Ionicin wielkopolskit

Ionicin nykyisten wielkopolskien tarina alkaa vuodesta 2009 kun talliin hankittiin suvullinen ori Brohim v.d. Djoehem. Muistiin ei ole jäänyt, miksi ostimme sen. Ehkä siksi että se oli myynnissä eikä meillä vielä ollut wielkopolskia. Ihan pätevä syy se on. Myöhemmin keksimme pari suvutonta tammaa ja taukovuonna 2011 syntyivät ensimmäiset wielkopolskivarsat. Nämä ensimmäiset tammat olivat Emerycja GA ja Bawelna GA. Myöhemmin keksin muutamia suvuttomia hevosia lisääkin ja käytin joitain Oldsfellin hevosia jalostuksessa, Oldsfell lienee nimittäin Djoehemin ja Ionicin lisäksi ollut ainoita wielkopolski-kasvattajia, en tosin ole ihan varma onko Kerpalla ollut näitä koskaan. Kasvatusrotuna wielkopolski on melko uusi tulokas meillä eikä toistaiseksi mikään suuri, syntyneitä varsoja on vähän toistakymmentä.

Wielkopolski tuli mainittua taannoin, kun esittelin Ionicin huomionarvoisimpia uusia tulokkaita (Muutama uusi tulokas ja avunpyyntö). Totesin nimittäin wielkopolskien sukuja läpikäydessäni, että siellä on hevosia, jotka ovat sukua kaikille muille ja tämä tietenkin on ikävää jalostuksen kannalta. Niinpä keksin pari hevosta ja niille vanhemmat ja isovanhemmat kolmanteen polveen asti. Saatiinpa kerralla kunnon piristysruiske laumaan ja jalostukseen! Ja jalostuskäyttöähän noille on ollutkin, kaikilla tällä hetkellä elossa olevilla wielkopolskeilla on listoilla vähintään pari tulevaa varsaa tai astutusta, useimmilla enemmänkin.

Syystä tai toisesta meidän wielkopolskit ovat aina olleet enimmäkseen este- tai kenttähevosia. Nyt tuli jokunen kouluratsukin noiden uusien hevosten myötä, mutta pääpaino on silti siellä esteradoilla. Aitojen wielkopolskien kuvia on tarjolla erittäin vähän eikä niissäkään ole juuri hurraamista, niinpä olen käyttänyt aika vaihtelevasti erilaisten puoli- ja täysiverityyppisten ratsuhevosten kuvia. Omissa mielikuvissani wielkopolski menee kategoriaan "astetta kolhompi puoliverinen" eikä se liene kovin väärä mielikuva. Wielkopolski on ehdottomasti urheiluhevonen, sen jalostuksen pohja nojaa paljolti trakehnereihin ja englantilaisiin täysiverisiin, mutta myös muihin täysiverisiin ja saksalaisiin puoliverisiin.

Minkäänlaista väri-iloittelua wielkopolskien kanssa ei vietetä, perusvärit jyräävät, edes kimoa ei löydy. En tiedä esiintyykö kimoja lainkaan reaalimaailman wielkopolskeissa, Wikipedia ei tarjonnut asiasta infoa, TheEquinestin mukaan olisi ja hevosroturaamattuni on ihan pikkuisen hukassa. Yksi siittola (jos nyt tulkitsin oikein) esitteli voikkoa oria wielkopolskijalostukseen, oriin kerrottiin olevan trakehner-taustainen, mutta se polveutuu kyllä puolalaisista trakehnereista. Tätä pitää tonkia vielä lisää. Meillä nyt toistaiseksi ei tälle linjalle ole lähdetty lainkaan vaan meidän wielkopolskit ovat perusvärisiä.

–S