Osuipa ht.netistä silmään kutsu epävirallisiin värinäyttelyihin, jotka järjestää Kings Riders. Näyttelyt pidetään 31.1.12 ja nähtävästi luokissa ei ole kokorajoituksia eli kaikki mahtuvat mukaan.
Ei-jäsen saa ilmoittaa vain kaksi hevosta per luokka ja oli noin millistä kiinni, etten raapustanut jo jäsenanomusta kyseiselle seuralle, koska eihän kaksi hevosta per luokka tunnu meillä missään. En nyt kuitenkaan tehnyt sitä vaan heittelin mukaan aika randomisti pari sopivanväristä hevosta joka luokkaan.
Maailman selkeimmät nuo luokat eivät ehkä ole, esimerkiksi luokkaan yksi otetaan mukaan "kimot ja valkoiset", mutta valkoinenhan ei ole hevosen väri varsinaisesti. Mietinkin, että mahtaisikohan tähän luokkaan tulla sitten nuo likipitäen valkoiset tuplavoikot, jotka kyllä genetiikan puolesta kuuluisivat luokkaan 5, johon sanotaan voikkojen olevan tervetulleita. Samaa mietin mustanvoikkojen ja ruunivoikkojen sekä hopeavärien kohdalla, nehän ovat aikalailla tummia tai ainakin selkeästi ruskeasävyisiä, joten menevätkö ne nyt sitten luokkiin 2/3 vai kenties luokkaan 5...
No, koska asioita on oikeasti turha tehdä näin vaikeiksi (se olen vain minä, yrittäkää ymmärtää!), en lähtenyt sooloilemaan mitään vaan ilmoitin varmasti sopivanvärisiä hevosia mukaan.
torstaina, joulukuuta 29, 2011
lauantaina, joulukuuta 24, 2011
Joulukalenterin luukku 24: mitä joulukalenterista jäi käteen?
Saimme S:n kanssa idean joulukalenterista 30.11. kello 22-jotakin Saksan aikaa:
Toinen: "Joku joulukalenterijuttu olis kiva, kun meillä ei oo koskaan sellaista ollut."
Toinen: "No joo, miksei. Mutta millainen? Mä en ainakaan mitään kuvia ala tarjota, en huutokaupalla enkä muuten."
"No en mäkään eikä mulla sitäpaitsi ole kuin ehkä just 24 hevoskuvaa ja ne on jo kaikki nähty moneen kertaan."
"Mitäs sit keksis?"
"Tjaa... Kirjoittaisko jotakin?"
"Mmm..."
"Joo hei, blogiin joulukalenteri: yksi kirjoitus joka päivä huomisesta jouluaattoon."
"Hei joo! Mutta mistä me kirjoitetaan?"
"No ihan mistä vaan! Ei mulla nyt oo mitään aihepiiriä, mistä vois kirjoittaa 24 erilaista tekstiä. Paitsi tietysti värit ja niistäkin on aika paljon jo sanottu."
"Totta. Ja onhan noita muutamia vakioaiheita, mulla rakennearvostelut ja sulla ne hevosten tarinat että jos ei muuta keksi."
"Niinpä. Sä muuten sit aloitat, koska mä keksin tän idean. Huomisaamuna klo 6 pitää olla teksti julki."
"On muuten harvinaisen ikävä temppu..."
Mitä tästä nyt sitten on jäänyt kouraan? No, 24 säännöllisesti julkaistua blogitekstiä. Viime aikoina on bloggaaminen jäänyt vähän vähemmälle, joten siinä olisi aktiivisille lukijoille ainakin kalenteria kerrakseen. Tosin emmepä voi väittää, että kaikki tekstit olisivat mitään (blogi)maailmankirjallisuuden kirkkaimpia helmiä. Yleensä meillä on ollut aika kiire niitä kirjoittaa ja hyvä blogiteksti vaatisi enemmän aiheiden muhittelua aivoissa. Aika usein on ollut edellisenä iltana pakko raapustaa jotain kun tuli luvanneeksi, vaikkei ole hajuakaan mistä kirjoittaisi. Aika usein ideoita on etsitty ht.netistä ja julmasti kopioitu ilman tekijänoikeusmerkintöjä.
Mutta joka tapauksessa olemme pystyneet päkistämään tekstejä tiiviissä tahdissa ja keksimään aiheita vaikka väkisin. Tämä täytyy pitää mielessä ensi vuonnakin, silloin kun blogi tuntuu hautautuneen unohduksiin. Tämä ei kuitenkaan ole uuden vuoden lupaus.
PS. oma suosikkini joulukalenterin teksteistä on S:n kirjoittama nro 15: jos musta ei olekaan musta.
Toinen: "Joku joulukalenterijuttu olis kiva, kun meillä ei oo koskaan sellaista ollut."
Toinen: "No joo, miksei. Mutta millainen? Mä en ainakaan mitään kuvia ala tarjota, en huutokaupalla enkä muuten."
"No en mäkään eikä mulla sitäpaitsi ole kuin ehkä just 24 hevoskuvaa ja ne on jo kaikki nähty moneen kertaan."
"Mitäs sit keksis?"
"Tjaa... Kirjoittaisko jotakin?"
"Mmm..."
"Joo hei, blogiin joulukalenteri: yksi kirjoitus joka päivä huomisesta jouluaattoon."
"Hei joo! Mutta mistä me kirjoitetaan?"
"No ihan mistä vaan! Ei mulla nyt oo mitään aihepiiriä, mistä vois kirjoittaa 24 erilaista tekstiä. Paitsi tietysti värit ja niistäkin on aika paljon jo sanottu."
"Totta. Ja onhan noita muutamia vakioaiheita, mulla rakennearvostelut ja sulla ne hevosten tarinat että jos ei muuta keksi."
"Niinpä. Sä muuten sit aloitat, koska mä keksin tän idean. Huomisaamuna klo 6 pitää olla teksti julki."
"On muuten harvinaisen ikävä temppu..."
Mitä tästä nyt sitten on jäänyt kouraan? No, 24 säännöllisesti julkaistua blogitekstiä. Viime aikoina on bloggaaminen jäänyt vähän vähemmälle, joten siinä olisi aktiivisille lukijoille ainakin kalenteria kerrakseen. Tosin emmepä voi väittää, että kaikki tekstit olisivat mitään (blogi)maailmankirjallisuuden kirkkaimpia helmiä. Yleensä meillä on ollut aika kiire niitä kirjoittaa ja hyvä blogiteksti vaatisi enemmän aiheiden muhittelua aivoissa. Aika usein on ollut edellisenä iltana pakko raapustaa jotain kun tuli luvanneeksi, vaikkei ole hajuakaan mistä kirjoittaisi. Aika usein ideoita on etsitty ht.netistä ja julmasti kopioitu ilman tekijänoikeusmerkintöjä.
Mutta joka tapauksessa olemme pystyneet päkistämään tekstejä tiiviissä tahdissa ja keksimään aiheita vaikka väkisin. Tämä täytyy pitää mielessä ensi vuonnakin, silloin kun blogi tuntuu hautautuneen unohduksiin. Tämä ei kuitenkaan ole uuden vuoden lupaus.
PS. oma suosikkini joulukalenterin teksteistä on S:n kirjoittama nro 15: jos musta ei olekaan musta.
perjantaina, joulukuuta 23, 2011
Joulukalenterin luukku 23: virtuaaliset rodut yleisesti
Minua on virtuaalimaailmassa aina hämmästyttänyt virtuaalisten rotujen vähyys. Eihän niitä käytännössä ole kuin kaksi: RBSH ja virtuaalinen ratsuponi, jälkimmäisestä harva on kuullut, vielä harvempia edes kiinnostaa, kukaan ei taida kasvattaa. Muinainen HSH ei kuulemma koskaan ottanut tuulta siipiensä alle tarvittavalla tavalla ja on nykyisin pelkkä kuriositeetti Virtuaaliwikin sivuilla.
Sitten oli tietysti karpaaninhevonen, joka oli alusta loppuun asti virtuaalinen, se ei pohjautunut mihinkään oikeaan hevosrotuun ja kuvinakin sillä käytettiin piirroksia. Mielenkiintoinen kokeilu, kieltämättä, en ole kuitenkaan yllättynyt, ettei se idea kantanut pitkälle. Vähän pettynyt kyllä olen.
