perjantaina, kesäkuuta 07, 2013

Graham Greene GA

Vaikka ura onkin vielä kesken, sopii varmasti esitellä suvuton laukkaori Graham Greene GA xx, joka on viime aikoina näyttänyt pitkillä matkoilla takakavioita muille ihan urakalla.

Graham tuli Pinkkiin kolmivuotiskauden alussa. Se oli tuolloin vielä vähän kasvuvaiheessa oleva, epäsuhtainen oriinkoltiainen. Kolmivuotiaana se ei osoittanutkaan vielä mitään erityistä lahjakkuutta, vaikka napsikin rahasijoja aika mukavasti.
Nelivuotiskausi alkoi napakasti voitolla pitkällä 2800 metrin matkalla. Allowanceakaan ei tarvinnut kauaa kahlata läpi, se voitti allowancen Sasnakissa 2400 metrin matkalla 11.3.13.
Ilmoitimme Grahamin tämän jälkeen sen ensimmäiseen arvokilpailuun, G3-tasoiseen Agave Stakesiin, joka samalla oli preppilähtö BC Marathon -lähtöön. 2700 metrin matka oli kevyttä kauraa ja Graham voitti sen ylivoimaisesti. Päätimme kokeilla Grahamia G2-tasolla vielä ennen kauden päätavoitetta, BC Marathonia ja kyllä kannatti, koska Graham Sasnakissa G2-lähdön 26.3.13.

Ilmoitimme Grahamin vielä kertaalleen BC Marathon -preppiin, G3-tasoiseen Xtended GA Handicapiin, joka sekin päättyi meidän kimon voittoon. Ennen Breedersiä Graham piti pienen loman. Breedersin suhteutettua arvontaa varten sillä oli alla 4 voittoa, joista 3 oli grade-lähdöistä ja ihan mukavat statistiikatkin, vaikka kolmivuotiskauden startit painavat sekä voitto- että sijoitusprosentteja alaspäin. En silti voi väittää että BC Marathonin voitto olisi ollut mikään jymy-yllätys, salama kirkkaalta taivaalta. Kyllä Grahamin selkään olin mielessäni jo asetellut voittajan loimea eikä taervinnut pettyä: ykkössija ja 600.000v€ päättivät oriin nelivuotiskauden.

Viisivuotiskauden alussa oli selvää, että tänä vuonna tähdätään arvokisoihin. Sim Stayer Challenge onkin suorastaan räätälöity Grahamille: neljä G1-tason starttia suhteutetuilla arvonnoilla ja pitkillä matkoilla nurmiradalla on juuri sitä, millä halusin viime kauden hienosti hiekalla juossutta Grahamia kokeilla. Suhteutettu arvonta ei puutu ratapohjaan, joten Grahamin viisi viimeisintä sijoitusta olivat kaikki voittoja, kun SSC:n ensimmäinen osakilpailu Distance Cup pyörähti käyntiin. Silti meitä jännitti, kyseessä oli ensimmäinen yli 3000 metrin matka ikinä Grahamille. Eipä olisi tarvinnut hermoilla, Graham voitti lähdön näytöstyyliin selkeänä ennakkosuosikkina.

Toinenkin osakilpailu, Dubaissa järjestetty Jarad Turf Classic on ehditty jo pitää ja Graham marssi sinne vielä suurempana ennakkosuosikkina. Eikä pettänyt, vaan korjasi itselleen 1.600.000 virtuaalieuron voittopotin. Samallahan tuo preppasi BC Turfiin.

Tulevaisuudensuunnitelmat ovat harvinaisen selvät: katsomme mihin asti Graham riittää SSC-sarjassa, voittaako jopa peräti kaikki neljä. Tähän on pystynyt kilpailusarjan monivuotisen historian aikana vain yksi hevonen, Farleighin ori Blowout Feig vuonna CAS XXVII. Mutta vaikka enempää voittoja ei tulisikaan, saa kahden osakilpailun voitosta jo 600.000 virtuaalieuron bonuksen.
Suunnitelmissa on myös Sasnak Gold Cup, 2600 metrin hiekkastartti, joka juostaan 19.6. sekä Prix de L'Arc de Triomphe, 2400 metrin nurmilähtö 16.7.
Sitten: BC Turf. G1-tasoinen, suhteutetulla arvonnalla toteutettu 2400 metrin nurmilähtö, johon Graham on siis jo prepannut. Lisäpisteitä tulee myös Jarad Turf Classicin voitosta. Ei auta kuin toivoa, että kaikki menee niin hienosti kuin tähänkin asti. Ja onneksi virtuaalihevoset eivät riko itseään!

tiistaina, kesäkuuta 04, 2013

Kuukauden valintojen esittelyt

Uusimmat kuukauden valinnat Ionicissa ovat RBSH-ori Lunatik Ion, arabitamma Xamira GA ja kuukauden talliksi valitsin piirrettyihin ahaltekeihin keskittyneen Vecno Studin.


Lunatik on hyvin tyypillinen ionicilainen RBSH: ensimmäisen polven risteytys ja toinen vanhemmista täysiverinen. Tällaisia meidän RBSH:ista on ylivoimaisesti suurin osa, vähintään toinen vanhemmista on jotain kantarotua. RBSH-RBSH-risteytyksiä tehdään vähemmän. Tietenkin tämä johtuu osin siitä, että meillä on eri kantarotuja niin paljon. Ahaltekejä on Gin Ahaltekissä enemmän kuin kukaan jaksaa laskea (vaikka niitä vähemmän käytetään RBSH-jalostuksessa), niiden lisäksi on budjonnya, donia, terskinhevosia todella paljon ja venäjänratsuhevosia. Ja näiden lisäksi sitten vielä harvinaisempia otuksia: kabardiinia ja iomudia. Ja sitten täysiverisiä, pääasiassa enkkuja, mutta aina vain enemmän angloarabejakin. Kun vain aina muistaisi, että niitä angloarabejakin voi oikeasti käyttää RBSH-jalostuksessa!

Lunatik on syntynyt vuonna 2008, joten se VHKR:n mukaan kasvaisi horsmaa, mutta onneksi ikääntyminen joustaa virtuaalimaailmassa, sillä Lunatikia ei ole vielä käytetty jalostuksessa. Se tietysti kertoo siitä, että sittenkään meillä ei RBSH-jalostus ole siellä tärkeysjärjestyksen ihan terävimmässä kärjessä. Kun kirjoitan tästä ja tiedostan ongelman, lienee varmaan syytä tehdä jotain eli hommata RBSH-laumasta ainakin vanhimmat ikänestorit ensin naisiin ja sitten hautaan. Lunatikia voisi yhdistää budjonnyihin (jos löytyy sopivansukuinen tamma) tai doneihin, joita meillä on riittämiin. Täysiverinenkään ei olisi hullumpi ratkaisu ja saattaisi meiltä löytyä sopivia RBSH-tammojakin. Täytyy katsoa.


Xamira GA on meidän uusimpia arabituonteja, keksitty vuosi sitten kahdeksan muun suvuttoman arabin ja näiden jälkeläisten kanssa. Ja puhdas venäjänarabi, kuten kaikki tuolloin tulleet arabit. Näistä arabien verilinjoista on juteltu aikaisemmin jossain yhteydessä ja päätimme, että jos nyt pitää johonkin erityisesti painottua, niin meillä ne olisivat puolalainen ja venäläinen ja ehkä myös egyptiläinen. Espanjalainen ja englantilainen ovat aina jääneet vähän syrjään, vaikka eipä niitä vanhoja Crabbet-arabeja voi olla ihailematta.

Xamira on tehnyt jo täyden päivätyön jalostuksessa, sillä on kahdeksan varsaa, joista yksi on myyty. Suurin osa varsoista on venäläisiä, isänä meidän suvuttomat venäläisoriit. Neljä on startannut laukoissa ja ensimmäisen varsan, tamma Stivalan jälkeläisissä on lisää laukkahevosia. Mitään ehdottomia huippuja ei ole syntynyt, mutta eipä meidän arabilaumasta sellaisia odotetakaan. Lisäksi VHKR:n mukaan ikääntyvillä hevosilla on tiettyjä haasteita laukkauran kanssa.

Xamira on eräs lempihevosistani, varsinkin arabipuolella. Siitä kertoo jo sekin, että sille on raapusteltu pieni luonnekuvaus. Siitä oli helppo tehdä täydellinen. Kuvan hevonen ei ole maailman ihanteellisin arabi, mutta mielestäni hyvin uskottava venäjänarabina.


Vecnon sivuilla lukee, että se olisi perustettu vasta vuonna 2009. Minusta tuntuu, että se on ollut olemassa... no, ei nyt aina, mutta ainakin kauemmin. Voi tosin olla että omistajalla on ollut piirrettyjä tekkejä jo aiemmin muilla talleilla tai sitten yksinkertaisesti sekoitan tallin johonkin toiseen piirrostekketalliin.

Niin, ne piirrokset. Minä en ole ikinä, siis todellakaan ikinä, nähnyt noin upeita piirroksia ahaltekeistä. Värit, olemus, rakenne, kaikki ovat niin tekkemäisiä, mutta toisaalta piirrokset eivät ole mitään samalla muotilla tehtyjä vaan jokainen hevonen on vähän erinäköinen ja oloinen. Suosikkia on vaikea valita, mutta ori Bulam-Bujar saattaisi olla aika korkealla.

Lisää plussaa hevoset saavat luonnekuvauksistaan, jotka ovat persoonallisia olematta liian pitkiä. Noita lukee mielellään useammankin kerran läpi ja se on poikkeuksellista minun kaltaiselle laiskurille, joka yleensä vain vilkaisee sivulta kuvan, suvun ja perustiedot.

–S

maanantaina, toukokuuta 27, 2013

Vähän myöhässä: Pratap Cupin tulokset

Viime CAS-vuoden lopun arvokisarysäyksen päätti kolmosryhmälle avoin Pratap Cup, jossa oli tarjolla sileän lähtöjä sekä yksi risuestelähtö, joka oli avoin vain kolmosille. Kolmosryhmän kilpailutilanne on parantunut viime loppukesästä sen verran, että tällä hetkellä on ihan oikeasti järkeäkin kilpailuttaa niitä, vaikka lähdöt ovatkin aika pieniä. Lähtöjen pienuus ei välttämättä ole huono asia näin yksittäisen kilpailuttajan kannalta: sijoituksia ja voittoja tulee helposti! Mutta sinänsä kyllä oli vähän surullista, kun kaikki PC:n preppiä vaatineisiin lähtöihin osallistuneet hevoset olivat joko meiltä tai SEA:sta (paitsi PC Steeplechase, siellä oli Deankin hevosia mukana).

No, meiltä oli ilmoittaa useimpiin lähtöihin se kolme hevosta ja koska statistiikat ovat useimmilla hevosillamme vähintäänkin kohtuulliset ja preppivoittojakin on sadellut, odottelin tuloksia hyvillä mielin. Enkä suinkaan turhaan, voittoja tuli kasakaupalla.

Päivän aloitti kuitenkin normaalilla arvonnalla suoritettu G2-tasoinen Pratap Cup Easy, jossa neljän hevosen lähdöstä kolme oli pinkkiläisiä. Konstikos siinä voitto on korjata kotiin... Meidän suvuton, nelivuotias angloarabiori Etálon Bresse GA oli tällä kertaa nopein.

PC Turfin niukka ennakkosuosikki oli meidän oma kasvatti, ish-tamma Pink Diamond. Minusta on erityisen harmillista, ettei PC:ssä käytetty sitä versiota suhteutetusta arvonnasta, jossa huomioon otetaan myös hevosen vanhemmat ja hyvin pärjänneistä vanhemmista voi saada muutamia lisäpisteitä. Sillä Diamondin molemmat vanhemmat ovat G1-voittajia. Niin, jos teettäisin täysisisaruksen Diamondille, löytyisikö sille kilpailuttamisesta kiinnostunutta ostajaa?
Kakkoseksi PC Turfissa sijoittui meidän suvuton angloarabiori Urus de Fondeler GA, joka on tehnyt näyttävää uraa, statistiikka on tällä hetkellä 14: 5-6-2-0.

Myös Pratap Cup Mares -lähdössä meidän tallilta tulivat lähdön kaksi ennakkosuosikkia, tosin suuria eroja ei tässäkään lähdössä ollut hevosten kesken. Ja tästäkin lähdöstä saatiin Pink-voittaja kun angloarabitamma Pink Anode vei lähdön nimiinsä. Anode on myös oma kasvatti, kuten nimestä näkee, mutta sen vanhemmat eivät ole mitään menestyneitä, eivät edes grade-voittajia. Anode aloitti laukkauransa vasta nelivuotiaana ja jo ensimmäisellä kaudella se voitti G2-tasollakin. Viisivuotiskausi meni vähän heikommin, vaikka silloinkin tuli pari sijaa G2-lähdöistä ja nyt kuusivuotiaana se on juossut vain preppilähdöissä, sijoittui jokaisessa ja voittikin yhden. Ja nyt siis voitto kauden päälähdöstä. Ei paha! Anoden statistiikka näyttää kivalta: 14: 6-5-1-2
Kakkoseksi juoksi ennakkosuosikki, suvuton angloarabitamma Carabine GA. Carabine oli G1-voittaja jo ennen Pratap Cupia, se näet voitti tänä vuonna Lilietaes Handicapin. Se voitti myös G2-tasoisen Salida Stakesin ja niinpä statistiikka PC Maresin kakkossijan jälkeen on muikea 15: 7-4-3-1.
Meidän kolmas tamma PC Maresissa oli suvuton ish Blue Moon GA, joka ei ollut pärjännyt yhtä hyvin starteissaan kuin nuo kaksi muuta. Sijoitusprosentti silläkin on sata, mutta se ei tosiaan merkitse mitään, koska useissa kolmosryhmän lähdöissä osallistujia ei ole kuin se neljä tai jopa vähän allekin. Neljäs sija kauden päälähdöstä on silti hieno asia.

PC Steeplechasen alkutilanne oli hirveän tasainen, ennakkosuosikki 7 nimellä oli Dean omistama Cool Catch, mutta meidän Cold Grenade GA:lla oli 6 nimeä ja sekä Pink Mamehalla että Jaya Zalinalla 5 nimeä. Lähdön altavastaaja oli meidän Pink Baile Átha Cliath, jolla oli 3 nimeä arvonnassa. Yllätys sen sijaan oli se, että nimenomaan Cool Catch jätettiin lähdön viimeiseksi, Cold Grenade GA voitti, Jaya Zalina oli toinen, Pink Mameha kolmas ja Pink Baile Átha Cliath neljäs.

Päivän viimeinen lähtö PC Classic oli lähdöistä rahakkain, mutta meiltä oli siihen oikeastaan kehnoimmat hevoset ja niinpä SEA:an meni kaksoisvoitto. Meiltä paras oli kakkossuosikki, viisivuotias, suvuton ISH-tamma Sandy Lass GA, mutta se taipui lähdössä neljänneksi. Parhaiten meidän hevosista menestyi anglo-ori Tourbillon GA, joka oli kolmas ja viidennen sijan sai yksi koko päivän harvoista RBSH:ista, ori Glitok GA.

Siinä oli viime vuoden arvokisat meidän osalta, nyt nokka kohti uusia. Ensimmäiset BC Steeplechase prepit on järjestetty jo, mutta menivät meidän osalta päin mäntyä. Ja sitten hei: meillä olisi noita hyvin tai jopa loistavasti pärjänneitä 3- ja 5-ryhmäläisiä, jotka ovat nyt siitoskäytössä. Olisiko ihmisillä kiinnostusta ostaa näistä ryhmistä varsoja, jotka sukunsa perusteella pääsisivät maidenista heti jonnekin G3- tai G2-tasolle? Voisin teettää sopivia varsoja, kolmivuotiaita tai nuorempia.

maanantaina, toukokuuta 20, 2013

Loma takana, sairasloma edessä

Koska kaikki meidän tallit makaavat tällä hetkellä käytännössä yksinomaan minun harteillani, tarkoitti viikon lomamatka sitä, että myös talleilla on viikon loma. Eihän se muuten olisi mikään juttu, sitä tuskin kukaan huomaisi, mutta Pinkissä ja Pinkin kisoissa ja kisaosallistumisissa tuntuu jo yksikin päivä poissa. Niinpä jo hyvissä ajoin ilmoitin, että 14.5. pidetyistä laukoista ei kannata odotella tuloksia ennen 17.5. ja se venyi sitten tänne asti. Eipä sillä että ketään olisi kiinnostanut, osallistujia oli tasan kolme.

Se tarkoittaa sitä, että Steeplechase Series on tältä CAS-vuodelta peruttu, kun eka osakilpailu peruttiin. Toinen osakilpailu pidetään huomenna, jos tulee hevosia, mutta muut osakilpailut jätetään pitämättä.

Osasyy on osallistujien puute, toinen syy on viikonloppuna puutarhatöissä saamani ranteen jännetulehdus, joka tehokkaasti estää ylenmääräisen tietokoneen käytön. Koska kyseessä on oikea ranne ja tietokoneen käyttäminen on minulle suorastaan elinehto (en tarkoita vain virtuaalihevostelua, vaan myös työelämää), aion todellakin antaa ranteen levätä nyt mahdollisimman paljon, niin että se toipuu. Joten luvassa ei siis ole yhtään ylimääräistä kisakutsun kirjoittamista.

perjantaina, toukokuuta 10, 2013

FC-tulokset

Vitosryhmälle avoin Fience Cup saatiin sekin jo pidettyä tältä CAS-vuodelta. Kuten kirjoitin joskus jo aiemmin, meillä oli ihan hyviä hevosia tulossa mukaan, mutta vain parilta odotettiin varsinaisesti mitään. Ja nekin sitten pärjäsivät mielestäni kehnommin kuin olisi ollut suotavaa. Meidän osalta Fience Cup meni melkko tavalla siis penkin alle. Surullisinta Fience Cupissa oli kuitenkin osallistujien vähyys, siellä oli lähinnä meidän ja Dean hevosia, vain muutama Stormskyn hevonen oli eksynyt sekaan. SEAlta oli prepannut ainakin joitain hevosia mukaan, mutta ne eivät jostain syystä juosseet. Onneksi meiltä kahdelta suurimmalta osallistujalta oli sen verran hevosia mukana, että lähdöt eivät ihan kääpiöiksi kutistuneet.

Preppejä vaativien lähtöjen lisäksi tarjolla olisi ollut Fience Cup Juvenile, G1-tasoinen lähtö kolmivuotiaille. Se jouduttiin perumaan, koska osallistujia olisi ollut tasan yksi, meidän Pink Kelly Dance, joka sukunsa avittamana oli päässyt maidenista suoraan G2-tasolle ja voittanut sen. Sen sijaan G2-tasoinen Fience Cup Easy Juvenile saatiin pidettyä ja Kelly Dance osallistui siihen. Kakkossija neljän hevosen lähdössä ei ole mitenkään kehno.

Tässä katsaus siihen, miten meidän hevosten kävi preppejä vaatineissa FC-lähdöissä.
Fience Cup Turf
Pink Old Swing 3/4

Fience Cup Mares
Zippendale GA 6/6 (joo, meidän ennakkosuosikki...)
Navy Nikky GA 4/6 (ja meidän toinen ennakkosuosikki)

Fience Cup Classic
Pink Frosty Star 4/4

Fience Cup Quarter Special
Pink Lil Fox 5/5
Pink Vicky Van 4/5

Noo, ensi CAS-vuonna sitten... Meillä on Kelly Dancen lisäksi muutama muukin nyt kolmivuotias vitosryhmäläinen, joiden vanhemmat ovat menestyneitä laukkahevosia ja jotka sopivasti voittaessaan maidenin pääsevät heti sen jälkeen grade-lähtöihin. Ja nyt kun itsekin on päässyt preppilähtöjen järjestämisen makuun, on syytä pitää huoli siitä, että ensi vuonna kaikki prep-lähdöt pidetään. Ja sitten vaan toivotaan paljon-paljon osallistujia! Hmm, sitä voisi tietysti itse myydäkin noita hevosia...

maanantaina, toukokuuta 06, 2013

BC-tulokset

Tämän CAS-vuoden Breeders' Cupin tulokset ovat nyt tulleet ja täytyy sanoa, että meillä meni aika kivasti. Harvoja huippujahan meillä oli mukana, menestyspaineita ei juuri ollut ja kun kopukoiden suvutkin ovat mitä ovat, ei niistä heru lisäpisteitä. Ja muutenkin, meillä kun on tapana ilmoittaa mukaan kaikki kynnelle kykenevät hevoset, siis ne jotka ovat lähtöön prepanneet ja taso riittää. Jos alkaisimme närppiä noiden osallistujien kanssa, niin eihän meiltä tänäkään vuonna olisi ollut mukana kuin aniharva hevonen. Joku voi tietysti pitää tätä arvokkaiden suurkisojen pilkkaamisena, kun mukana juoksee onnettomia keskikastin hevosia, mutta eivätpähän nuo juuri sijoituksia saa, kiitos suhteutetun arvonnan. Ja Gin sanoi viime CAS-vuonna samassa yhteydessä, että jollekin ne viimeisetkin sijat on annettava.

Tässä kuitenkin meidän BC-tulokset.

Breeders' Cup Marathon G2
Pink Atlantis 5/5
Graham Greene GA 1/5!!

Breeders' Cup Juvenile Turf G2
Pink Blue Shadow 4/5
Pink Broken Road 3/5

Breeders' Cup Turf Sprint G2
Pink Piquet 2/4
Pink JP Gaultier 3/4

Breeders' Cup Filly & Mare Sprint G1
Pink Christine Daae 6/8

Breeders' Cup Filly & Mare Turf G1
Pink Li Gong 6/7

Breeders' Cup Ladies' Classic G1
Pink Argentine 8/8

Breeders' Cup Juvenile G1
Pink Battle Of Hastings 1/3!!

Breeders' Cup Sprint G1
Pink Am I Not 3/7
Pink Ascari 4/7

Breeders' Cup Dirt Mile G1
Pink To The Stars 5/7

Breeders' Cup Turf Mile G1
Pink Looks Good 6/7
Pink Starsync 7/7

Breeders' Cup Steeplechase G1
Golden Garden GA 5/6

Breeders' Cup Turf G1
Pink Longshanks 7/8
Pink Way To China 6/8

Breeders' Cup Classic G1
Pink Silverstone 4/7
Pink Alize 5/7

Yhteensä siis 20 hevosta, 2 voittoa, 1 kakkossija, 3 kolmosta ja 4 nelosta.

–S

sunnuntaina, toukokuuta 05, 2013

Kuukauden valintojen esittelyt

Muutaman päivän myöhässä, mutta toukokuussa haluan nostaa esiin kuukauden oriina Sioux de Poemén, kuukauden tammana Agathe Venicen ja kuukauden tallina Strix Stablen


Trakehner-ori Sioux de Poemé on niitä Kerpalta ostettuja vanhempia puoliverisiä, joita Gin hehkutti viime syksynä. Se on syntynyt vuonna 2007, joten VHKR:n mukaan se olisi ollut jo kolme vuotta kuopassa, mutta onneksi virtuaalimaailmassa ei hevosen elämä lopu kesken. Sioux on Kerpan oma kasvatti, mutta läheltä sen suvusta löytyy vanhoja ionicilaisia: isänisä on suvuton esteori Zeroboik ja emänisä meidän kasvatti Henry Ion. Suku on kuitenkin hieman epätasainen, menee paikoin 5. polveen, päättyy paikoin jo toiseen. No, me päätimme ettei se haittaa. Yhdistämme tätä pitkäsukuisiin tammoihin, trakehnereihin ja muihin puoliverisiin, myös täysiverisiin. Huolimatta pitkästä ja suht vanhastakin suvusta, siitä ei löydy niitä kaikkein kuuluisimpia nimiä, kuten Altéa, Gothardia, Oroaqia tai Skyétä.


Agathe Venice on Venice Manorin kasvattama knabstrup-tamma, jonka isä on knabstrup ja emä KWPN. Se ostettiin Ioniciin marraskuussa eritoten suvun takia: kaikki nimet suvussa ovat sellaisia, ettei niitä meidän knabstrupeista löydy. Erittäin arvokas siitostamma siis, meillä tulee olemaan sille paljon sopivia oreja.


Strix Stable kasvattaa ja kilpailuttaakin irlanninhuntereita, tunnetaan myös Irish Sport Horsena. Reaalimaailmassa nämä ovat hieman eri asia, jos oletetaan että irlanninhunter käsitetään idh-xx-risteytyksenä, mutta virtuaalimaailmassa nämä kaksi on ymmärretty samana rotuna. Strixissä joka tapauksessa kasvatetaan näitä idh-xx-risteytyksiä ja kilpaillaan niillä erityisesti kenttää. Strixiin onkin hankittu vallan mukavasti sekä kantarotuja että valmiita ISH:ita. Mukaan on päässyt vähän vanhempaakin verta, tallissa on muutamia Kerpan hevosia, joiden suvuista löytyy vanhoja ionicilaisia irlannintyöhevosia ja Whitewoodin ja Agaven kasvatteja. Ja onpa sinne päätynyt kesällä syntynyt kasvattimme Coemgein Ion, kilpaillut kivasti ja on jo yhden varsan isäkin.

