Ionic täyttää kymmenen vuotta noin 18.1.2014 ja kymmenvuotisen taipaleen kunniaksi meiltä sai kysyä mitä vain. Kysymyksiä saa esittää edelleen.
Mitkä ovat meidän motiivimme harrastaa virtuaalihevosia?
Susanna kysyi meiltä muun muassa meidän motiiveista.
Virginia: Kysymys on vaikea, koska mitään yhtä selkeätä, kaikkien muiden ylitse menevää suurinta motiivia ei ole olemassa. Paitsi että tämä on kivaa, kun on löytänyt sen oman juttunsa (ks. edellinen postaus) ja minulla se oma juttu on jalostus ja rento tapa harrastaa.
Mutta jos nyt pitäisi muita motiiveja listata, niin ainakin seuraavat ovat hyviä syitä jatkaa harrastusta:
– no se kasvatus, minä olen ihan addiktoitunut sukuihin, vanhoihin nimiin, sukulinjoihin ja sen sellaiseen
– rodut, kun maailmassa on niin monta niin kiinnostavaa hevosrotua ja virtuaaliharrastus on yksi keino päästä niihin jollain tavoin kiinni (sillä me emme uusia rotuja valitessamme heitä tikalla rotulistasta jotain satunnaista osumaa vaan uusi rotu tulee meille aina jonkinlaisen taustatyön jälkeen)
– värit, vielä kun osaisi piirtää, niin saisi niitä Tetrarch-täpliä ja samppanjanhallakonpäistärikköjä sabinoita...
– kuvat, en minä ilman virtuaalihevosia puljaisi lainkaan näin paljon hevoskuvien kanssa
Sirpa: Allekirjoitan nuo kaikki Virginian mainitsemat asiat ja lisään listalle pari muuta juttua:
– käytännössä ilmainen harrastus, tietokone, nettiyhteys ja oma domain löytyy jo muutenkin, niin siinäpä oikeastaan ne, mitä virtuaalihevosten harrastamiseen tarvitaan. Vaikka kyllä tähän rahaakin saa uppoamaan, tv. nimimerkki "Sorruin sitten ostamaan muutaman kuvan"
– blogi, pidän kirjoittamisesta noin yleisesti ja tämä blogi tarjoaa hyvän kanavan siihen puuhaan sekä periaatteessa myös aihepiirin
– menestys, varsinkin laukkapuolella menestys maistuu erityisen hyvältä, koska sitä ei kaikille tipu automaattisesti eikä se ole aina 100% satunnaistakaan. Palkintosummat, arvokisavoitot, hienot statistiikat ovat jotain sellaista, millä voi mielestäni huoletta ylpeillä virtuaalimaailmassa.
– mahdollisuudet: meillä on virtuaalimaailmassa mahdollisuus omistaa pari tuhatta hevosta, kasvattaa niitä monen sadan varsan vuositahtia, varsan aikuistumiseenkaan ei mene neljää vuotta vaan neljä kuukautta, valita juuri niitä rotuja kuin itse haluaa ja sitten unohtaa ne miltei vuodeksi, kun muu elämä tulee väliin. Ei meinaan onnistuisi oikeilla hevosilla.
Ennen kaikkea tämä on minulle kuitenkin mukava, helppo harrastus, jota voi harrastaa kuten itse haluaa. Myönnän että olen monessa asiassa Virginian aivopesemä ja meidän mielipiteet harrastamisesta menevät aivan yksi yhteen, mutta minkäs minä sille voin, että sillä on niin hyviä periaatteita?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti