Jahas, huolimatta uuden vuoden lupauksista, tämä blogi on jäänyt pikkuisen unholaan. Syytän tällä kertaa ajanpuutteen sijaan virtuaaliwikiä, johon olen innostunut kirjoittelemaan melko paljon. No, totta puhuakseni tuoreimpien muokkauksien listassa minun tekemät muokkaukset ovat täysin yliedustettuina ja vieraammasta näyttää varmaan siltä, että minähän sitä itsekseni pyöritän, mutta todellisuudessa suurin osa tekemistäni muutoksista on hyvin pieniä virheiden ja sanamuotojen korjauksia ja lisäyksien tekemistä valmiille sivuille. Tunnustan että silloin kun sattuu olemaan aikaa, saatan valita sieltä jonkin täysin satunnaisen sivun (se satunnainen sivu-linkki on ahkerassa käytössä) ja muokkailla siitä pois silmiin osuvat kirjoitusvirheet ja korjailla kökköjä lauserakenteita ja tehdä muuta sellaista pientä editointia. Itse olen täysin uusia sivuja luonut melko vähän.
Jo sen on huomannut monella virtuaalitallillakin, mutta wikissä erityisesti iskee silmään tekstien joskus aivan uskomaton kapulakielisyys. Kapulakieli on melkein virallinen nimitys vaikeaselkoiselle virkamieskielelle, jossa yksinkertainenkin asia sanotaan hankalasti. Internetistä löytyy esimerkkejä kapulakielestä, mutta tässä muutamia, mitä itse olen korjannut wikistä.
tallin omistajan ollessa jaoksen johdossa -> koska tallinomistaja on myös jaoksen ylläpitäjä
kirjoitusasun ollessa vaihtoehtoisesti -> kirjoitusasu voi olla vaihtoehtoisesti
annettu huolestuneita raportteja -> on aiheuttanut huolestuneisuutta (tai ehkä vielä paremmin, monet vanhemmat ovat huolestuneita)
Hyvä virtuaalihevonen, joka on painotettu raveihin, omaa sivuillaan... -> Virtuaalisen ravihevosen sivuilla on perustietojen lisäksi...
perustettu -- perustajansa X toimesta -> X on perustanut --
historia jäi -- lyhyeksi sen lopettaessa toimintansa -> historia jäi -- lyhyeksi, koska yhdistys lopetti toimintansa
päämääränä on ensisijaisesti -> tärkein päämäärä on
keskieurooppalaisten pv-rotujen suosion lisäännyttyä -> koska keskueurooppalaisten puoliveristen suosio kasvoi
torstaina, helmikuuta 24, 2011
tiistaina, helmikuuta 08, 2011
Kalliovuortenponien kenttäkilpailu?
Tämä teksti kuuluu taas luokkaan "Aikaisen aamun ajatuksia" eli toisin sanoen olisi parempi sujauttaa se suoraan mappi ö:hön eikä suinkaan julkisuuteen.
11-10 Vippoksessa murehdin kalliovuortenponi - artikkelissani sitä, että virtuaalimaailmassa tuo rotu on lähes pelkästään askellajiratsu, vaikka reaalimaailmassa se on erittäin monipuolinen harrastehevonen lähestulkoon lajiin kuin lajiin. Jos nyt en ihan väärin muista, kalliovuortenponilla ei ole samaa ongelmaa ravin suhteen kuin esimerkiksi tennesseenwalkerilla (joka ei siis osaa ravata lainkaan tavallista kaksitahtista, diagonaalista ravia), vaan se hallitsee siis sekä ravin että amblen. Rocky kelpaa siis myös kouluratsuksi askellajiensa puolesta.
No, voisihan niitä siis kilpailuttaa muissakin lajeissa kuin vain askellajikisoissa, joissa ei viimeisimmän havaintoni (viime kesältä, ehkä?) mukaan ole yleensä juuri omia luokkia kalliovuortenponeille.
Mutta mitäpä jos kehittäisi oman "kenttäkilpailunsa" kalliovuortenponeille: kouluosuuden korvaisi askellajiratsastuskoe, jossa hevoset pääsisivät esittämään sitä amblea, maasto-osuuden korvaisi matkaratsastusosuus ja esteosuuden korvaisi trail-kilpailu. Siitä saataisiin monipuolinen ja kattava kilpailukokonaisuus, jossa tulisi paremmin esiin myös muita asioita kuin vain se askellaji.
Tarkemmin ajatellen tällainen kaava sopisi todella hyvin myös muille askellajihevosille. Esimerkiksi walkerit ja foxtrotterit ovat samalla tavalla soveltuvia matkaratsuiksi ja pääsääntöisesti hyväluonteisina, rauhallisina ja järkevinä hevosina myös trailiin.
Vielä kun olisi aikaa järjestää tällaisia kilpailuja...
11-10 Vippoksessa murehdin kalliovuortenponi - artikkelissani sitä, että virtuaalimaailmassa tuo rotu on lähes pelkästään askellajiratsu, vaikka reaalimaailmassa se on erittäin monipuolinen harrastehevonen lähestulkoon lajiin kuin lajiin. Jos nyt en ihan väärin muista, kalliovuortenponilla ei ole samaa ongelmaa ravin suhteen kuin esimerkiksi tennesseenwalkerilla (joka ei siis osaa ravata lainkaan tavallista kaksitahtista, diagonaalista ravia), vaan se hallitsee siis sekä ravin että amblen. Rocky kelpaa siis myös kouluratsuksi askellajiensa puolesta.
No, voisihan niitä siis kilpailuttaa muissakin lajeissa kuin vain askellajikisoissa, joissa ei viimeisimmän havaintoni (viime kesältä, ehkä?) mukaan ole yleensä juuri omia luokkia kalliovuortenponeille.
Mutta mitäpä jos kehittäisi oman "kenttäkilpailunsa" kalliovuortenponeille: kouluosuuden korvaisi askellajiratsastuskoe, jossa hevoset pääsisivät esittämään sitä amblea, maasto-osuuden korvaisi matkaratsastusosuus ja esteosuuden korvaisi trail-kilpailu. Siitä saataisiin monipuolinen ja kattava kilpailukokonaisuus, jossa tulisi paremmin esiin myös muita asioita kuin vain se askellaji.
Tarkemmin ajatellen tällainen kaava sopisi todella hyvin myös muille askellajihevosille. Esimerkiksi walkerit ja foxtrotterit ovat samalla tavalla soveltuvia matkaratsuiksi ja pääsääntöisesti hyväluonteisina, rauhallisina ja järkevinä hevosina myös trailiin.
Vielä kun olisi aikaa järjestää tällaisia kilpailuja...
keskiviikkona, helmikuuta 02, 2011
Steeplechase Series puolivälissä
Uuden CAS-vuoden Steeplechase Series - sarjasta on juostu nyt kaksi ensimmäistä osakilpailua. Kaksi on vielä jäljellä, joten puolivälissä siis mennään.
Tällä hetkellä sarjan johdossa on Karma&Effectin 7-vuotias täysiveritamma Lemon Tree. Se on sijoittunut molemmissa starteissa kolmanneksi. Heti kakkosena tulee meidän täysiveritammamme Hatsumiyo GA, joka oli ensimmäisessä startissa toinen ja toisessa viides. Hyvin lähellä näitä tulevat melkein tasalukemissa Morenon Bulletproof CC ja Karman Happy Harmony. Morenon Grdot Kropskayankaan peli on kaikkea muuta kuin pelattu vielä. Toisaalta tähän mennessä heikommin pärjänneilläkin voi olla hyvinkin mahdollisuuksia vielä, sillä tähän mennessä osallistujia on osakilpailulähdöissä ollut sen verran paljon, että parilla hyvällä sijoituksella saattaa kisaindeksi nousta kovastikin.
Kaikki vain siis mukaan vielä pariin seuraavaankin kisaan, niin saadaan kunnon kisat aikaan!
Tällä hetkellä sarjan johdossa on Karma&Effectin 7-vuotias täysiveritamma Lemon Tree. Se on sijoittunut molemmissa starteissa kolmanneksi. Heti kakkosena tulee meidän täysiveritammamme Hatsumiyo GA, joka oli ensimmäisessä startissa toinen ja toisessa viides. Hyvin lähellä näitä tulevat melkein tasalukemissa Morenon Bulletproof CC ja Karman Happy Harmony. Morenon Grdot Kropskayankaan peli on kaikkea muuta kuin pelattu vielä. Toisaalta tähän mennessä heikommin pärjänneilläkin voi olla hyvinkin mahdollisuuksia vielä, sillä tähän mennessä osallistujia on osakilpailulähdöissä ollut sen verran paljon, että parilla hyvällä sijoituksella saattaa kisaindeksi nousta kovastikin.
Kaikki vain siis mukaan vielä pariin seuraavaankin kisaan, niin saadaan kunnon kisat aikaan!
tiistaina, tammikuuta 25, 2011
Virtuaaliwiki
En tiedä onko kukaan vähänkään missään foorumeissa palloileva harrastaja voinut välttyä kuulemasta Virtuaaliwikistä. No, oli tai ei, parasta mainostaa tuota mainiota sivustoa täälläkin. Sillä tuo on luultavasti paras idea kolmeen vuoteen (reilu kolme vuotta sitten älysin ruveta pitämään tätä blogia, se ehkä yltää idean nerokkuudessa edes lähelle samaa tasoa kuin vw), mitä virtuaalimaailmassa on nähty.
Olen harrastanut virtuaalihevosia 10 vuotta ja noin 8 viimeistä vuotta olen ollut sitä mieltä, että on suuri vääryys, kun virtuaalimaailman historiaa ei kirjoiteta talteen millään tavoin. Ei talleja, ei hevosia, ei ihmisiä, ei tapahtumia, ei ajankohtia. Minusta historia ja sen edes osittainen tunteminen olisi kovin tärkeätä myös virtuaalimaailmassa. Tai en minä muista tiedä, mutta minulle se luo jonkinlaista jatkuvuuden tunnetta. Lisäksi on eittämättömän hienoa, että jokin sukulinja on pysynyt niin epävarmassa ja hatarassa paikassa kuin virtuaalimaailma elossa esimerkiksi vuosikymmenen. Ja onhan siinä toki omanlaistaan nostalgiaa muistella niitä vanhoja talleja ja hevosia.
Itsehän olen yrittänyt omalta pieneltä osaltani pitää jotain tietoja menneestä tallessa. Tätä on ihan selvästi esimerkiksi virtuaalihistoriani, Vippos-artikkelini ja VATYn historiaosuus sekä kadonneiden hevosten sivusto. Eikä toki sovi unohtaa alunperin S:n aloittamaa linkkilistaa vanhoista tennesseenwalkereista ja niiden nykysijainneista.
Myös VW:hen olen jo saanut jotain pientä kirjoitetuksi nimenomaan historiasta: Marinea, Gin - kasvattajatunnus, Ionic sekä tehnyt muutamille muiden tekemille sivuille lisäyksiä ja korjailuja. Enkä tietysti voinut pitää näppejäni erossa värigenetiikkasivusta...
Paljon sanottavaa olisi kuitenkin vielä. Ahaltekille pitäisi kirjoittaa oma rotusivunsa, malliksi sopii quarterin rotusivu, jonka kanssa Stina on tehnyt pelottavan perusteellista työtä. Myös RBSH:n sivu saattaisi kaivata minun kädenjälkeäni. Samoin terskinhevoset, knabstrupit, kalliovuortenponit, nyt ensimmäiseksi mieleen tulevia mainitakseni.
Mistä, voi mistä saisi vuorokauteen edes pari tuntia lisää aikaa?
Olen harrastanut virtuaalihevosia 10 vuotta ja noin 8 viimeistä vuotta olen ollut sitä mieltä, että on suuri vääryys, kun virtuaalimaailman historiaa ei kirjoiteta talteen millään tavoin. Ei talleja, ei hevosia, ei ihmisiä, ei tapahtumia, ei ajankohtia. Minusta historia ja sen edes osittainen tunteminen olisi kovin tärkeätä myös virtuaalimaailmassa. Tai en minä muista tiedä, mutta minulle se luo jonkinlaista jatkuvuuden tunnetta. Lisäksi on eittämättömän hienoa, että jokin sukulinja on pysynyt niin epävarmassa ja hatarassa paikassa kuin virtuaalimaailma elossa esimerkiksi vuosikymmenen. Ja onhan siinä toki omanlaistaan nostalgiaa muistella niitä vanhoja talleja ja hevosia.
Itsehän olen yrittänyt omalta pieneltä osaltani pitää jotain tietoja menneestä tallessa. Tätä on ihan selvästi esimerkiksi virtuaalihistoriani, Vippos-artikkelini ja VATYn historiaosuus sekä kadonneiden hevosten sivusto. Eikä toki sovi unohtaa alunperin S:n aloittamaa linkkilistaa vanhoista tennesseenwalkereista ja niiden nykysijainneista.
Myös VW:hen olen jo saanut jotain pientä kirjoitetuksi nimenomaan historiasta: Marinea, Gin - kasvattajatunnus, Ionic sekä tehnyt muutamille muiden tekemille sivuille lisäyksiä ja korjailuja. Enkä tietysti voinut pitää näppejäni erossa värigenetiikkasivusta...
Paljon sanottavaa olisi kuitenkin vielä. Ahaltekille pitäisi kirjoittaa oma rotusivunsa, malliksi sopii quarterin rotusivu, jonka kanssa Stina on tehnyt pelottavan perusteellista työtä. Myös RBSH:n sivu saattaisi kaivata minun kädenjälkeäni. Samoin terskinhevoset, knabstrupit, kalliovuortenponit, nyt ensimmäiseksi mieleen tulevia mainitakseni.
Mistä, voi mistä saisi vuorokauteen edes pari tuntia lisää aikaa?
lauantaina, tammikuuta 22, 2011
Fience Cupista suurmenestys
Tämän CAS-vuoden Fience Cupista on tulokset tulleet jo (vaikka ainakin muutaman preppilähdön tulokset uupuvat vielä?) ja täytyy sanoa tuloslistojen olevan komeaa katsottavaa meille.
Ensimmäisessä lähdössä, FC Easy Juvenilessa meidän oma kasvattimme, vasta 3-vuotias appaloosa-ori Chiricahua Ion oli toinen. FC Easysta tuli kaksoisvoitto, voiton nappasi paint-tamma Valentine Lost Ga ja kakkoseksi tuli quarter-ori Zan Kay Cody GA.
Turfin voitti Quadron's Eagle GA, mutta toisaalta kuuden hevosen lähdössä olikin kolme hevosta Pinkistä ja Dirty Dynamo GA:n (4.) ja Kelly Thornin (6.) sijoitukset eivät suurempia hurrauksia kirvoita. En ole perehtynyt tähän uuteen arvontamenetelmään, mutta mielestäni Dynamolla olisi ollut parhaat mahdollisuudet numeroiden perusteella. Dynamon ura on muutenkin ollut menestyksekäs ja se onkin varattu Driftiin, tullee siitoshevoseksi suoraan ja mikäs on siirtyessä siitostammaksi tuollaisilla statistiikoilla, vaikka tämä kauden ja uran päätösstartti menikin vähän kehnosti.
FC Mares- tai Colts-lähtöihin meiltä ei ollut osallistujia, mutta Dean omistama Another April GA voitti Maresin. Onnittelut!
Ja päivän rahakkaimmasta lähdöstä, FC Quarters' Specialista me kuorimme kermat päältä. Meiltä oli kaksi tammaa siihen prepannut ja niinpähän vain tuli kaksoisvoitto! Zips O Lena GA voitti ja Newnellyvan GA oli toinen. Molemmat ovat lopettamassa uraansa ja menossa Driftiin siitokseen.
CAS-vuosi on siis lopuillaan ja muistakin arvokisoista odotellaan vielä tuloksia. Uusia on jo tulossa, meidän jonkinlaisesta epäaktiivisuudesta huolimatta järjestämme nyt toista kertaa Steeplechase Series-kilpailusarjan risuhevosille ja se starttaa ensi tiistaina. Neljä lähtöä viikon (siis CAS-kuukauden) välein, tarjolla on rahaa ja mainetta. Myös Pretty In Pink järjestettäneen, vaikka kisakutsuja ei olekaan vielä tehty. Pitäisi kohta ja pahimmassa tapauksessa aloitamme PIP:in rinnalla samantyyppisen sarjan, joka on tarkoitettu oreille. Ja voisihan sitä järjestää samantapaisia juttuja muillekin roturyhmille... Kuten näkyy, ei meidän tauko ole tauko, me vain emme saa mitään aikaiseksi.
Ensimmäisessä lähdössä, FC Easy Juvenilessa meidän oma kasvattimme, vasta 3-vuotias appaloosa-ori Chiricahua Ion oli toinen. FC Easysta tuli kaksoisvoitto, voiton nappasi paint-tamma Valentine Lost Ga ja kakkoseksi tuli quarter-ori Zan Kay Cody GA.
Turfin voitti Quadron's Eagle GA, mutta toisaalta kuuden hevosen lähdössä olikin kolme hevosta Pinkistä ja Dirty Dynamo GA:n (4.) ja Kelly Thornin (6.) sijoitukset eivät suurempia hurrauksia kirvoita. En ole perehtynyt tähän uuteen arvontamenetelmään, mutta mielestäni Dynamolla olisi ollut parhaat mahdollisuudet numeroiden perusteella. Dynamon ura on muutenkin ollut menestyksekäs ja se onkin varattu Driftiin, tullee siitoshevoseksi suoraan ja mikäs on siirtyessä siitostammaksi tuollaisilla statistiikoilla, vaikka tämä kauden ja uran päätösstartti menikin vähän kehnosti.
FC Mares- tai Colts-lähtöihin meiltä ei ollut osallistujia, mutta Dean omistama Another April GA voitti Maresin. Onnittelut!
Ja päivän rahakkaimmasta lähdöstä, FC Quarters' Specialista me kuorimme kermat päältä. Meiltä oli kaksi tammaa siihen prepannut ja niinpähän vain tuli kaksoisvoitto! Zips O Lena GA voitti ja Newnellyvan GA oli toinen. Molemmat ovat lopettamassa uraansa ja menossa Driftiin siitokseen.
CAS-vuosi on siis lopuillaan ja muistakin arvokisoista odotellaan vielä tuloksia. Uusia on jo tulossa, meidän jonkinlaisesta epäaktiivisuudesta huolimatta järjestämme nyt toista kertaa Steeplechase Series-kilpailusarjan risuhevosille ja se starttaa ensi tiistaina. Neljä lähtöä viikon (siis CAS-kuukauden) välein, tarjolla on rahaa ja mainetta. Myös Pretty In Pink järjestettäneen, vaikka kisakutsuja ei olekaan vielä tehty. Pitäisi kohta ja pahimmassa tapauksessa aloitamme PIP:in rinnalla samantyyppisen sarjan, joka on tarkoitettu oreille. Ja voisihan sitä järjestää samantapaisia juttuja muillekin roturyhmille... Kuten näkyy, ei meidän tauko ole tauko, me vain emme saa mitään aikaiseksi.
keskiviikkona, tammikuuta 05, 2011
Kymmenvuotisjuhla?
Huomasinpa tuossa aivan yllättäen että näinä päivinä tulee kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun itse lähdin mukaan virtuaalimaailmaan itse keksimäni angloarabi-ruuna Zoom Dynamicin viemänä. Siitä lähtien sitä sitten ollaankin oltu mukana, vaikka muutamia kertoja olenkin uhonnut kovin lopettavani. Jokin tässä virtuaalihevosmaailmassa vain kiehtoo niin ettei siitä pääse eroon.
Mitä minä voisin sanoa tästä kuluneesta kymmenestä vuodesta? No ainakin sen, että kun löysi sen oman juttunsa ja karsi kaikki "tää nyt vaan kuuluu tehdä näin"-jutut pois harrastuksesta, on tämän homman mielekkyys saavuttanut ihan uudenlaisia tasoja. Pelkäsin hieman, mitä innolle tapahtuu vuonna 2005 alkaneen puolentoista vuoden Brasilian-matkan aikana, mutta kukaan ei varmaan huomannut että olin edes pois, sen verran aktiivisesti sieltäkin käsin tuli harrastettua. Lisäksi sen reissun ehdoton plussapuoli oli se, että S tuli sen myötä mukaan virtuaalimaailmaan, koska Ionic tarvitsi itselleen pitäjän.
Minä en kaipaa vanhoja, "hyviä" aikoja, koska eivät ne olleet niin kovin hyviä. Monet asiat ovat nykyisin paremmin, eivät toki kaikki. Tiettyä yhteisöllisyyttä noilta alkuajoilta kuitenkin kaipaan ainakin joskus, mutta osin saan syyttä siitä ihan itseäni ja ehkä myös ikääni, olen kertakaikkiaan kasvanut ulos esimerkiksi ht.netin keskusteluista. Nykyisin yhteisöllisyyden korvaa hyvin pitkälle se, että käymme S:n kanssa joskus pitkiäkin nettikeskusteluja eri aiheista. Se on kivaa, mutta lienee ehkä muiden harrastajien häviö (tai voitto, eivät ne meidän keskustelut aina niin kaksisia ole).
Niin ja tietysti joitain hevosia ja talleja kaipaan noilta ajoilta. Itse asiassa aika moniakin. Whitewood, Liinu, Vaahtera, Hepohullu, Oak's Gnome, Lumite, sitten se yksi friisiläistalli, ensimmäisiä lajissaan ja olikohan se Dollari, jossa oli ainakin russeja ja niin monta muuta, joiden nimetkin ovat painuneet jo unholaan. Omista hevosistani mieleen ovat erityisesti jääneet Zoom Dynamicin lisäksi Wizzerria, White Speedster, Dopiza, Greymask's Arkansas ja... No, en minä aio tässä listata kaikkia hevosiani, jotka ovat jääneet syystä tai toisesta mieleen, niitä nimittäin riittää.
Eipä tässä muuta, toista vuosikymmentä jatketaan ja katsotaan miten pitkälle innostus riittää. Tällä hetkellä innostuksessa ei ole mitään vikaa, mutta aikaa vain on liian vähän.
Mitä minä voisin sanoa tästä kuluneesta kymmenestä vuodesta? No ainakin sen, että kun löysi sen oman juttunsa ja karsi kaikki "tää nyt vaan kuuluu tehdä näin"-jutut pois harrastuksesta, on tämän homman mielekkyys saavuttanut ihan uudenlaisia tasoja. Pelkäsin hieman, mitä innolle tapahtuu vuonna 2005 alkaneen puolentoista vuoden Brasilian-matkan aikana, mutta kukaan ei varmaan huomannut että olin edes pois, sen verran aktiivisesti sieltäkin käsin tuli harrastettua. Lisäksi sen reissun ehdoton plussapuoli oli se, että S tuli sen myötä mukaan virtuaalimaailmaan, koska Ionic tarvitsi itselleen pitäjän.
Minä en kaipaa vanhoja, "hyviä" aikoja, koska eivät ne olleet niin kovin hyviä. Monet asiat ovat nykyisin paremmin, eivät toki kaikki. Tiettyä yhteisöllisyyttä noilta alkuajoilta kuitenkin kaipaan ainakin joskus, mutta osin saan syyttä siitä ihan itseäni ja ehkä myös ikääni, olen kertakaikkiaan kasvanut ulos esimerkiksi ht.netin keskusteluista. Nykyisin yhteisöllisyyden korvaa hyvin pitkälle se, että käymme S:n kanssa joskus pitkiäkin nettikeskusteluja eri aiheista. Se on kivaa, mutta lienee ehkä muiden harrastajien häviö (tai voitto, eivät ne meidän keskustelut aina niin kaksisia ole).
Niin ja tietysti joitain hevosia ja talleja kaipaan noilta ajoilta. Itse asiassa aika moniakin. Whitewood, Liinu, Vaahtera, Hepohullu, Oak's Gnome, Lumite, sitten se yksi friisiläistalli, ensimmäisiä lajissaan ja olikohan se Dollari, jossa oli ainakin russeja ja niin monta muuta, joiden nimetkin ovat painuneet jo unholaan. Omista hevosistani mieleen ovat erityisesti jääneet Zoom Dynamicin lisäksi Wizzerria, White Speedster, Dopiza, Greymask's Arkansas ja... No, en minä aio tässä listata kaikkia hevosiani, jotka ovat jääneet syystä tai toisesta mieleen, niitä nimittäin riittää.
Eipä tässä muuta, toista vuosikymmentä jatketaan ja katsotaan miten pitkälle innostus riittää. Tällä hetkellä innostuksessa ei ole mitään vikaa, mutta aikaa vain on liian vähän.
torstaina, joulukuuta 30, 2010
Uuden vuoden lupaukset
Ensi vuodellekin pitäisi kai tavan mukaan keksiä joitain lupauksia, mutta nyt onkin vähän vaikeata keksiä mitään kovin roheita lupauksia. Mutta jos nyt aluksi lupaamme ainakin...
... pitää ainakin Ionicin ja GA:n pystyssä ja Pinkinkin jos suinkin vain löytyy aikaa kisauttaa hevosia järkevästi.
... olla unohtamatta tätä blogia, vaikka kirjoitustahti ei kummoinen olisikaan.
... olla muuttamatta radikaalisti tallien toimintaa tai ulkoasua (tiedän, kopio viime vuodelta)
... jatkaa laajamittaista, useiden eri rotujen kasvatusta
... keksiä tai ostaa ensi vuoden aikana jokin meille ihan uusi rotu Ioniciin
... pitää Vippos horjuvilla jaloillaan (hei kirjoittajat, deadline ensi lehteen lähestyy!)
... jos nyt ensi vuonna saisi jompikumpi meistä taiteiltua sen yhden piirretyn ja itsetehdyn kuvan Ioniciin tai GA:han. Odotukset eivät kuitenkaan ole kovin suuret.
Joo, mitään kovin suurta aktiviteettia ei ole tiedossa, mutta näillä mennään.
Totta puhuakseni meillä on muutamia suunnitelmia rotujen suhteen, joita voisimme harkita Ioniciin ostavamme/keksivämme.
- amerikanponi
- australianponi
- berberihevonen
- lisää puoliverisiä, erit. kinskyjä
- kylmäverisiä: American Cream Drafteja, boulonnaiseja, percheroneja, shireja, clydesdaleja, poitouita jne (niin, unohduksissa ne entisetkin ovat)
- clevelandinruunikko
- mustangi ja abstang
- criollo
- dartmoor
- dongola
- fell ja/tai dales
- frederiksborgeja ja irlannintyöhevosia olisi kiva herätellä henkiin
- hackney
- kanadanhevonen
- miniatureja
- vjatkanponeja
... pitää ainakin Ionicin ja GA:n pystyssä ja Pinkinkin jos suinkin vain löytyy aikaa kisauttaa hevosia järkevästi.
... olla unohtamatta tätä blogia, vaikka kirjoitustahti ei kummoinen olisikaan.
... olla muuttamatta radikaalisti tallien toimintaa tai ulkoasua (tiedän, kopio viime vuodelta)
... jatkaa laajamittaista, useiden eri rotujen kasvatusta
... keksiä tai ostaa ensi vuoden aikana jokin meille ihan uusi rotu Ioniciin
... pitää Vippos horjuvilla jaloillaan (hei kirjoittajat, deadline ensi lehteen lähestyy!)
... jos nyt ensi vuonna saisi jompikumpi meistä taiteiltua sen yhden piirretyn ja itsetehdyn kuvan Ioniciin tai GA:han. Odotukset eivät kuitenkaan ole kovin suuret.
Joo, mitään kovin suurta aktiviteettia ei ole tiedossa, mutta näillä mennään.
Totta puhuakseni meillä on muutamia suunnitelmia rotujen suhteen, joita voisimme harkita Ioniciin ostavamme/keksivämme.
- amerikanponi
- australianponi
- berberihevonen
- lisää puoliverisiä, erit. kinskyjä
- kylmäverisiä: American Cream Drafteja, boulonnaiseja, percheroneja, shireja, clydesdaleja, poitouita jne (niin, unohduksissa ne entisetkin ovat)
- clevelandinruunikko
- mustangi ja abstang
- criollo
- dartmoor
- dongola
- fell ja/tai dales
- frederiksborgeja ja irlannintyöhevosia olisi kiva herätellä henkiin
- hackney
- kanadanhevonen
- miniatureja
- vjatkanponeja
sunnuntaina, joulukuuta 26, 2010
Hyvä suku virtuaalihevosella
Suvun hyvyys on sellainen asia, josta voidaan virtuaalimaailmassa taittaa peistä hamaan loppuun asti. Ei sen määritys reaalimaailmassakaan ole helppoa, mutta siellä sentään on olemassa kilpailutuloksia, jotka oikeasti mittaavat hevosen suorituksia. Enkä puutu siihen nyt.
Joka tapauksessa, jos me ilmoitamme haluavamme ostaa hyväsukuisen hevosen, millaista kaviokasta kannattaisi tarjota?
1. Suvun tasaisuus
Tästä on kirjoitettukin jo, mutta sekään ei ole mikään orjallisesti noudatettava ja kiveen hakattu teesi meille. Eikä se meitä oikeasti haittaa, jos epätasaisuutta on vähän, ts. isä suvuton ja emällä yksi polvi sukua. Mitä pidemmällä suvussa epätasaisuus on, sen vähemmän se merkitsee. Ja esimerkiksi tällaistakin tammaa on käytetty jalostuksessa, nimet suvussa ovat paljon tärkeämmät kuin suvun tasaisuus. Jos katsotte Nealan varsojen sukutauluja, ei tuollainen suku yhdistettynä pitkäsukuiseen oriin näytä mitenkään hölmöltä meidänkään mielestä.
2. Nimet suvussa
Rodusta riippuen meillä on tiettyjä nimiä, joita emme vain voi vastustaa. Tai minulla enemmänkin, kun olen S:ää pidemmän aikaa ehtinyt virtuaalimaailmassa tallustaa.
Monilla vanhoilla nimillä on jo suorastaan nostalgia-arvoa ja toisaalta jaksan kunnioittaa niitä kasvattajia, jotka ovat säilyttäneet vanhoja sukuja uudelle virtuaalihevostelijoiden sukupolvelle. Yritän tietysti omalta osaltani säilyttää Ionicissa vanhoja linjoja.
Myös monet Ionicista, Marineasta tai muista projekteistani lähteneet hevoset ovat sellaisia nimiä, joita mielelläni näen sukutauluissa. Mikään ei ilahduta kasvattajaa enemmän kuin nähdä muidenkin kasvattaneen omista hevosista jotain uutta. Jalostuksellisesti ei tietysti ole kovin fiksua ostaa sellaisia hevosia, joiden suvuissa on samoja nimiä kuin jo nykyisillä hevosilla, mutta kai sitä joskus saa vähän epäfiksumpiakin ostoksia tehdä?
3. Suvun sopivuus
No, tämä ei ehkä suoranaisesti kuulu kategoriaan "miten määrittelen hyvän suvun", mutta jos kuvitellaan tilanne että olemme ostamassa itsellemme hevosta, haluamme toki sellaisen hevosen, jolla on mahdollisuuksia jalostuskäytössä. Toisin sanoen suvun pituuden pitäisi olla sopiva siihen nähden millaisia hevosia meillä itsellämme on, suvusta ei saisi löytyä niitä samoja yleisiä nimi kuin meidän hevosilla on (sotii kovin edellistä kohtaa vastaan) ja painotukseltaan ynnä muilta mahdollisilta seikoiltaan pitäisi olla soveltuva meidän hevosjalostukseen.
4. Vanhemmat
Varsinkin nuoren hevosen vanhemmat ovat ehkä viime kädessä se tekijä, joka ratkaisee eniten siinäkin tilanteessa, että hevosella olisi pitkäkin suku. Jos vanhemmat ovat sikakisattuja hirviöitä, ostan sellaisen hevosen vain pitkin hampain, vaikka varsalla itsellään ei oletettaisi kisattavan yhtään. Jos vanhemmilla on persoonallinen luonnekuvaus, upea kuva tai muuten vain ovat mielestäni merkittäviä hevosia jollain tavoin (siihen ei tarvita välttämättä kuin eksoottinen väri), niiden varsa ei voi olla huono hevonen.
Joka tapauksessa, jos me ilmoitamme haluavamme ostaa hyväsukuisen hevosen, millaista kaviokasta kannattaisi tarjota?