Mutta ilman Coemgeiniäkin Strixin hevosvalikoima on laaja ja todella hieno. Suurimmalla osalla hevosista näyttäisi olevan ratsastuskuvat, jotka alleviivaavat sitä, että tallilla todellakin on kenttähevosia. Täydellisiä rakennekuvia on harvalla, mutta mihinkäs urheiluhevoset niitä tarvitsisivat?

perjantaina, toukokuuta 03, 2013

CAS-vuosi alkaa lähestyä loppuaan

Uusi CAS-vuosi alkaa 13.5. joten tässä on nyt alkanut kuluvan vuoden "lopunajan" panikointi, kun kauden päättävät suurkisat alkavat puskea päälle. Tarvitsee tarkistaa preppitulokset, kuka on prepannut mihinkin lähtöön, kellä riittää taso, kellä taas ei, kuka on prepannut useampaan lähtöön, mihin niistä sen ilmoitan, mitä jos meillä on enemmän kuin kaksi hevosta johonkin lähtöön, ketkä niistä kannattaisi ilmoittaa ja niin edelleen.

Arabian Cup meni jo ja tuloksetkin ovat tulleet useimmista lähdöistä. Meidän hevosilta on nähty toistaiseksi odotetun vaisuja esityksiä, ei meidän puska-arabit oikein ole pärjänneet. Classicissa tilanne näyttäisi olevan tasainen ja meiltä on mukana kaksi hevosta seitsemän hevosen lähdössä, joten sieltä voisi jotain vaikka odottaakin. Pessimisti ei tunnetusti kuitenkaan pety.

Ykkösryhmäläisten kauden päätavoite on Breeders' Cup, jonka ensimmäinen päivä on huomenna. Meiltä on mukana peräti 20 hevosta, joka saattaa olla Pinkin tallikohtainen ennätys! Ei sieltä kuitenkaan mitään voittojen sadetta luulisi olevan tulossa, Pink Am I Notilta odottelisin itse hyvääkin sijoitusta, sitten nuo mukana olevat kaksivuotiaat saattavat pärjätä. Meiltä on Juvenile Turfissa mukana kaksi tammaa, Pink Blue Shadow ja Pink Broken Road sekä Juvenilessa ehkä koko BC:n suurin toivo, ori Pink Battle of Hastings.

Keitähän sieltä muita poimisi... No, Classicissa juoksee paljon puhuttu Pink Alize, joka kuitenkaan ei ole nyt loppukaudesta pärjännyt niin hyvin kuin toivoisi, mutta saa se nyt muutaman lisäpisteen Belmontin ja Preaknessin voitoista (olen edelleen ratkeamiseen asti ylpeä niistä). Jos se edes sijoittuisi Classicissa, niin sekin olisi jo hyvä. Näin jälkiviisaana voi sanoa, että tamma olisi kannattanut jättää kilpailuttamatta Belmontin jälkeen. Alize voisi sitten olla vaikka myynnissä tämän kauden jälkeen, siitostammaksi lähtisi, kun se kisauransa lopettaa joka tapauksessa. Startteja on sen verran, ettei sitä viitsi enää kilpailuttaa.
BC Steeplechaseen meiltä preppasi yksi täysiverinen, tamma Golden Garden GA, joka teki radoilla kokolailla selvää jälkeä kolmivuotiaana, mutta nyt nelivuotiaana on pärjännyt kehnommin ja noissa Steeplechase Festivalin suhteutetuissa lähdöissä otti kokolailla pahasti pataan.

Risuilijoista kun tuli puhe, niin on pakko hehkuttaa: katsokaas Pink Anthonya, meidän kolmivuotiasta omaa xx-kasvattia, jonka statistiikka on 7: 5-1-1-0 ja joka voitti sekä Juvenile Hurdlen että Laukkajaos Chasen. Pitäkäähän myssyistänne kiinni kun tämä lähtee nelivuotiaana kilpailemaan ihan tosissaan!

Pian BC:n jälkeen on vitosryhmälle avoin Fience Cup. Meiltä on vähintään yksi hevonen prepannut joka lähtöön (jotka preppejä vaativat), mutta suurimmat odotukset on ladattu Zippendale GA:n selkään, se osallistuu FC Mares-lähtöön, mutta toisaalta samaan lähtöön osallistuu myös Navy Nikky GA, joka ei sekään ole kehnommin juossut. Niillä on myös kohtuullisen kovat statistiikat, mitä taas ei voi sanoa muista osallistujistamme.

Viimeisin meitä kiinnostava (kun tällä hetkellä ei nelosryhmäläisiä meillä ole) arvokisa on kolmosten Pratap Cup, jossa on sekä sileän lähtöjä, että risuja. PC Steeplechasen preppilähtöjähän minäkin olen Pinkissä muutaman järjestänyt, kun olivat kai jäädä pitämättä kokonaan. Meillä on useampia hevosia jokaiseen preppiä vaativaan lähtöön ja monella on kovat statistiikat ja preppivoittojakin. Urus de Fondeler GA on prepannut Turfiin ja odotan siltä aika hyvää sijoitusta noiden statistiikkojen perusteella. Toinen huomionarvoinen osallistuja on Classiciin prepannut ish-tamma Sandy Lass GA. Omaa kasvatusta taas edustaa Pink Anode ja Pink Diamond. Ja sitten vielä Carabine GA, jolla on kolme voittoa alla.

Se arvokisoista, sillä elämä jatkuu niidenkin jälkeen. Pitäisi alkaa miettiä ensi vuoden kaksivuotiaita ja ehdä niille kolmivuotiaille sivut, joilla niitä ei vielä ole. Ketkä jatkavat uraansa, ketkä siirretään eläkkeelle, ketkä yritetään myydä. Laskea statistiikat, valita tammoille oriit, rekisteröidä hevosia. Pretty In Pink -sarjaa pitäisi jatkaa, miettiä muut lähdöt, tehdä kutsut ja anoa ne. Että kyllä tässä puuhaa riittää!

torstaina, huhtikuuta 25, 2013

Rakennearvostelu: nonius-ori

Tällä kertaa otan arvosteltavaksi nonius-ori Jacob v.d. Djoehemin, joka on saalistanut jo pari RCH-arvonimeä VSN-näyttelyistä.
Nonius on vähän vaikea rotu arvostella, koska en ole törmännyt missään varsinaiseen rotumääritelmään, siis siihen kuvaukseen, joka kertoo millainen täydellisen noniuksen tulisi olla. Arvostelenkin tämän siis lähinnä rotevana yleishevosena, jossain määrin ratsupainotteisena. Jos jollain on parempia ideoita tai tietoa, kannattaa kertoa.

Yleisvaikutelma: 4p
Lievästi pitkärunkoinen ja/tai matalajalkainen, mutta muuten sopusuhtainen ja tukeva.

Rotuleima: 5p
Minusta erinomainen rotuleima, hyvin selvä nonius.

Sukupuolileima: 4p
Ihan oriiksi uskottavissa, vaikka ei ole niin ryhdikäs ja ilmeeltään maskuliininen kuin esimerkiksi puoliveriset.

Pää: 4p
Tavanomaisen näköinen, mutta noniukselle mielestäni oikein sopiva.

Kaula: 4p
Ei erityisen pitkä ja ihan lievästi alakaulainen, mutta muuten muodoltaan hyvä, kaarevahko ja sopivan, muttei liian lihaksikas.

Etuosa: 5p
Tuosta lavasta saisi moni puoliveriratsukin olla kateellinen, pitkä ja loiva, lihaksikas ja voimakas. En kuitenkaan ole varma, onko näin loiva lapa kovin tyypillistä noniuksille. Säkä matala, mutta se on tyypillistä vaunuhevosille enkä rokota siitä.

Runko: 4p
Pitkänlainen ja hieman avorunkoinen, kuten sanoin, mutta tukeva eikä vatsalinja nouse liian ylös. Pitkä runko on aika tyypillistä noniuksille enkä siksi halua antaa tämän heikompia pisteitä.

Takaosa: 4p
Useammassa kuin yhdellä lähteessä sanotaan, että lautanen on usein jyrkkä ja häntä kiinnittynyt alas. Tällä ei ole, takaosa on pyöreämuotoinen ja häntä kohtuullisen ylhäällä. Voimakkaan näköinen tuo takaosa kyllä on.

Etujalat: 3p
Vähän hankala arvostella, kun jalat eivät erotu toisistaan kunnolla. Vuohinen on vähän pitkä. Asento hieman takanojoinen.

Takajalat: 3p
Nämä taas erottuvat hyvin. Vuohiset aika lyhyet ja pystyt, kinner hieman suora. Plussaa lyhyet ja vankat sääret.

Yhteensä 40/50p
Tosi hyvät pisteet, mietin että mahdoinko olla vähän liiankin avokätinen. Toisaalta, kuten yllä näkyy, on minulla perustelut näille pisteille ja kiistämättä hevonen on hyvärakenteinen nonius kaikin puolin.

keskiviikkona, huhtikuuta 24, 2013

Esittelyssä siitostamma Neva Eva GA xx

Tuossa hevosia myydessäni ja kaivellessani myyntihevosten vanhempia ja niiden jälkeläisnäyttöä törmäsin odottamattomaan tähteen. Suvuton täysiveritamma Neva Eva GA on jättänyt neljä varsaa, joista kolme vanhinta on voittanut grade-tasoilla. Jälkeläisjoukkoon mahtuu myös BC Sprint –voittaja.

Eva on syntynyt vuonna CAS XIV. Se tuotiin Pinkkiin varsana ja se aloitti kilpauransa kaksivuotiaana. Se oli ihan tyylipuhdas sprintteri ja kilpaili pääasiassa hiekkaradoilla, mutta selviytyi ihan hyvin siitä ainoasta nurmilähdöstä, johon se ilmoitettiin. Evan statistiikka (8: 0-3-2-0) koko sen uralta kuitenkin kertoo sen, ettei juoksu oikein kulkenut ja kesken kolmivuotiskauden se siirrettiin radoilta pois jalkaongelmien takia.

Luonteeltaan Eva on varsinainen supersähläri, se ei ole hetkeäkään paikoillaan ja aina työntämässä turpaansa joka paikkaan. Jalkaongelmatkin johtuvat juuri tästä, se innoissaan potkaisi etupolvensa rikki kuljetusautoon lastattaessa. Polven pikkuluita murtui tässä hässäkässä ja paranemisennuste oli huono. Polvi saatiin kuntoon, mutta radoille Eva ei enää palannut. Vanhemmiten tamma on kuitenkin rauhoittunut.

Jälkeläiset
Eva varsoi ensimmäisen kerran vuonna CAS XXIII oriista Firehill GA. Varsa ei ollut mitenkään erityisen huomionarvoisen näköinen, suht pienikokoinen ruunikko ori. Se sai nimekseen Pink Never Again. Never Againista on tässä blogissa puhuttu monet kerrat ja aina ylistävästi. Se on osoittautunut toistaiseksi parhaaksi Pink-kasvatiksi. Sen statistiikat G1, 22: 11-4-3-1, 2.938.200v€ kertovat että kyseessä todella oli loistava sprintteri ja kaiken kruunaa voitto BC Sprintissä nelivuotiaana. Kolmivuotiaana se oli sijoittunut samassa lähdössä jo toiseksi. Neverillä on muitakin arvokisasijoituksia vaikka muille jakaa:

2-vuotiskausi (6: 3-0-2-0):
  • 1. sija G3 Cool Patriot Sprint
  • 3. sija G2 Gran Premio Mijas Sunrise

3-vuotiskausi (11: 4-3-0-1):
  • 2. sija G2 Woody Stephens Breeders' Cup Stakes
  • 1. sija G2 True North Handicap
  • 4. sija G1 Storm Maker Memorial
  • 1. sija G1 Carter Handicap
  • 2. sija G1 Breeders' Cup Sprint

4-vuotiskausi (5: 4-1-0-0):
  • 1. sija G1 Hatit Golden Shaheen
  • 1. sija G3 Cool Patrol VFU Stakes
  • 1. sija G1 Elliot VFU Stakes
  • 1. sija G1 Breeders' Cup Sprint

Nykyisin Never Again majailee Sasnakissa ja sen pitäisi lähiaikoina kaiketi aloitella siitosoriin uraa. Jännittävää nähdä millaisia varsoja se jättää tulevaisuudessa!

Evan toinen varsa syntyi seuraavana vuonna, isä on G2-voittaja Ctrl-X Ctrl-S GA. Varsa oli jälleen ori ja nimekseen se sai Pink Copy-Paste. Copy-Paste on nyt nelivuotias, se voitti juuri G3-tason ja muutenkin se on tehnyt hyvää tulosta radoilla vaikkei olekaan samanlainen tähti kuin Never Again. Statistiikka on tällä hetkellä 12: 3-3-3-0 ja voittosumma 244.400v€. Sillä on kilpailtu aika säästeliäästi, mutta tarkoituksena olisi jatkaa kisauraa vielä ensi kaudellakin. Tänä vuonna Copy-Paste ei taida enää ehtiä preppaamaan BC Sprintiin, mutta jos se vaikka ensi vuonna vielä senkin tekisi, vaikka aika ikänestori sprintteriksi onkin.

Kolmas varsa oli sitten tamma Pink Argentine, isä on G2-voittaja Quantum GA. Argentine on nyt kolmivuotias ja prepannut sekä BC Filly&Mare Sprintiin että BC Ladies' Classiciin ja voittanut myös G1-tasolla. Sen kaksivuotiskausi meni kivasti, mutta valitettavasti se epäonnistui molemmissa BC Juvenile Turf prepeissä, mihin sen ilmoitimme. Maidenin ja allowancen voitto ja sijoitus G3-tasolla olivat kuitenkin ihan hyvät saavutukset kaksivuotiaalle.
Kolmivuotiskauden alkajaisiksi se sitten voitti G3 New York Skyline Sprintin ja myöhemmin se voitti sekä G2 Prix Dancemydarling SKY:n että G1 PIP Dirt Miler heinäkuun osalähdön. Sillä on toki muitakin sijoituksia arvolähdöistä, itse asiassa se on startannut kolmivuotiaana 9 kertaa ja vain kerran jäänyt sijoitusten ulkopuolelle. Argentine tullaan näkemään mitä luultavimmin BC Filly&Mare Sprintissä tänä vuonna, BC Ladies' Classicin matka on hieman liian pitkä sille.

Toistaiseksi nuorin startannut varsa on myös tamma, Pink Buenos Aires (i. Sirdar Bey GA), joka alkukauden haparoinnin jälkeen voitti maidenin ja sen jälkeen on sijoittunut allowancessa. Buenos Aires on kuitenkin lähdössä Navaroon ja se tullaan toivottavasti näkemään radoilla vielä tulevaisuudessakin. Kasvattaja toivottaa paljon onnea uudelle omistajalle!