sunnuntaina, marraskuuta 08, 2015

Kadonneiden hevosten ongelma

Kukaan ei tykkää kadonneista hevosista, varsinkaan jos ne osuvat omien hevosten sukuihin. En minäkään, myönnän sen suoraan. Vaan mikä niissä niin ärsyttää ja ottaa päähän, joillain jopa niin paljon, että kieltäytyvät ostamasta hevosta, jonka suvusta osa on kadonnut? Jaa, siinäpä vasta kysymys, johon minulla ei ole vastausta, vain arveluita.

Itseäni närästää osaksi se, että kun jonkin hevosen sivu katoaa netistä, muutaman vuoden kuluttua sitä voi joku uusi harrastaja luulla EVM-hevoseksi. Näitä on tapahtunut joskus ahaltekien kohdalla, uusi harrastaja ei ole tunnistanut vanhoja nimiä eikä ole osannut tai viitsinyt etsiä sukutauluihin tietoja kunnolla (vaikka hevosille olisi olemassa jonkinlaiset tietosivut, jotka voi linkittää sukuihin). Näin sitten pääsi käymään, että joku Grannuke tai vastaava oli merkitty EVM-hevoseksi.
Meille puolestaan sattui niin, että ostimme FWB-ori Benedictus SS:n kaksipolvisena, mutta myöhemmin kun Virginia selaili sukua, hän törmäsi siellä tutunoloisiin kasvattajatunnuksiin ja pitkällisen tonkimisen jälkeen isänemältä löytyi sukua paljon pidemmälle kuin olimme kuvitelleet. Ei meitä varsinaisesti harmittanut löytää suvusta esimerkiksi Greymaskin kasvatti tai muita vanhoja, harvinaisia nimiä.
Harvoinhan tällaista tapahtuu, onneksi, virtuaaliharrastajat ovat yleisesti ottaen varsin tunnollisia merkitessään sukutauluihin EVM-tunnuksia tai tietoa siitä, että jokin hevonen on kadonnut, mutta siis ollut kuitenkin olemassa. Kuitenkin se silti luo tietyn riskin siitä, että pääsee tapahtumaan unohduksia, sekaannuksia, ja joskus suoranaisia, joskin tahattomia sukujen väärennöksiä.

Toinen seikka, joka ketuttaa on se, että jokaisella kadonneella hevosella on ollut omistaja, joka ei ole halunnut, viitsinyt, tai osannut tehdä mitään totaalisen katoamisen estämiseksi. Toki ei pidä olla epäreilu, esimerkiksi VRL on ollut nykymuodossaan pystyssä vasta joitain vuosia ja Web Archivenkin käyttö on yleistynyt viime aikoina, kuten myös tieto siitä, että sinne saa itse tallennettua sivuja. Päätäni en nyt pantiksi pane, mutta minulla on kutina, että Archiven tallennustoiminto ei ole ihan yhtä vanha kuin Archive itse.

Lisäksi silmään aina pistää sukutaulussa se kohta, jossa siisti linkkien ja perustietojen rivi katkeaa kun jollain hevosella ei olekaan linkitettävää sivua eikä mistään ole löytynyt perustietoja. Rikkoo harmonian tai sen sellaista, tosin olenhan alkanut päästä eroon myös täsmälleen tasasukuisten hevosten suosimisesta, joten ehkä silmä ajan myötä tottuu myös niihin aukkoihin suvuissa. Onneksi melko harvoin yksi kadonnut hevonen aiheuttaa sukuun täydellisen aukon, yleensä jostain netin syövereistä löytyy kyllä kadonneen hevosen vanhemmista ja kauemmasta suvusta tietoja edes jonkin verran.

Aina pitäisi kuitenkin muistaa se, että kadonnut hevonen tai kadonnut suku ei tarkoita sitä, etteikö niitä olisi. Onhan ne olemassa. Totta kyllä, virtuaalihevosen ns. olemassaolo on riippuvainen siitä, onko sillä toimivia nettisivuja, mutta jos niitä ei ole, ei se tarkoita sitä, ettei hevonen olisi koskaan ollutkaan olemassa. Ja jos hevonen on ollut olemassa ja sitä on käytetty jalostukseen, ei se ole silloin ihan tyystin arvoton hevonen.

Laatuarvostelut tosin tekevät tässä suhteessa hallaa, ainakin jos suvussa olevista hevosista voi saada pisteitä, joita ei kadonneista hevosista saa. Tällä tavoin laatuarvostelut viestittävät, että kadonnut hevonen on arvoton hevonen, samanarvoinen kuin EVM-hevonen, vaikkei se todellakaan ole. Kadonnut hevonenhan voi olla vaikka millainen kisahirmu ja laatisvoittaja eivätkä nämä seikat oikeastaan katoa mihinkään, vaikka hevonen itse katoaisikin. Tietenkin niitä on vaikeampi todentaa, jos sivua ei ole. Mutta vaikka kadonnut hevonen ei mikään kisatykki olisikaan, ei se silti ole EVM-hevonenkaan.

Toisaalta laatuarvostelut näin menettelemällä tietyllä tapaa "rankaisevat" arvosteltavan hevosen omistajaa asiasta, johon hän ei voi vaikuttaa juuri mitenkään. Laatuarvosteluitahan ovat jotkut harrastajat kiitelleet siitä, että ne ovat reiluja kaikkia kohtaan, kun tarpeeksi oikeanlaista vaivaa näkemällä saa hevoselleen palkinnon. Palkinto ei ole siis kiinni arpaonnesta ja kaikilla on mahdollisuus menestyä (toisin kuin esim. laukkamaailmassa, jossa oikeasti huippuhevosia on vähän). Hevosen suku voi kuitenkin olla sellainen asia, joka ei ole arvosteltavan hevosen omistajan hallinnassa. En tunne sääntöjä, joten en tiedä pystytäänkö tätä kiertämään kirjoittamalla sukuselvitys, mutta siinäkin tapauksessa kadonneesta hevosesta voi olla vaikea kirjoittaa mitään ilman että sorrutaan asioiden keksimisen eli käytännössä valehtelun puolelle. Ja jos vanhempien tai varsojen kisasijoituksista ja/tai laatuarvostelupalkinnoista saa pisteitä, näiden todentamiseen tuskin riittää pelkkä sukuselvitys. Tämä taas sotii sitä laatuarvostelujen reiluutta kohtaan.

Näiden seikkojen perusteella ei ehkä pitäisi olla maailman kamalin asia, jos suvun hevosista jotkin ovat kadonneet. Se on asia, jota vain pitää sietää, koska sille ei mitään oikein voi. Toki nykyisiä hevosten sivuja, omia sekä muiden, voi ahkerasti tallentaa Archiveen ja rekisteröidä omia hevosiaan VRL:oon (minulle ainakin riittää ihan hyvin VRL-rekisterisivu linkattavaksi sukutauluun, se todistaa hyvin pitkälle, että hevonen on oikeasti ollut joskus olemassa), ja näin yrittää omalta osaltaan estää hevosten täydellinen katoaminen jatkossa. Mutta koska hevosia on kadonnut tähän mennessä, osa tyystin jäljettömiin, se täytyy vain hyväksyä.

Kuulisin kuitenkin mielelläni muiden harrastajien mielipiteitä ja näkemyksiä siitä, mitä he ajattelevat kadonneista hevosista suvuissa, onko se ehdoton nou-nou vai pystyykö sen kanssa elämään.

– S

2 kommenttia:

Tinu VRL-05594 kirjoitti...

Mulle ainakin kelpaavat myös hevoset, joiden suku(a) on kadonnut internetin syövereihin. Lähinnä kadonneissa hevosissa ärsyttää se, että niiden sivujen (joskus turha) etsiminen aiheuttaa ihan älyttömästi lisätyötä, etenkin pidempisukuisten hevosten kanssa. Toisaalta tykkään siitä palkitsevasta tunteesta, kun salapoliisityön päätteeksi sille kadonneelle hevoselle löytyykin sivut!

"Itseäni närästää osaksi se, että kun jonkin hevosen sivu katoaa netistä, muutaman vuoden kuluttua sitä voi joku uusi harrastaja luulla EVM-hevoseksi."
Musta tuntuu, että oon syylistynyt tällaiseen erheeseen :D Mulla on pari sellaista hevosta, joiden suvussa on 2000-luvun alun tienoilla eläneitä hevosia ja joidenkin kohdalla on tosi vaikea sanoa, ovatko ne evm-sukuisia vai sivunsa jo tuolloin kadottaneita elukoita. Tällaisiin epäselviin tapauksiin kun yhdistää vielä mahdollisen sukuselvityksen, jossa (lopulta evm-hevoseksi paljastuneelle) hevoselle on lueteltu palkintoja, hämäävät vielä entistä enemmän..

Se Ionicin Sirpa kirjoitti...

Joo, se lisätyö on kyllä melkoista, minkä kadonneet (tai sivujaan vaihtaneet ja vanhoille sivuille ei ole välitetty päivittää linkkiä uudelle sivulle tms) hevoset teettävät kun sukuja tonkii. Ja lisätyö on jatkuvaa: kun pari vuotta sitten on etsinyt jollekin hevoselle suvun niin täydellisesti kuin suinkin löytää, saman homman joutuu tekemään tänä päivänä uudestaan kun vääntää hevosen varsalle sivuja ja sukutaulua. Sivut vaihtuvat, katoavat, muuttuvat, ja etsimistä riittää. Tuohon hakemiseen ei tässä postauksessa edes puututtu, koska siinä olisi aihetta kokonaan omalle blogitekstille :)