Siitä on reilu puolitoista vuotta kun kirjoittelin siihen mennessä käsittelemieni pikkurotujen tilannetta, joten lienee aika katsoa, mitä muille pikkuroduille kuuluu. Noita isompiahan on esitelty täällä blogissa pitkin matkaa, mutta kustakin pienemmästä rodusta ei yhden postauksen vertaa aina irtoa tarinaa.
Ratsu- ja risteytysponit
Ionicin ratsu- ja risteytysponit
Nimensä mukaisesti täällä on tosiaan kaikki ratsu- ja risteytysponit, myös welsh part-bred. Enin osa poneista on virtuaalisia ratsuponeja (VRP), joka on meidän ihan ikioma keksintö miltei 15 vuoden takaa (katso lisää: Virtuaalinen ratsuponi VRP), lyhyesti sanottuna ratsuponi laajemmalla jalostuspohjalla. Ei siis varsinaisesti mitään hirmuisen eksoottista, tavalliset ratsuponit menevät yleensä VRP:ksi ihan suorilta. Ainoa mitä vähän erikoisempaa tällä hetkellä on, on muutama shagya-sukuinen VRP eikä sekään oikeastaan ole niin kovin erikoista. Shagya on muutamissa rotujärjestöissä (trakehner, jotkin angloarabi-rekisterit) hyväksytty arabien ohessa jalostukseen.
Ionicissa kasvatettiin tuolloin 2005 alkaen VRP:itä jonkin verran mutta se homma jäi kuitenkin. Pienessä mittakaavassa niitä vielä syntyy, lähinnä silloin kun tulee risteyttämisvimma. Minä saan aina vähän tämmöisiä kohtauksia... No, tällaisena tuo rotu tuleekin pysymään, satunnaisesti kasvatettuna ja pienenä. Jos jonkun tekee mieli ostaa näitä, niin siitä vain.
Ranskanpuoliveriset
Ionicin ranskanpuoliveriset
Ranskanpuoliverinen eli ehkä tutummin selle francais on monen muun puoliverirodun tavoin lähinnä tarkoitettu FWB-jalostukseen, mutta pienimuotoista jalostusta on kyllä tästäkin rodusta. Kantahevosia ovat olleet ori Dauphin de Valoy, yksi meidän näyttelytähdistä, pitäisi muistaa kantakirjata se joskus, sekä tammat Utopie du Lanore ja Athénaïs du Lanore, ensinmainittu on jo kuollut, jätti pari sf-varsaa. Sitten on toki ostotamma Haleine DLHS.
Kaikkineen voisi sanoa että kivoja suoritushevosia ja yleisesti ottaen melko vähän nähty rotu virtuaalimaailmassa yleisesti ja FWB-jalostuksessakin jyräävät enemmän saksalaiset kantakirjat. Aion pitää tilanteen tällaisena, pientä puhdasjalostusta ja sitten sekoittelua muihin kantakirjoihin FWB:iden tuottamiseksi.
Quarabit
Ionicin quarabit
Quarab on myös sellainen sekoitelmarotu, joita syntyy silloin kun iskee se mainittu risteyttämiskohtaus tai muu mielenhäiriö. Kuten nyt viimeksi, minulla oli yksi quarab-ori, josta piti päästä eroon, niin astutin sillä sitten peräti kolme tammaa. Juuri kuten suunnittelinkin! Nykyiset kolme quarabia ovat siis kaikki samasta isäoriista, eminä näillä on arabitammat.
Quarab olisi sinänsä ihan kiva rotu, ellei sille olisi niin saakutin vaikea löytää kuvia. Lisäksi menin vielä sotkemaan quarterin ohella niihin paintia eli tarjolla olisi sitten kirjavuuttakin. Se ei paranna kuvatilannetta tipan vertaa. Epäilen että quarabeilla ei tule olemaan kovin kummoista tulevaisuutta Ionicissa, mutta sen nyt taas näkee sitten. Saa ostaa.
Missourinfoxtrotterit
Ionicin missourinfoxtrotterit
Foxtrotter ei ole enää oikeastaan mikään minirotu meillä, 15 hevosta tällä hetkellä. Niiden historia meillä on pitkä ja täynnä valitusta. Vanhat lukijat muistanevat vielä syyn valitukseen, mutta lyhyesti: muutama suvullinen hevonen, pitkät vanhat suvut ja kaikki hevoset tietenkin sukua keskenään. Ei raaski lopettaa, kun siellä on oikeasti vanhoja sukulinjoja, muinoin lopettaneesta Vista Ridgestä ja Kerpalta ja ties mistä, mutta jalostaakaan ei voi eteenpäin kun kaikki ovat tosiaan siitä samasta sukulinjasta.
Nykyään tilanne ei ole enää näin lohduton. Olen tuonut useampia hevosia, ostanut muutamia aina kun on silmiin osunut joku sopiva ja niin edelleen. Mustangille ja Ravenwoodille suuret kiitokset, että heiltä on löytynyt suvullisiakin hevosia! Ja näiden kanssa ei tuijoteta sukujen tasaisuutta, ei vain voi. Näillä mennään eteenpäin jatkossakin, niin että kannattaa tulla tarjoilemaan meille ostohevosia ja muutenkin tiedottaa virtuaalisista foxtrottereista.
Mecklenburginhevoset
Ionicin mecklenburginhevoset
Ionicin ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa mecklenburg-tamma Where the Truth Lies taisi tulla meille jostain ostotopikista. En varmaankaan erityisesti kysellyt mecklenburgien perään, luultavasti olin etsimässä puoliverisiä. Ehkä suvuttomia tai ylipäänsä mitä tahansa. Valjakkopuoliverinen tuskin oli erityisesti ostoslistalla, mutta sellainenkin nyt sitten tuli ja Lisa on synnyttänyt peräti kolme varsaa valjakkopainotteisista oreista, 2 FWB:tä ja yhden mecklenburgin.
Mitä näille sitten jatkossa tapahtuu? No, yhden tamman pohjalta on vaikea aloittaa edes pienimuotoista jalostusta eikä mecklenburg ole sellainen rotunimike, jonka ehdoin tahdoin haluaisin tallissa pitää. Nämä tuovat hyvää uutta verta FWB-linjoihin ja näemmä aloittivat meidän valjakkopainotteisten puoliveristen kasvatuksen. Niitä valjakkohevosia vain pitäisi saada lisää, kantakirjalla ei ole niin väliä.
Lusitanot
Ionicin lusitanot
Lusitanot ovat pääasiassa lähtöisin yhdestä tuontitammasta, Tequilla do Monteirasista. Miksi sen alkujaan keksin, luoja yksin tietää... No, eihän se siihen jäänyt, tietenkään, se varsoi pari varsaa ja muutamia muitakin ostohevosia tarttui matkaan vuosien varrella. Lusitano on kiva rotu, mutta perin harvinainen virtuaalimaailmassa ja kun kuvatkin menevät yksi yhteen andalusianhevosten kanssa, niin tässä on vähän ongelmia sen päättämisessä, että mikä lusitanojen kohtalo tulee olemaan lopulta. Näitäkin siis saa ostaa.
Lipizzanhevoset
Ionicin lipizzanhevoset
Tässä rodussa "pahan alku ja juuri" on tuontitamma 147 Elodia LXXI, joka varmaan keksittiin ihan vain siksi että sattui olemaan kuva tarjolla. No, Elodia varsoi yhden oriin, Maestoso Elodia I:n, jota varten sitten piti keksiä pari suvutonta tammaa, kun ei sitä raaskinnut varsoitta lopettaa. Ja sitten se sama laulu taas: keksin pari lisää, ostin jokusen ja tässä sitä ollaan taas, alle kymmenen hevosta selkeästi, mutta ei se nyt näytä siltä että näistä ihan heti raaskisi hankkiutua eroon. Tilannetta pahensi parin vuoden takainen Wienin-matka, jolloin näin lipizzoja ihan livenä ja ne vähän kolahti. Upeita!
Islanninhevoset
Ionicin islanninhevoset
Kuten en foxtrotteriakaan, en miellä issikkaa enää varsinaisesti pieneksi roduksi, vaikka hevosmäärä ei tusinaa enempää olekaan. Issikka on kuitenkin tullut jäädäkseen ja määrä tulee kasvamaan kyllä, ehkä hitaasti mutta joka tapauksessa varmasti.
Issikalla on pitkä historia, ensimmäinen issikka ikinä Ionicissa oli Snotra frá Syndur, syntynyt ja ostettu vuonna 2007. Sillä kisattiin jonkin verran ARJ:ssa mutta ennen kaikkea se varsoi puolen tusinaa varsaa, virtuaalimaailman ensimmäiset frá Jón-issikat. Ne kuitenkin myytiin kaikki, silloin ei into riittänyt oikein jalostaa näitä pidemmälle ja yhden tamman varsojen pohjalta jalostaminen on tuhoon tuomittu idea jo heti lähtöönsä.
Sitten pitää siirtyä vuoteen 2012, jolloin meille tuli kaksi suvullista teigaholtilaista ja siitä se sitten taas lähti. Brellir ja Krafla ovat nykyisen issikkajalostuksen kantahevoset, jos tosin sain ostettua Kerpalta takaisin vanhan kasvattimme Vakri-Skjónin. Sittemmin olen ollut ostokannalla muutenkin, joten hevosten määrä on kasvanut ja suvuissa on sekä pituutta että vaihtelua. Ajattelin jatkaa tällä linjalla eli ostan aina kun osuu sopiva yksilö haaviin, issikka on sen verran yleinen rotu (onhan? ONHAN?!) että niitä löytyy kyllä muiltakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti