Huomioita hevosten VRL-rekisteröinnistä

Tässä viime aikoina virtuaalihevostelu on koostunut lähinnä kasvattien sivujen väkäämisestä ja hevosten rekisteröinnistä VRL:ään. Rekisteröinnissä oli tuossa kesällä taukoa, kuten muussakin virtuaalihevostelussa, mutta elokuun alun jälkeen on rekisteriin meiltä tuupattu semmoinen nelisensataa kaakkia, eläviä ja kuolleita.

Koska putkiaivoon mahtuu vain yksi ajatus kerrallaan, ajattelin kirjoittaa niistä pienistä asioista, joita on tullut vastaan tässä rekisteröinnin ohessa:

– Knabstrupeja on kiva rekisteröidä, kun niillä kaikilla on sama väri (tiikerinkirjava, minä en ole toistaiseksi alkanut hifistellä pohjavärien kanssa vaikka siihenkin nykyään olisi mahdollisuus) ja sen voi merkitä vaikkei hevosella olisi kuvaa.

– Myös arabeja on kiva rekisteröidä, koska niille ei tarvitse merkitä kasvattajatunnusta (kun meillä ei sellaista käytetä arabeilla) eikä lajipainotusta (kaikki oletusarvoisesti yleisratsuja). Kaksi kohtaa vähemmän täytettävänä.

– On törkeän hieno asia merkitä syntymäaika hevosten sivuille siten, että sen voi sieltä suoraan vain kopioida rekisterihakemukseen. Säkäkorkeuden, värin, ja lajipainotuksen muistaa ulkoa sen 5 sekuntia, että ne saa kirjattua rekisterikaavakkeeseen, mutta syntymäaikaa ei.

– Arvatkaapa muuten nolottaako vuonna 2015 rekisteröidä hevosia, jotka ovat syntyneet vuonna 2009, kuolleet vuonna 2012 ja joiden vanhempien sivuilla on rekisterinumerot vielä muotoa VH-XXXXX eli ne on rekisteröity osapuilleen ennen viimeistä jääkautta?

– Arvatkaapa lisäksi nolottaako saada rekisterihakemus bumerangina takaisin siitä syystä, että on kerran painanut ilmeisen huonosti ctrl+v:tä eikä rekisteröitävälle hevoselle ole ilmoitettu sivun osoitetta? Anteeksi, en minä sitä tahallani. Onneksi joku on hereillä.

– Olin jo lähettää huomautuksen VRL:lle Tšekin puuttumisesta syntymämaalistalta kun sitä ei löytynyt Tristan da Cunhan ja Tunisian välistä. Enpä tajunnut, että suhu-s:n takia Tšekki ja Tšad ovat T:llä alkavien maiden aakkoslistan hännillä. Itse vihaan tuota suhu-s:ää ja korvaan sen lähestulkoon aina ja kaikkialla sh:lla, samaten venäläisiä sanoja translitteroidessa korvaan suhu-z:n (ž) zh:lla. Ei vaan kykene muuhunkaan.

– Musiikkia ei sitten todellakaan voi kuunnella samalla kun lyö hevosia rekisteriin. Menee keskittyminen pieleen ja tulee sutta ja sekundaa. Parasta jos koko kämppä on hiljainen. Naapurin koira saa haukkua, mutta sillä lailla hillitysti.

–S