keskiviikkona, joulukuuta 13, 2017

Swildie Highlanders (ja vähän ylämaanponien historiaa)

Swildie Highlanders kasvattaa ylämaanponeja, kuten nimestäkin voi jo päätellä. Tallilla on takanaan kymmenen vuoden taival jo tämän hienon mutta valitettavan harvinaisen skottirodun kanssa. Itse tässä taannoin kyselin Swildiestä tilausvarsoja ja astutuksia omille tammoilleni, ja nyt kun olen näille varsoille tehnyt sivuja, olen tehnyt kohtuullisen sukelluksen Swildien sukuihin. Ja sanonpa vain, että hattua täytyy nostaa!

Swildien kasvatustoiminta ei ole ollut minään vuonna mitenkään erikoisen laajaa, parhaina vuosina kasvatteja on syntynyt vähän toistakymmentä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kymmenen vuoden aikana Swildieen on saatu omasta kasvatuksesta vasta jotakuinkin kolmipolvisia sukutauluja, ei sen pidempiä. Toki tallissa joitain pitkäsukuisempiakin poneja on, mutta niillä on sitten yleensä taustalla muiden kasvatteja. Enpä ollutkaan tiennyt, että ylämaanponeja oli aikoinaan mm. Djoehemissa (vaikka mitä siellä ei olisi ollut) ja Bayou d'Armensissa. Kerpan RDN:n ja sen seuraajan Pijnboompitin sukulinjoja Swildiestä löytyy myös, samoin kuin vähäisissä määrin myös ionicilaisia, näitä tuoreempia nimittäin.

Yllätys ja myös ilo oli suurta, kun löysin joidenkin Swildien ponien suvuista vanhoja ionicilaisia, sieltä aivan tallin alkuvuosilta, kun rotu kuului meidän valikoimaan. Luulimme Virginian kanssa, että ne olisivat kadonneet tyystin vuosien mittaan. Ja nyt sitten saimme näitä nimiä omien ponien sukuihin! Neach-Seilge Ionilta, Pòsadh Ròs Ionilta ja Kinlochruel of Swildieltä löytyy suvusta tamma Muirne of Cornwall, joka oli Kerpan omistuksissa, mutta jonka vanhemmat ovat Gawin of Eamigh (joskus myös Gavin of Eamigh) ja Moira of Innes. Tuo Muirne of Cornwall on vähän mysteeri, sillä se ei ole Marinkan eikä Virginian kasvatti, eikä tietenkään Ionicin, koska se on syntynyt vuonna 2003, ennen Ionicin perustamista. Vanhemmat ovat kuitenkin Marinean tuontiponeja, jotka sitten siirrettiin Marinean raunioilta Ioniciin. Astutus ja syntyvä varsa oli merkitty Marinean listoille, mutta se ei koskaan saanut sivuja Marineassa, koska talli lopetti juuri varsan syntymän aikoihin. Olisikohan ollut vaikka niin että ne liisattiin jollekulle tai varsa myytiin ilman kasvattajatunnusta (Kerpan sivuilla sille on kyllä merkitty ihan joku vieras kasvattajaksi). Mene ja tiedä.

Sitten on pitkäsukuinen orivarsa Craignethan of Swildie, jonka emän suvusta löytyy tamma Ramette d'Armens. Ramette on kadonnut itse, mutta onneksi sen vanhemmat löytyivät vielä Web Archivesta. Kyllä tätäkin voi kohtuullisena yllätyksenä pitää, että sen takaa löytyi lisää vanhoja Ionicin kasvatteja ja meillä joskus asustaneita hevosia. Isä Ramiro RC:n vanhemmat ovat Murdoch Ion ja Gavina Ion, Murdochin vanhemmat ovat suvullinen ori Villiruusun Histamiini ja jostain muualta Ioniciin ostettu suvuton tamma Fell's Primrose. Gavinan isä on tuo yllämainittu Gawin of Eamigh, emä puolestaan on Ioniciin vuokrattu (ja sinne mitä ilmeisimmin myös jäänyt) tamma Sadd Gerda. Rametten emä Sicrid RC:n isä on Mystery Moller, joka ostettiin Highland Studista Ioniciin ja myytiin sieltä eteenpäin ennen kuin se ehti jättää yhtään varsaa. Sama tarina on myös emä Hould Rosella. Itse en näistä alkuaikojen poneista edes tiennyt ja Virginiakin oli unohtanut!

Mutta eihän Swildie mikään museo ole, ei suinkaan! Mikäli minä en ihan pahasti erehdy, talliin on keksitty tässä vuosien mittaan useampiakin tuontiponeja ja niitä on käytetty suhteellisen ahkerasti jalostuksessa. Niinpä Swildie voi todellakin ylpeillä ihan omilla ylämaanponi-linjoillaan. Minä puolestani olen iloinen tällaisesta tallista, sillä omat ylämaanponilinjani ovat melkoisen suppeat tällä hetkellä, mutta kaikille ongelmaponeille löytyi Swildiestä suvultaan sopiva ori tai tamma. Olisipa tällaisia talleja enemmänkin!

Sukujen lisäksi Swildiessä on parasta ponien kuvat, ne ovat aivan ihania. No tietenkin, ylämaanponihan on kertakaikkiaan suloinen rotu ja rodunomaisten ylämaanponien kuvia katselee mielellään. Väriasiatkin ovat jotakuinkin kunnossa, erikoisvärien (tässä tapauksessa kimojen ja hallakkovärien) periytymisessä ei ole mitään epämääräisyyksiä ja kuvista on väritkin tunnistettu oikein. En tiedä, voiko tallilta enää muuta toivoa?

– S

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti