasan löytyy kaikkia olympialajeja eikä sitten juuri oikein muita. Jokunen yleisratsu, yleensä nämä ovat nykyään este- ja kouluhevosten yhdistelmiä, joista aiemmin tuli kenttähevosia. Jos muisti ei petä, joskus aiemmin oli yksittäinen matkaratsu tai pari, mutta ovat tainneet joutua lopetetuiksi. Tämä on hyvä näin, sillä jotenkin en oikein näe RBSH:ta vaikkapa valjakkohevosena, ottaen huomioon sen kantarodut.

Ruotsinpuoliveriset

Pieni rotu ja olympialajien ratsuja löytyy, pääasiassa oikeastaan estehevosia.

Saddlebred

Oikeastaan voisin kirjoittaa paljolti saman tekstin kuin NSH:n kohdallakin: kaikki nyt ARJ-hevosia, monipuolisia sellaisia, mutta voisivat olla muutakin. Rotu tunnetaan show-hevosena, mutta se ei ole koko totuus rodusta. Tilanne harmittaa jonkin verran.

Schwarzwaldinrautias

Schwarzwald on kylmäverinen, muttei järin raskas. Niinpä kaikki hevoset on merkitty yleishevosiksi. Jotkut ovat kilpailleet valjakossa, jotkut toisinaan TYH-kisoissa, mutta usein niissä "kevyemmissä" luokissa, kuten käyttöajo, käyntikoe ja metsäajo. Veto- ja kyntöluokat tykkään jättää niille muhkummille, en tiedä onko se miten realistista tai loogista. Ei välttämättä.

Sim-Game Sport Horse

SGSH on tosi monipuolinen taustaltaan ja niin myös lajipainotuksiltaan. Olympialajien ratsuja löytyy enimmäkseen, mutta seassa on jokunen valjakkohevonenkin tätä nykyä, ja harvinaisuutena ARJ-hevosia. ARJ:n ajoluokkien pleasure driving on avoin aivan kaikille roduille ja SGSH-laumassani on muutamia hevosia, jotka polveutuvat ARJ-roduista, niin kilpailutin niitä sitten pleasure drivingissa.

Shagya

Shagyoissa on paljon yleishevosia ja sitten olympialajien ratsuja. Shagyojen kantaisä Lukacs KTN oli jonkin sortun monipuolisuusihme, sillä se kisasi vähän kaikkea: esteitä, koulua, kenttää, matkaa, maastoesteitä ja valjakkoa. Just tämmöisinä yleishevosina tykkään shagyoista erityisesti!

Suffolkinhevonen

Työhevosia kaikki.

Suomalainen puoliverinen

Olympialajit hallitsevat täällä, mutta seassa on muutamia valjakko-puoliverisiä. Koulu ja este ovat lajeista suurimmat, kenttäratsuja on vähemmän, mutta aika reilusti niitäkin, kun kyseessä on iso rotu.

Suomenhevonen

No, tämä se on se meidän kotimainen monipuolisuusihmeemme. Yleishevosia on paljon, työhevosia jonkin verran, vähemmässä määrin sitten muita. Ravureita en ole jaksanut laitella vuosiin. Ja se on hyvä juuri näin, sillä haluan ajatella noiden kaikkien yleishevosten soveltuvan ihan mihin tahansa käyttöön.

Tennesseenwalker

Nämä ovat kaikki ARJ-hevosia, kilpailevat omissa erikoisaskellajiluokissaan ja saddleseatissa. Alunperin vierastin vähän noita saddleseatin valjakkoluokkia, kun en oikein nähnyt walkeria kärryjen edessä, mutta nykyään ei jaksa niin paljon niuhottaa. Joskus aiemmin on ollut myös jokunen harva matkaratsu ja niitä voisi olla kyllä lisääkin. Jotkin ovat kuulemma ihan päteviä lännenratsujakin reaalimaailmassa.

Terskinhevonen

Täällä on pääasiassa olympialajien ratsuja ja jokunen matkaratsu. Aiemmin oli paljon myös laukkahevosia, mutta ne ovat myöhemmin sulautuneet pääasiassa kenttähevosiin. Ei kai mikään estäisi käyttämästä terskinhevosia valjakossakaan, mutta jotenkin en itse oikein näe tätä.

Trakehner

Trakehnerit ovat pelkästään olympialajien hevosia, näistä ei löydy edes valjakkohevosta. Toisaalta moni on xx-sukuinen anglo-trakehner enkä oikein miellä täysiveristä kovin kummoiseksi valjakkohevoseksi. Joten mielestäni tämä on ihan hyvä näin.

Ukrainanratsuhevonen

Täällä on menossa jotakin todella kummallista, nyt kun satuin vilkaisemaan tuota lajipainotusten listaa! Kouluratsuja on vaikka miten paljon, yleisratsujakin jonkin verran. Kenttähevosia on ihan muutama ja estehevosia ei lainkaan. Että mitä että? Minulle ukrainalainen on pääasiassa olympialajien ratsu, joten sinänsä eksoottisempien lajien puuttuminen ei ole ongelma, mutta mihin ne kaikki estehevoset ovat joutuneet?

Venäjänratsuhevonen

Tämän kohdalla nyt on tiedossakin se, että kouluratsut jylläävät. Este- ja kenttähevosia, samoin kuin yleisratsuja on tosi vähän, mutta on nyt jonkin verran. Myös tämä on minulle pääasiassa olympialajien hevonen, niin että ongelma ei ole iso.

Vuonohevonen

Pieni rotu ja pääasiassa yleishevonen, kuten sopiikin. Jokunen on merkitty valjakkohevoseksi, oikein sopiva laji sekin pikkuhallakoille. Ja sitten on yksi matkaratsu, joka on kisannut lyhyillä matkoilla. Vuonohevonen on minulle suomenhevosen kaltainen monipuolinen tapaus, vähän vain pienemmässä paketissa.

Welsh cob (D)

Cobeissa on aika monta ARJ:n ajoluokissa kisannutta tai paraikaa kisaavaa tapausta. Muuten nuo ovat vähän sekalaista sakkia, on kouluponeja pari, valjakkoponeja pari, yleisponeja ja ihan kysymysmerkilläkin merkittyjä, kun en ole päässyt oikein mieleni päälle siitä, mitä noilla tekisin. No, kai ne voisi myös merkitä ARJ-poneiksi.

Welsh cob-tyyppinen poni (C)

Pääasiassa ovat yleisponeja, muutama ARJ-poni seassa.

Welsh mountain -poni (A)

Yleisponeja on paljon, jokunen valjakkoponikin. En oikein osaa tällaista pikkuponia kilpailuttaa olympialajeissa, että vaikka joillekin on merkitty painotukseksi este tai kenttä, niin taitavat olla kisaamattomia. ARJ:n ajoluokkiin nämä kyllä voisivat sopia, pitääkin panna asia korvan taakse.

Welsh-poni (B)

Tämä nyt olisi kiva ratsutyyppinen poni, mutta aika paljon täälläkin on yleisponeja, myös ARJ-poneja. Nämäkin kärsivät vähän siitä, etten oikein näe niitä este- tai kenttäradoilla, vaikka sopivissa luokissa olisivat varmasti ihan päteviä suorittajia. Toisaalta tykkään ajatuksesta, että welshitkin ovat vähän tällaisia joka lajiin sopivia moniponeja.

Westfaleninhevonen

Täällä on este- ja kouluhevosia, kenttähevoset loistavat poissaolollaan. Ja sitten ehkä vähän poikkeuksellisesti seassa on melko monta valjakkohevosta. Westfalen onkin Ionicin puoliverisistä todennäköisesti se, josta löytyy eniten valjakkohevosia suhteessa hevosten lukumäärään. Kenttä-westejä pitäisi kyllä saada jostain.

Ylämaanponi

Yleisponeja nämä ovat pääsääntöisesti, jokunen valjakkoponi joukossa, kouluponeja vielä vähemmän. Aika moni on kisannut jonkin verran matkaratsastusta, niillä lyhyemmillä matkoilla. Ja se on hyvä niin, sillä minulle ylämaanponi on juurikin tällainen yleisponi, joka kelpaa pienelle tasolle mihin tahansa. 

Rodut ja lajipainotukset Ionicissa, osa 1

Viime viikon postauksesta tuli mieleen kirjoittaa jotakin siitä, mitä lajipainotuksia Ionicin eri roduilta löytyy, mitä haluaisin löytyvän ja mitä muuta olen asioista mieltä. Jaan tämän nyt kahteen osaan, koska Ionicissa rotuja on niin paljon.

Aloittakaamme aakkosjärjestyksessä.

Andalusianhevonen

Nämä ovat lähes täysin kouluratsuja, mutta viime kesänä käytin tammoilleni jonkin verran Namyshillin valjakkopainotteisia oreja, joten seassa on jokunen valjakkohevonenkin. Olen innoissani tästä, mielestäni harvinainen lajivalinta andalusianhevoselle. 

Rotu olisi sallittu myös ARJ:n saddleseatissa ja aiemmin olen joitain yksittäisiä hevosia siinä lajissa kilpailuttanutkin. Ei jotenkin vain nappaa.

Angloarabi

Olympialajit jyrää. Jos harrastaisin laukkoja, kelpaisivat toki myös siihen lajiin. En näe tässä kauheasti korjattavaa.

Appaloosa

Pääasiassa lännenratsuja ja hyvä niin, mielestäni. Nämä olisivat myös tervetulleita saddleseatiin, mutten ole itse lähtenyt sille linjalle lainkaan.

Ara-appaloosa

Olisi arabin kaltainen monipuolisuusihme, mutta Ionicin hevoset ovat lähes järjestäen pelkkiä ARJ-hevosia. Jollain on joitain matkaratsastus-startteja.

Arabianhevonen

Arabi kelpaisi mihin vain! Tai ei sentään raveihin eikä työhevoskisoihinkaan, mutta ihan kaikkeen muuhun kyllä. Ionicissa lähes kaikki arabit ovat ARJ-hevosia, kilpailevat saddleseatia ja ajoluokkia. Matkaratsuja löytyy myös jokusia, mutta määrään nähden aika vähän. Erityisesti arabien kohdalla harmittaa se monipuolisuuden katoaminen, tosin aiemmin merkitsin useimmat arabit yleishevosiksi enkä kilpaillut niillä mitään.

Arabian Warmblood

Muiden puoliveristen tapaan pääasiassa olympialajien ratsu. Näistä ei löydy edes valjakkohevosia, vaikka ehkä voisi. 

Australianhevonen

Nämä ovat pääasiassa lännenratsuja, moni on kisannut myös matkaratsastuksessa. Aussi olisi oikeasti tätä monipuolisempi rotu, mutta olkoon nyt näin, toistaiseksi ainakin.

Australianponi

Moni ponirotu on sellainen, että merkitsen ne yleisponeiksi enkä osaa kilpailla oikein mitään niillä. Australianponeista kyllä löytyy eri lajipainotuksia, jos tosin myös niitä yleisponeja. Olympialajien poneja on paljon, mutta joitain valjakkoponeja myös.

Belgianpuoliverinen

Olympialajit jyräävät eikä seasta löydy edes kenttäratsuja, pelkkiä koulu- ja estehevosia. Kenttäratsuja voisi olla eivätkä valjakkohevosetkaan pahasta olisi.

Boulognenhevonen

Nämä ovat työhevosia, kuten muutkin raskaat kylmäveriset. En ole lähtenyt kilpailuttamaan niitä edes valjakossa.

Budjonnynhevonen

Pääasiassa olympialajien ratsuja nämä ja niistäkin enimmälti esteitä ja kenttää. Kouluratsut ovat vähemmässä. Yleishevosia on jonkin verran ja ihan muutama matkaratsastusta kisannut yksilö.

Campolino

Nämä ovat kaikki askellajihevosia, saavat kisata ainoastaan erikoisaskellajiluokissa. Aiemmin oli joitain ihan yksittäisiä hevosia, joilla olin kilpaillut myös matkaratsastuksessa.

Cleveland Hunter

Nämä ovat pääasiassa kenttäratsuja, vain muutama estehevonen löytyy joukosta ja kouluratsuja ei yhtään. Voisi olla kyllä monipuolisemminkin näitä lajeja edustettuna, mutta kyseessä on pieni rotu.

Clevelandinruunikko

Koulu ja valjakko taitavat olla yleisimmät lajit, mihin vähän tuhdimman puoleinen hevonen tietysti sopiikin. Kenttä- ja estehevosia on jonkin verran ja sitten myös yleishevosia.

Clydesdalenhevonen

Työhevosia kaikki.

Connemaranponi

Aika monipuolisesti eri olympialajien poneja on, jokunen valjakkoponi, mutta yleisponi ei ole lainkaan niin yleinen termi listalla kuin monella muulla ponirodulla.

Connemara olisi tervetullut ARJ:n ajoluokkiin, mutta enpä ole tainnut koskaan yhtäkään connua niissä kilpailuttaa. Älkää kysykö miksi. Ehkä voisi?

Criollo

No, näitä on nyt ne kaikki kaksi kappaletta ja molemmat western-hevosia. Näkisin näitä ehkä myös matkaratsuina.

Dartmoorinponi

Pieni rotu tämäkin, yleisponeja ovat, mutta parille olen kirjannut painotukseksi matkaratsastuksen. Kilpailevat yleensä niitä lyhyempiä matkoja VMRJ:ssä.

Dongola

Myös tämä on pieni rotu ja kaikki yleishevosiksi merkittyjä. Kaikki ovat kisanneet jonkin verran matkaratsastusta, myös niitä lyhyempiä matkoja. Poikkeuksellista muihin rotuihin on se, että näillä on sijoituksia useista lajeista (ja ne on jopa kirjattu sivuille!). Kilpailevat yleensä alimmissa luokissa lajista riippumatta.

Dutch Harness Horse

Saddleseat- ja ajoluokkien vakionäky. DHH:sta on nimenomaan ARJ-kisaamisen takia tullut niinkin iso rotu kuin se nyt on. Mutta tämä toimisi kyllä myös valjakkohevosena, olettaisin ainakin.

Englantilainen täysiverinen

Kun Ionicissa ei noita laukkoja harrasteta, nämä ovat kaikki pääasiassa olympialajien ratsuja. Mitään eksoottisempia lajeja en ole lähtenyt täysiverisilläni kilpailemaan. Luulin, että kenttä on erityisen hyvin edustettuna, mutta tehdessäni pientä laskentaa huomasin, että kaikkia olympialajeja on aika tasapuolisesti. Se on hyvä, koska täysiverinen on tärkeä myös risteytysjalostuksessa.

Exmoorinponi

Nämä ovat nyt kaikki niitä yleisponeja! Joillain on kisattu matkaratsastustakin, yleensä taas niitä lyhyempiä matkoja, kun ovat aika pienikokoisia poneja. En oikein osaa mieltää näitä muihin lajeihin kuin valjakkoon. 

Fellponi

Myös täällä on paljon yleisponeiksi merkittyjä. Aivan muutama valjakko- tai kouluponi löytyy ja yksi matkaratsastuksessa kisauraa aloitellut tapaus. Fellien kanssa on vähän sama juttu kuin exmooreillakin, etten oikein osaa kilpailuttaa niitä missään muussa lajissa kuin valjakossa. Voi, minulla on ikävä vanhaa SPC:tä, jonka mielsin paljolti sellaiseksi "harrasteponien" kisaamiseksi.

Frederiksborginhevonen

Tämäkin on rotuna vähän raskaammanpuoleinen noin lämminveriseksi, joten koulu- ja valjakkohevosissa löytyy. Toki seassa on este- ja kenttäratsujakin, mutta vähemmässä määrin.

Furioso

Näistä löytyy kenttäratsuja eniten, este- ja kouluhevosia on vähemmän ja eksoottisempia lajeja ei lainkaan.

Georgian Grande

Nämä ovat saddleseat-hevosia kaikki.

Gidran

Koulu- ja kenttäratsuja löytyy, estehevosia vähän vähemmän. Yksi valjakkohevonenkin on tallissa ja jokusia yleishevosia. Niin, ja yksi matkaratsukin vielä. Minä joskus teen tätä, että nappaan varsinkin yleishevosiksi merkittyjä hevosia matkaratsastuskisoihin.

Hackney ja hackneyponi

Nämä molemmat ovat ARJ-hevosia, tervetulleita saddleseatiin ja ajoluokkiin. Ennen porrastettujen tuloa kisasin näillä vain saddleseatin ajoluokissa ja jätin ratsastusluokat muille roduille, mutta nykyään en jaksa säätää tämmöisiä. 

Hannoverinhevonen ja hollanninpuoliverinen

Sama juttu kuin BWP:llä: pelkkiä este- ja kouluratsuja. Voisi olla muitakin.

Hollannintyöhevonen

Puhtaasti työhevosrotu. Vielä kun joskus muistaisin kisata TYH-kisoissa (tai merkitä sijoituksia sivuille).

Islanninhevonen

Nämä ovat kaikki askellajihevosia. 

Kalliovuortenhevonen

Nämä ovat myös askellajihevosia, kisaavat erikoisaskellajiluokissa ja saddleseatissa. Seassa on joitain harvoja matkaratsuja.

Kisber-felver

Täällä on enimmäkseen este- ja kenttäratsuja, kouluhevoset ovat pieni vähemmistö. Jonkin verran on myös yleishevosia. Mielestäni valjakko-kisber ei olisi mitenkään ongelmallinen ajatus, joten ehkä joskus.

Kladrubinhevonen

Koulu- ja valjakkohevosia. Sen verran tuhteja kavereita nämäkin, etten oikein näe niitä kisaamassa esteitä tai kenttää ainakaan kovin korkealla tasolla.

Knabstrupinhevonen

Myös täällä ollaan olympialajien kannattajia. Tammoista löytyy yksi valjakkohevonen ja niitä voisi olla useampiakin, sillä en saa päästäni pois kuvaa täplikkäästä vaunujen vetäjästä. Ehkä hivenen poikkeuksellista on se, että yleishevosia ei ole lainkaan.

Lipizzanhevonen

Nämä ovat kaikki kouluratsuja, silmissäni siintävät ne Wienin Espanjalaisen Ratsastuskoulun lipizzat. Mutta valjakkolipizza ei sekään kuulostaisi mitenkään pahalta ajatukselta.

Lusitano

Kouluratsuja nämäkin ja saavat ehkä ollakin, ellen satu jostain löytämään valjakko-lusitanoja jalostuskäyttöön, kuten andalusianhevosen kohdalla kävi.

Tämäkin olisi sallittu rotu saddleseat-luokissa, mutta jotenkin se ei näidenkään kohdalla nappaa.

Missourinfoxtrotter

Nämä ovat kaikki ARJ-hevosia, kisanneet erikoisaskellajiluokissa ja saddleseatissa. Seassa on muutama matkaratsastustakin kokeillut hevonen. Muistelen joskus aiemmin olleen myös western-painotteisia foxtrottereita.

Askellajihevoset ja monipuolisuus

Heräsin miettimään askellajihevosten monipuolisuutta tai oikeastaan sen puutetta virtuaalimaailmassa. Ajatus lähti siitä, kun huomautin eräälle ilmeisen tuoreelle harrastajalle, että tennesseenwalkerien kilpailuttaminen kouluratsastuksessa ei ole hyvä juttu. Syy on se, että rotutyypillinen walker ei osaa ravata ja kouluradalla puolestaan on esitettävä puhdas, kaksitahtinen ravi. Tämä harrastaja otti ohjeesta onkeensa, mutta selitti, että walkerien kerrotaan olevan monipuolinen rotu, niin ei hän tullut ajatelleeksi ettei se välttämättä kouluratsastukseen sovellu.

Ei tämä tyyppi mitenkään väärässä ollut. Päinvastoin! Tennesseenwalker ja monet muutkin erikoisaskellajirodut ovat reaalimaailmassa monipuolisia hevosia. Syy löytyy historiasta: monet ovat olleet nimenomaan kovaksikeitettyjä käyttöhevosia. Lukekaa vaikka Kentucky Mountain Saddle Horsen esittely, jonka historiaosiossa kerron rodun olleen usein köyhänsorttisten pikkutilojen yleishevos-Jantunen. Tiloilla on ollut varaa pitää vain yhtä hevosta ja sitä on käytetty kaikkeen maatöistä markkinamatkoihin. Pehmeä askellaji oli tärkeä ominaisuus, mutta niin oli monipuolisuus ja hyvä luonnekin.

Nämä ominaisuudet ovat säilyneet roduissa nykypäivään asti, vaikka nykyään ei tietenkään tarvita tuollaisia yleishevosia. Monet askellajirodut ovat kuitenkin erittäin käyttökelpoisia harrastehevosina. Monipuolisuus on siinäkin hommassa valttia ja hyvä luonne lähes ehdoton vaatimus. Nämä askellajikilpailut, saddleseat ja vastaavat ovat myöhempää perua eivätkä rotujen alkuperäinen käyttötarkoitus.

Virtuaalimaailmassa askellajirodut kuitenkin tuntuvat typistyvän pelkiksi ARJ-hevosiksi ja se surettaa minua, vaikka omat hevoseni ovat juuri tällaisia myös. Oikeasti minulla ei olisi mitään monipuolisemmin eri lajeja kisanneita askellajihevosia vastaan. Vain se kouluratsastus ei oikein kelpaa, juuri tuosta edellämainitusta syystä.

Tietysti kenttäratsastuksen koulukokeessa, joissain lännenratsastuksen lajeissa ja ymmärtääkseni myös valjakkoajon koulukokeessa halutaan se puhdas ravi. Kuitenkin kentässä ja valjakkoajossa kouluosuus on vain kolmannes koko lajista ja koulukokeeseen kuuluu paljon muutakin kuin ravi. Ei erikoisaskellajihevosen kilpailuttaminen kenttäratsastuksessa tai valjakkoajossa nyt ehkä kaikkein realistisin idea olisi, mutta itse olen valmis katsomaan niitä sormieni läpi.

On syytä tietysti muistaa, että ARJ ei ole yksi laji vaan laaja lajirypäs, johon kuuluu erikoisaskellajiluokkia, saddleseatia ja ajoluokkia. Saddleseat-lajitkin jakaantuvat vielä ratsastusluokkiin, ajoluokkiin ja näiden yhdistelmäluokkiin. "Pelkkä" ARJ-kisaaminen ei siis tee hevosesta vielä yksipuolista, toki on otettava huomioon ARJ:n roturajoitukset. Kaikilla ARJ-roduilla ei saa kisata kaikkia ARJ-luokkia.

Olin valmis syyttämään virtuaalimaailman kisa- ja laatuarvostelukeskeisyyttä tästä askellajihevosten yksipuolisesta kilpailuttamisesta, mutta tulin muistaneeksi suomenhevosen. Suokkihan on monipuolisuusihme vailla vertaa ja ihan jo lyhyellä selailulla löysin yksilöitä, joilla oli laatispalkintoja useista lajeista. Sama koskee poneja, welshit kai etunenässä. Näitä rotuja siis ainakin osataan ja halutaan kilpailuttaa monipuolisesti. Eikä monessa lajissa palkittu puoliverinenkään mitenkään harvinainen näky ole.

ARJL:llä on toki historiansa sekakisaamisen kieltävänä laatuarvosteluna. Aiemmin ARJL:stä nimittäin hylättiin muita lajeja sekakisanneet hevoset. Olen kirjoittanut tästä vielä vuonna 2021 (Mitä opin taas ja muuta asiaa askellajikisaamisesta). Tämä sääntö on sittemmin poistunut, kun en löydä siitä enää mainintaa ARJL:n sivuilta. Eihän se toki realistista ole, että yksi ja sama hevonen kisaisi saddleseatia ja kovan tason kouluratsastusta samanaikaisesti, mutta eivät ne true-kouluratsujenkaan sadat kisastartit realismia varsinaisesti ole.

Toinen mahdollisesti vaikuttava seikka ovat porrastettujen kisojen pisteytys laatuarvosteluissa. Ymmärtääkseni porrastetuissa "rangaistaan" pistemenetyksillä siitä, jos hevonen (tai sen vanhemmat) ovat kisanneet jotain muuta lajia kuin sitä arvosteltavaa. Tämän takia olen itse arka kilpailuttamaan ARJ-hevosia muissa lajeissa. Toki minulla on hevosia niin kauhean paljon, että on ihan jo saavutus kisata sitä hevosen omaa lajia.

Liekö yksi syy askellajihevosten yksipuolisuuteen se, ettei niitä tunneta niin kovin hyvin reaalimaailman puolelta? Sellainenkin ajatus kävi mielessä. Suomenhevonen on tuttu kaikille ja monet ponitkin, joten niistä tiedetään jo lähtöönsä, että ovat monipuolisia. Mutta islannihevosta lukuunottamatta erikoisaskellajirodut ovat Suomessa käytännössä tuntemattomia. Hevosharrastajilla ei ole niihin omakohtaista kosketusta ja kokemusta.

Mitäkö sitten pitäisi tehdä? En tiedä. Itse en ainakaan aio tehdä mitään muuta kuin harmitella asiaa. Olisi tosi kiva, jos olisi vaikkapa koulu-morganeita, mutta koska ARJ on suosikkilajini ja tarvitsen porrastettuihin paljon hevosia, niin kaikki morganini ovat käytännössä ARJ-hevosia. Sama koskee arabeja ja kaikkia muitakin, jotka ARJ:ssä voivat kisata.