Mitä yhteistä sitten on RBSH:lla ja VRP:llä? Paitsi että ne ovat Ginin aivoista lähtöisin molemmat, niin se että molemmilla on vastineensa todellisuudessa ja molemmat ovat risteytysrotuja (viittaan siis karpaaninhevoseen, joka ei syntynyt muita rotuja risteyttämällä). Reaalimaailma on täynnä enemmän tai vähemmän järkeviä risteytyksiä, monilla on varsinkin pohjois-Amerikassa jonkinlainen rekisterintapainenkin olemassa. Moni näistä roduista tai yritelmistä olisi ihan soveltuva virtuaalimaailmaankin ja varsinkin, jos niille tekisi reaalimaailmaan nojaavat, mutta virtuaalimaailmaan sovelletut ja yleensä jonkin verran yksinkertaistetut jalostussäännöt.
Virginia on heitellyt vuosien mittaan ilmoille lukemattoman määrän erilaisia virtuaalisia rotuja, joita voisi luoda tänne (palomino, muita risteytysrotuja, cleveland hunter ja kaverit, arabo-haflinger ja muita suunnitelmia ja sitten tietysti se virtuaalinen puoliverinen, mainitakseni muutaman). Monet näistä ovat erittäin simppeleitä, se eilinen palomino-pohdinta on sieltä vaikeimmasta päästä, kun tyyppejä ja rekistereitä olisi niin paljon.
Periaatteessahan (Ginin mukaan) virtuaalisen rodun luominen ei vaadi paljoakaan. Kirjottaa jalostusohjesäännön ja rotumääritelmän ja se on siinä. VRP luotiin tällä tavoin, siitä ei rummutettu koskaan suuremmalle yleisölle sen enempää. RBSH:ta taas aikoinaan esiteltiin paljonkin ja tästä tietysti voi johtua se, että RBSH on ollut suositumpi. Tosin VRP:kin kiinnosti silloin kun meillä niitä kasvatettiin, joten itse ei saisi olla niin perinjuurin laiska. Mehän voisimme alkaa tehtailla rotuja ihan urakalla ja katsoa, alkaako niistä mikään kiinnostaa suurta yleisöä. VPV ja palomino vaatisivat kyllä sitä, että niille perustettaisiin jonkinlainen rekisteri ja ensinmainitulle pidettäisiin omat ktk-tilaisuudet, mutta jos rotu pysyisi pienenä, ei se olisi maailman suurin ongelma.
Ehkä tästä voisi tulla yksi uudenvuoden lupaus?
Sitten oli tietysti karpaaninhevonen, joka oli alusta loppuun asti virtuaalinen, se ei pohjautunut mihinkään oikeaan hevosrotuun ja kuvinakin sillä käytettiin piirroksia. Mielenkiintoinen kokeilu, kieltämättä, en ole kuitenkaan yllättynyt, ettei se idea kantanut pitkälle. Vähän pettynyt kyllä olen.
Mitä yhteistä sitten on RBSH:lla ja VRP:llä? Paitsi että ne ovat Ginin aivoista lähtöisin molemmat, niin se että molemmilla on vastineensa todellisuudessa ja molemmat ovat risteytysrotuja (viittaan siis karpaaninhevoseen, joka ei syntynyt muita rotuja risteyttämällä). Reaalimaailma on täynnä enemmän tai vähemmän järkeviä risteytyksiä, monilla on varsinkin pohjois-Amerikassa jonkinlainen rekisterintapainenkin olemassa. Moni näistä roduista tai yritelmistä olisi ihan soveltuva virtuaalimaailmaankin ja varsinkin, jos niille tekisi reaalimaailmaan nojaavat, mutta virtuaalimaailmaan sovelletut ja yleensä jonkin verran yksinkertaistetut jalostussäännöt.
Virginia on heitellyt vuosien mittaan ilmoille lukemattoman määrän erilaisia virtuaalisia rotuja, joita voisi luoda tänne (palomino, muita risteytysrotuja, cleveland hunter ja kaverit, arabo-haflinger ja muita suunnitelmia ja sitten tietysti se virtuaalinen puoliverinen, mainitakseni muutaman). Monet näistä ovat erittäin simppeleitä, se eilinen palomino-pohdinta on sieltä vaikeimmasta päästä, kun tyyppejä ja rekistereitä olisi niin paljon.
Periaatteessahan (Ginin mukaan) virtuaalisen rodun luominen ei vaadi paljoakaan. Kirjottaa jalostusohjesäännön ja rotumääritelmän ja se on siinä. VRP luotiin tällä tavoin, siitä ei rummutettu koskaan suuremmalle yleisölle sen enempää. RBSH:ta taas aikoinaan esiteltiin paljonkin ja tästä tietysti voi johtua se, että RBSH on ollut suositumpi. Tosin VRP:kin kiinnosti silloin kun meillä niitä kasvatettiin, joten itse ei saisi olla niin perinjuurin laiska. Mehän voisimme alkaa tehtailla rotuja ihan urakalla ja katsoa, alkaako niistä mikään kiinnostaa suurta yleisöä. VPV ja palomino vaatisivat kyllä sitä, että niille perustettaisiin jonkinlainen rekisteri ja ensinmainitulle pidettäisiin omat ktk-tilaisuudet, mutta jos rotu pysyisi pienenä, ei se olisi maailman suurin ongelma.
Ehkä tästä voisi tulla yksi uudenvuoden lupaus?
torstaina, joulukuuta 22, 2011
Joulukalenterin luukku 22: virtuaalinen palomino
Maailman sivu on virtuaalimaailmassa hoettu, ettei palomino ole rotu. Se on totta siinä mielessä, että sillä ei ole suljettua kantakirjaa, johon pääsisivät vain palomino-rotuisten hevosten jälkeläiset. Yhdysvalloissa on ainakin kaksi palomino-rekisteriä, joista toinen (Palomino Horse Association) ihan minkä tahansa hevosen, jos se on voikko. Toinen, Palomino Horse Breeders of America, puolestaan vaatii rekisteröitäviltä hevosilta tunnettua polveutumista ja on myös rajoittanut hyväksytyt rekisterin koskemaan lämminverisiä ratsurotuja. Lisäksi sillä on myös vaatimuksia rakenteelle, jos tosin vaatimukset ovat aika yleisiä, ne mainitsevat lähinnä hyvän ratsun rakenteen.
Palominojen jalostus puolestaan on vähintäänkin haastavaa voikon värin genetiikan takia, olettaen että halutaan siis nimenomaan voikkoja hevosia. Jos astuttaa voikon voikolla, varsan värin todennäköisyysprosentit ovat seuraavat: 50% voikko, 25% rautias ja 25% cremello. Lisäksi voikon varsan voi saada aikaan, vaikkei kumpikaan vanhemmista olisi voikko.
Joskus aikojen saatossa on jonkin aikaa toiminut jonkinlainen voikoille hevosille tarkoitettu rekisteri, mutta siitä ei koskaan tullut sen enempää. Itselläni on mielessä pyörinyt jonkinlaisen virtuaalisen palominon luominen. Siinä on haasteensa enkä ole vielä suinkaan kaikkea pohtinut tarpeeksi perusteellisesti läpi ja tuttuun tapaan tuskin koskaan saan mitään tehtyä asian eteen käytännössä. Mutta saahan sitä omassa blogissaan sekoilla?
Ensiksikin virtuaalipalomino jakautuisi ainakin viiteen tyyppiin:
- puoliverityyppi (käytännössä voikko puoliverinen, engl. täysiverinen tai angloarabi)
- pleasure-tyyppi (rakenne ja tyyppi muistuttaisi arabia, morgania, saddlebrediä tai tennesseenwalkeria, erikoisaskellajeja saisi olla)
- karjatyyppi (quarterin tyyppinen)
- poni (ratsuponityyppinen tai welsh-tyyppinen, säkä 100-148 cm)
- miniatyyri (alle 100 cm)
Täysin mahdoton idea ei olisi barokkityyppikään eli mallia andalusia, lusitano, friisi jne.
Rekisteriin pääsisivät seuraavat rodut:
- puoliveriset (ei RBSH)
- täysiveriset
- morgan ja morab
- saddlebred ja NSH
- tennesseenwalkerja racking horse
- missourinfoxtrotter
- kalliovuortenponi + muut ns. mountain gaited-rodut
- quarter, quarterponi ja quarab
- welsh-ponit ja wpb
- connemara
- newforest
- exmoor
- dartmoor
- ratsuponit
- amerikkalainen shetlanninponi
- hackney ja hackneyponi
- miniatyyrirodut (American miniature, falabella jne)
- mahdollisesti ne barokkirodut: andalusia, lusitano, friisi, kladrub, lipizza, eteläamerikkalaiset pasot jne
Rotulista ei ole täydellinen, harkinnassa on esimerkiksi mustangit. Mutta joka tapauksessa laadukkaita lämminveri- ja ponirotuja.
Varsinaisia rekistereitä olisi useampia:
- varsinainen palominorekisteri: voikko, em. roduista polveutuva hevonen
- jalostusrekisteri: em. roduista polveutuva hevonen, väriltään ruunivoikko, mustanvoikko, cremello, perlino tai smoky cream, mahdollisesti myös yhdistelmävärinen, jossa voikkoväri (hopeanruunivoikko jne)
- voikkorekisteri: jalostussääntöjä täyttämätön (ts. väärän rotuinen) voikko hevonen
Kaikilla rekisteröitävillä tulisi olla värin periytyminen selvillä ja realistinen, ts. esimerkiksi ruunikoista vanhemmista polveutuva voikko ei rekisteriin pääsisi. Kimot ja päistäriköt olisivat rekisteröintikelvottomia, vaikka niiden pohjaväri olisikin jokin voikkoväri. Kirjavia, sabinokirjavuutta lukuunottamatta ei hyväksyttäisi. Jos hevosella olisi kuva, sen tulisi olla voikosta hevosesta, mutta kuva ei olisi välttämätön, hevonen voisi olla kuvaton, kunhan jalostusvaatimukset täyttyvät, voikkoväri mahdollinen ja väriksi määritelty voikko.
Mietin tässä tuota jalostusta ja sitä, että saisiko noita rotuja sitten risteytellä keskenään ja ajattelin että ei. Jokainen hevonen olisi siis oman rotunsa edustaja tai jokin yleisesti hyväksytty risteytys, mutta se olisi samalla myös virtuaalinen palomino. Älkää kysykö, mihin minä tällä pyrkisin...
Palominojen jalostus puolestaan on vähintäänkin haastavaa voikon värin genetiikan takia, olettaen että halutaan siis nimenomaan voikkoja hevosia. Jos astuttaa voikon voikolla, varsan värin todennäköisyysprosentit ovat seuraavat: 50% voikko, 25% rautias ja 25% cremello. Lisäksi voikon varsan voi saada aikaan, vaikkei kumpikaan vanhemmista olisi voikko.
Joskus aikojen saatossa on jonkin aikaa toiminut jonkinlainen voikoille hevosille tarkoitettu rekisteri, mutta siitä ei koskaan tullut sen enempää. Itselläni on mielessä pyörinyt jonkinlaisen virtuaalisen palominon luominen. Siinä on haasteensa enkä ole vielä suinkaan kaikkea pohtinut tarpeeksi perusteellisesti läpi ja tuttuun tapaan tuskin koskaan saan mitään tehtyä asian eteen käytännössä. Mutta saahan sitä omassa blogissaan sekoilla?
Ensiksikin virtuaalipalomino jakautuisi ainakin viiteen tyyppiin:
- puoliverityyppi (käytännössä voikko puoliverinen, engl. täysiverinen tai angloarabi)
- pleasure-tyyppi (rakenne ja tyyppi muistuttaisi arabia, morgania, saddlebrediä tai tennesseenwalkeria, erikoisaskellajeja saisi olla)
- karjatyyppi (quarterin tyyppinen)
- poni (ratsuponityyppinen tai welsh-tyyppinen, säkä 100-148 cm)
- miniatyyri (alle 100 cm)
Täysin mahdoton idea ei olisi barokkityyppikään eli mallia andalusia, lusitano, friisi jne.
Rekisteriin pääsisivät seuraavat rodut:
- puoliveriset (ei RBSH)
- täysiveriset
- morgan ja morab
- saddlebred ja NSH
- tennesseenwalkerja racking horse
- missourinfoxtrotter
- kalliovuortenponi + muut ns. mountain gaited-rodut
- quarter, quarterponi ja quarab
- welsh-ponit ja wpb
- connemara
- newforest
- exmoor
- dartmoor
- ratsuponit
- amerikkalainen shetlanninponi
- hackney ja hackneyponi
- miniatyyrirodut (American miniature, falabella jne)
- mahdollisesti ne barokkirodut: andalusia, lusitano, friisi, kladrub, lipizza, eteläamerikkalaiset pasot jne
Rotulista ei ole täydellinen, harkinnassa on esimerkiksi mustangit. Mutta joka tapauksessa laadukkaita lämminveri- ja ponirotuja.
Varsinaisia rekistereitä olisi useampia:
- varsinainen palominorekisteri: voikko, em. roduista polveutuva hevonen
- jalostusrekisteri: em. roduista polveutuva hevonen, väriltään ruunivoikko, mustanvoikko, cremello, perlino tai smoky cream, mahdollisesti myös yhdistelmävärinen, jossa voikkoväri (hopeanruunivoikko jne)
- voikkorekisteri: jalostussääntöjä täyttämätön (ts. väärän rotuinen) voikko hevonen
Kaikilla rekisteröitävillä tulisi olla värin periytyminen selvillä ja realistinen, ts. esimerkiksi ruunikoista vanhemmista polveutuva voikko ei rekisteriin pääsisi. Kimot ja päistäriköt olisivat rekisteröintikelvottomia, vaikka niiden pohjaväri olisikin jokin voikkoväri. Kirjavia, sabinokirjavuutta lukuunottamatta ei hyväksyttäisi. Jos hevosella olisi kuva, sen tulisi olla voikosta hevosesta, mutta kuva ei olisi välttämätön, hevonen voisi olla kuvaton, kunhan jalostusvaatimukset täyttyvät, voikkoväri mahdollinen ja väriksi määritelty voikko.
Mietin tässä tuota jalostusta ja sitä, että saisiko noita rotuja sitten risteytellä keskenään ja ajattelin että ei. Jokainen hevonen olisi siis oman rotunsa edustaja tai jokin yleisesti hyväksytty risteytys, mutta se olisi samalla myös virtuaalinen palomino. Älkää kysykö, mihin minä tällä pyrkisin...
keskiviikkona, joulukuuta 21, 2011
Joulukalenterin luukku 21: merkillisiä hevosia
Paitsi niin moneen kertaan mainitut erikoisvärit, myös persoonallisilla merkeillä varustetut tavallisemmat värit ovat meidän molempien mieleen. Sabinokuviointi ei ole lainkaan harvinaista Ionicin tai GA:n hevosilla, vaikkei sitä aina olekaan merkitty värin yhteyteen. Ja eivät kaikki suuret merkit ole aina välttämättä sabinoita.
Tässä muutamia hevosia, joista voisi amerikkalaisittain sanoa: "They've lots of chrome" tai ainakin että merkit ovat kivat, jos niitä ei niin paljon olekaan.
Amab Hasna, aika selkeä sabino arabitamma. Tällainen on yksi suosikkivärityksistämme ikinä: kaikissa jaloissa korkeat valkoiset sukat ja päämerkki kaupan päälle. Nam.
Elfat Zalaka on toinen ihan samanlainen, tosin sillä on yksi jalka tumma.
Myös kimojen ns. "verijäljet" ovat usein hauskoja, kuten Kabala Palaulla. Nämäkin ovat tyypillisimpiä arabeilla.
Piekna Marizan kiemurapiirto on yksi hauskimmista, mitä meidän hevosilla ainakaan tällä hetkellä on.
Tässä taas lisää näitä sukkajalkaisia, piirtopäisiä raudikkoarabeja, Anjum Theodoros, jolla kuitenkin on lisäksi myös liinaharja ja liinahtava häntäkin.
Mustilla ja ruunikoilla on yleensä hillitymmät merkit kuin raudikoilla, mutta toisaalta: musta hevonen ei tarvitse kuin pienet sukat ja vähän valkoista päähän näyttääkseen hienolta. Esimerkkinä arabiori Aziza Calibre.
Original Best GA:lla on huonolaatuinen kuva mutta hyvälaatuinen päämerkki.