1. Suvun tasaisuus
Tästä on kirjoitettukin jo, mutta sekään ei ole mikään orjallisesti noudatettava ja kiveen hakattu teesi meille. Eikä se meitä oikeasti haittaa, jos epätasaisuutta on vähän, ts. isä suvuton ja emällä yksi polvi sukua. Mitä pidemmällä suvussa epätasaisuus on, sen vähemmän se merkitsee. Ja esimerkiksi tällaistakin tammaa on käytetty jalostuksessa, nimet suvussa ovat paljon tärkeämmät kuin suvun tasaisuus. Jos katsotte Nealan varsojen sukutauluja, ei tuollainen suku yhdistettynä pitkäsukuiseen oriin näytä mitenkään hölmöltä meidänkään mielestä.
2. Nimet suvussa
Rodusta riippuen meillä on tiettyjä nimiä, joita emme vain voi vastustaa. Tai minulla enemmänkin, kun olen S:ää pidemmän aikaa ehtinyt virtuaalimaailmassa tallustaa.
Monilla vanhoilla nimillä on jo suorastaan nostalgia-arvoa ja toisaalta jaksan kunnioittaa niitä kasvattajia, jotka ovat säilyttäneet vanhoja sukuja uudelle virtuaalihevostelijoiden sukupolvelle. Yritän tietysti omalta osaltani säilyttää Ionicissa vanhoja linjoja.
Myös monet Ionicista, Marineasta tai muista projekteistani lähteneet hevoset ovat sellaisia nimiä, joita mielelläni näen sukutauluissa. Mikään ei ilahduta kasvattajaa enemmän kuin nähdä muidenkin kasvattaneen omista hevosista jotain uutta. Jalostuksellisesti ei tietysti ole kovin fiksua ostaa sellaisia hevosia, joiden suvuissa on samoja nimiä kuin jo nykyisillä hevosilla, mutta kai sitä joskus saa vähän epäfiksumpiakin ostoksia tehdä?
3. Suvun sopivuus
No, tämä ei ehkä suoranaisesti kuulu kategoriaan "miten määrittelen hyvän suvun", mutta jos kuvitellaan tilanne että olemme ostamassa itsellemme hevosta, haluamme toki sellaisen hevosen, jolla on mahdollisuuksia jalostuskäytössä. Toisin sanoen suvun pituuden pitäisi olla sopiva siihen nähden millaisia hevosia meillä itsellämme on, suvusta ei saisi löytyä niitä samoja yleisiä nimi kuin meidän hevosilla on (sotii kovin edellistä kohtaa vastaan) ja painotukseltaan ynnä muilta mahdollisilta seikoiltaan pitäisi olla soveltuva meidän hevosjalostukseen.
4. Vanhemmat
Varsinkin nuoren hevosen vanhemmat ovat ehkä viime kädessä se tekijä, joka ratkaisee eniten siinäkin tilanteessa, että hevosella olisi pitkäkin suku. Jos vanhemmat ovat sikakisattuja hirviöitä, ostan sellaisen hevosen vain pitkin hampain, vaikka varsalla itsellään ei oletettaisi kisattavan yhtään. Jos vanhemmilla on persoonallinen luonnekuvaus, upea kuva tai muuten vain ovat mielestäni merkittäviä hevosia jollain tavoin (siihen ei tarvita välttämättä kuin eksoottinen väri), niiden varsa ei voi olla huono hevonen.
perjantaina, joulukuuta 24, 2010
Hyvää joulua jokaiselle!
Me molemmat toivotamme oikein hyvää ja rauhaisaa joulua jokaiseen taloon ja torppaan, jossa tätä blogia luetaan!
t. S & Gin
t. S & Gin
sunnuntaina, joulukuuta 19, 2010
Pretty In Pinkin lopulliset tulokset
Toista kertaa järjestettävä Pretty In Pink - arvokilpailusarja on nyt saatu päätökseen ja suureksi ilokseni voin todeta, että osallistujia oli paremmin kuin viime vuonna ja että useimmista sarjoista saatiin jakaa se ylimääräinen palkinto voittajalle (jonka rajana on 0,45:ttä parempi kisaindeksi). Mukana oli todella kovia tammoja ja kisa oli tiukka ihan loppumetreille asti. Siitä kirjoitinkin toiseksi viimeisen osakilpailun jälkeen.
Juvenilen sarjavoiton vei odotetusti Trihaltonin Zora Juice hurjalla 0,3:n kisaindeksillä ja sijoituksin 1/3, 1/5, 2/6 ja 2/6. Kehottaisin panemaan visusti mieleen tamman nimen siinä vaiheessa kun aletaan järjestää preppilähtöjä BC Juvenile Filliesiin. Ei tarvita kovin kummoista ennustajaa, jotta voisi kuvitella tamman pärjäävän.
Sprinterissä voitti myös melko odotetusti Farleigh Legacy (om. Driftaway), mutta Crown Stablen Mystery Island oli tiukka vastus loppuun asti ja sijoittui tänäänkin paremmin kuin Farleigh Legacy. Sen kisaindeksi oli 0,41, mutta se jäi huonommaksi kuin Legacyn 0,35.
Ja Milerin meni voittamaan meidän oma Unity Spirit GA! Sehän oli ennen viimeistä osakilpailua niukasti jäljessä Crown Stablen k. Lost Soulia. k. Lost Soul joutui kuitenkin tänään antamaan periksi sekä Unitylle että Trihaltonin Mysophobia RVC:lle, joka muuten voitti viimeisen startin. Ja lopputulos oli äärimmäisen tiukka, Unityn kisaindeksi oli 0,40, Mysophobian 0,43 ja k. Lost Soulin 0,45. Tämä on huikea saavutus kaikilta tammoilta ja harmittaa etten voi jakaa ylimääräistä palkintorahaa näille kahdelle.
Dirt Milerin voitti Karman Valentina CTB, mutta koska sen kisaindeksi jäi 0,56:een, se ei saanut ylimääräistä palkintosummaa sarjavoitostaan. Tämän päivän Dirt Miler oli kuitenkin meidän pinkkiläisten päivä, sillä tammamme Lazy Lene GA ja Going To Ibiza GA ottivat kaksoisvoiton! Lenellä on tältä kaudelta jo alla Churchill Downs Stakesin voitto ja kolmas sija True North Handicapissa, jonka myötä se käsittääkseni on prepannut BC Sprintiin sekä sinne pisteitä tuomassa voitot kaikilta grade-tasoilta tänä CAS-vuonna.
Semistayerin voitti ylivoimaisesti Driftawayn Townsend Mayzie, muilla osallistujilla ei ollut mitään jakoa. Sen kisaindeksi on 0,38 ja sijoitukset 3/6, 1/4, 1/4 ja 2/4. Myös tämän tamman nimi kannattaa painaa muistiin siinä vaiheessa kun juostaan tämän vuoden Breedersiä. Toivon mukaan se nähdään siellä.
Stayerissa käytiin lopulta tiukanlainen kisa Karman Hate That I Love Youn ja Carterin Shamandalie CTB:n kesken, sillä Shamandalien kisaindeksi oli sekin hieno 0,43. Tosin Hate That I Love You on tehnyt selvää jälkeä PIP-lähdöissä ja sen kisaindeksi oli päivän paras Zora Juicen ohella eli 0,3. Kehotan kuitenkin pitämään tulevaisuudessa silmällä myös kolmanneksi tullutta Carterin Feminine Fancy RVC:tä, joka voitti kaksi viimeistä osakilpailua ylivoimaisesti. Nouseva lupaus, sanoisin.
Onnittelut kaikille voittajille ja muille, jotka ovat saaneet sijoituksia ja palkintorahoja PIP-lähdöistä!
Juvenilen sarjavoiton vei odotetusti Trihaltonin Zora Juice hurjalla 0,3:n kisaindeksillä ja sijoituksin 1/3, 1/5, 2/6 ja 2/6. Kehottaisin panemaan visusti mieleen tamman nimen siinä vaiheessa kun aletaan järjestää preppilähtöjä BC Juvenile Filliesiin. Ei tarvita kovin kummoista ennustajaa, jotta voisi kuvitella tamman pärjäävän.
Sprinterissä voitti myös melko odotetusti Farleigh Legacy (om. Driftaway), mutta Crown Stablen Mystery Island oli tiukka vastus loppuun asti ja sijoittui tänäänkin paremmin kuin Farleigh Legacy. Sen kisaindeksi oli 0,41, mutta se jäi huonommaksi kuin Legacyn 0,35.
Ja Milerin meni voittamaan meidän oma Unity Spirit GA! Sehän oli ennen viimeistä osakilpailua niukasti jäljessä Crown Stablen k. Lost Soulia. k. Lost Soul joutui kuitenkin tänään antamaan periksi sekä Unitylle että Trihaltonin Mysophobia RVC:lle, joka muuten voitti viimeisen startin. Ja lopputulos oli äärimmäisen tiukka, Unityn kisaindeksi oli 0,40, Mysophobian 0,43 ja k. Lost Soulin 0,45. Tämä on huikea saavutus kaikilta tammoilta ja harmittaa etten voi jakaa ylimääräistä palkintorahaa näille kahdelle.
Dirt Milerin voitti Karman Valentina CTB, mutta koska sen kisaindeksi jäi 0,56:een, se ei saanut ylimääräistä palkintosummaa sarjavoitostaan. Tämän päivän Dirt Miler oli kuitenkin meidän pinkkiläisten päivä, sillä tammamme Lazy Lene GA ja Going To Ibiza GA ottivat kaksoisvoiton! Lenellä on tältä kaudelta jo alla Churchill Downs Stakesin voitto ja kolmas sija True North Handicapissa, jonka myötä se käsittääkseni on prepannut BC Sprintiin sekä sinne pisteitä tuomassa voitot kaikilta grade-tasoilta tänä CAS-vuonna.
Semistayerin voitti ylivoimaisesti Driftawayn Townsend Mayzie, muilla osallistujilla ei ollut mitään jakoa. Sen kisaindeksi on 0,38 ja sijoitukset 3/6, 1/4, 1/4 ja 2/4. Myös tämän tamman nimi kannattaa painaa muistiin siinä vaiheessa kun juostaan tämän vuoden Breedersiä. Toivon mukaan se nähdään siellä.
Stayerissa käytiin lopulta tiukanlainen kisa Karman Hate That I Love Youn ja Carterin Shamandalie CTB:n kesken, sillä Shamandalien kisaindeksi oli sekin hieno 0,43. Tosin Hate That I Love You on tehnyt selvää jälkeä PIP-lähdöissä ja sen kisaindeksi oli päivän paras Zora Juicen ohella eli 0,3. Kehotan kuitenkin pitämään tulevaisuudessa silmällä myös kolmanneksi tullutta Carterin Feminine Fancy RVC:tä, joka voitti kaksi viimeistä osakilpailua ylivoimaisesti. Nouseva lupaus, sanoisin.
Onnittelut kaikille voittajille ja muille, jotka ovat saaneet sijoituksia ja palkintorahoja PIP-lähdöistä!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)