Step-Up Ionin kuonopilkku on kuin kirsikka kakun päällä. Vähän samanlainen on Bernadette Ionin kuonopiirto.
Chairman Ionin kuva on merkkiensä kanssa yksi meidän kaikkien aikojen puoliverisuosikeista. Fior Fresia SINin ja Miami Ionin kuvat kuuluvat niihin myös.
RBSH:t ovat ainakin tällä hetkellä meillä kovin yksivärisiä, mutta osui sieltäkin silmään oriit Lunatik ja Virtuoz.
Tennesseenwalker-ori Affect Ion on eräs ehkä hienoimmista ja erikoisimmista sabinoista, mitä meillä on, tosin voikko sabino-ori Hillbilly Ion on kyllä vähintään yhtä hieno. Oikeastaan suosikkini walkereista on kuitenkin tamma Lilac Ion, joka on musta sabino.
Myös tersk-ori Sheraga Ionilla on kivat merkit, vaikkei erityisen laajat. Tethys Ionilla sen sijaan on huomattavasti näyttävämmät merkit.
Meidän muiden venäläisrotuisten joukosta ei löydy ihan hirveästi merkkejä, johtunee roduista, jotka eivät tunnetusti ole mitään runsasmerkkisiä. Onneksi poikkeuksiakin on:
- don-ori Gavriil NEF
- budjonny-ori Sibir Ion
- ukrainanratsuhevosori Symon Ion (kuvassa kuitenkin jokin normi-puoliverinen, ei aito ukrh)
- budjonny-tamma Severnaja GA
- budjonny-tamma Vdohnovenie Ion
Valéria v.d. Djoehemilla on persoonallinen päämerkki.
Flash Cube GA:n päämerkit ovat myös kerrassaan hurmaavat: vähän otsalla, vähän kuonolla.
Mikäs sen parempaa kuin erikoisväri koristeltuna suurehkoilla merkeillä? Katsokaa vaikka Cristobal Ion.
Breeze Ionin värissä huomio kiinnittyy erityisesti päämerkkiin, vaikka kaikissa jaloissakin on tasaisesti valkoista.
Yksi harvinaisimmista kuvioista meillä on rabicano ja itse asiassa sitä esiintyy arabeilla (on ainakin esiintynyt? Nyt ei osunut yhtään silmään) ja yhdellä andalusiaoriilla, nyt jo kuolleella Enziano GA:lla.
Ahaltekejä en ala tässä nyt listata, mutta niistä voi kokonaisuudessaan rotuna sanoa, että täysin merkittömät hevoset eivät ole hirveän yleisiä, jos tosin suuria merkkejäkään ei kovin usealla ole.
No, katsokaa nyt ainakin nämä kuitenkin:
- Azart
- Drevko
- Galop
- Gorkij
- Holod
- Timjan
- Voinskij
- Zvonimir
- Amoralnaja
- Bagtly Dost
- Bolgarka
- Chaksiz
- Finalistika
- Karishma (voiko kukaan muka vastustaa hevosta, jolla on kukkasen muotoinen tähti?!)
Tässä muutamia hevosia, joista voisi amerikkalaisittain sanoa: "They've lots of chrome" tai ainakin että merkit ovat kivat, jos niitä ei niin paljon olekaan.
Amab Hasna, aika selkeä sabino arabitamma. Tällainen on yksi suosikkivärityksistämme ikinä: kaikissa jaloissa korkeat valkoiset sukat ja päämerkki kaupan päälle. Nam.
Elfat Zalaka on toinen ihan samanlainen, tosin sillä on yksi jalka tumma.
Myös kimojen ns. "verijäljet" ovat usein hauskoja, kuten Kabala Palaulla. Nämäkin ovat tyypillisimpiä arabeilla.
Piekna Marizan kiemurapiirto on yksi hauskimmista, mitä meidän hevosilla ainakaan tällä hetkellä on.
Tässä taas lisää näitä sukkajalkaisia, piirtopäisiä raudikkoarabeja, Anjum Theodoros, jolla kuitenkin on lisäksi myös liinaharja ja liinahtava häntäkin.
Mustilla ja ruunikoilla on yleensä hillitymmät merkit kuin raudikoilla, mutta toisaalta: musta hevonen ei tarvitse kuin pienet sukat ja vähän valkoista päähän näyttääkseen hienolta. Esimerkkinä arabiori Aziza Calibre.
Original Best GA:lla on huonolaatuinen kuva mutta hyvälaatuinen päämerkki.
Step-Up Ionin kuonopilkku on kuin kirsikka kakun päällä. Vähän samanlainen on Bernadette Ionin kuonopiirto.
Chairman Ionin kuva on merkkiensä kanssa yksi meidän kaikkien aikojen puoliverisuosikeista. Fior Fresia SINin ja Miami Ionin kuvat kuuluvat niihin myös.
RBSH:t ovat ainakin tällä hetkellä meillä kovin yksivärisiä, mutta osui sieltäkin silmään oriit Lunatik ja Virtuoz.
Tennesseenwalker-ori Affect Ion on eräs ehkä hienoimmista ja erikoisimmista sabinoista, mitä meillä on, tosin voikko sabino-ori Hillbilly Ion on kyllä vähintään yhtä hieno. Oikeastaan suosikkini walkereista on kuitenkin tamma Lilac Ion, joka on musta sabino.
Myös tersk-ori Sheraga Ionilla on kivat merkit, vaikkei erityisen laajat. Tethys Ionilla sen sijaan on huomattavasti näyttävämmät merkit.
Meidän muiden venäläisrotuisten joukosta ei löydy ihan hirveästi merkkejä, johtunee roduista, jotka eivät tunnetusti ole mitään runsasmerkkisiä. Onneksi poikkeuksiakin on:
- don-ori Gavriil NEF
- budjonny-ori Sibir Ion
- ukrainanratsuhevosori Symon Ion (kuvassa kuitenkin jokin normi-puoliverinen, ei aito ukrh)
- budjonny-tamma Severnaja GA
- budjonny-tamma Vdohnovenie Ion
Valéria v.d. Djoehemilla on persoonallinen päämerkki.
Flash Cube GA:n päämerkit ovat myös kerrassaan hurmaavat: vähän otsalla, vähän kuonolla.
Mikäs sen parempaa kuin erikoisväri koristeltuna suurehkoilla merkeillä? Katsokaa vaikka Cristobal Ion.
Breeze Ionin värissä huomio kiinnittyy erityisesti päämerkkiin, vaikka kaikissa jaloissakin on tasaisesti valkoista.
Yksi harvinaisimmista kuvioista meillä on rabicano ja itse asiassa sitä esiintyy arabeilla (on ainakin esiintynyt? Nyt ei osunut yhtään silmään) ja yhdellä andalusiaoriilla, nyt jo kuolleella Enziano GA:lla.
Ahaltekejä en ala tässä nyt listata, mutta niistä voi kokonaisuudessaan rotuna sanoa, että täysin merkittömät hevoset eivät ole hirveän yleisiä, jos tosin suuria merkkejäkään ei kovin usealla ole.
No, katsokaa nyt ainakin nämä kuitenkin:
- Azart
- Drevko
- Galop
- Gorkij
- Holod
- Timjan
- Voinskij
- Zvonimir
- Amoralnaja
- Bagtly Dost
- Bolgarka
- Chaksiz
- Finalistika
- Karishma (voiko kukaan muka vastustaa hevosta, jolla on kukkasen muotoinen tähti?!)
tiistaina, joulukuuta 20, 2011
Joulukalenterin luukku 20: erikoisia erikoisvärejä
Palataan vaihteeksi meidän lempiaiheeseemme eli väreihin. Virtuaaliwikissä on käyty perus- ja erikoisvärejä läpi ja olen sinne kirjoittanut jotakin myös kahden erikoisvärin yhdistelmistä, lähinnä siis niistä, joissa yhdistyy kaksi diluutiotekijää.
Huolimatta siitä, että meiltä Ionicista löytyy jos jonkin väristä vipeltäjää, ei näitä yhdistelmävärejä ole ihan riesaksi asti meillä. Syy tietysti ovat kuvat ja niiden huono saatavuus. Välillä homma on jopa niin epätoivoista, että vain päätämme jonkin hevosen olevan tietynvärinen ja sitten etsimme epätoivon vimmalla kuvaa, joka olisi edes lähellä tavoiteltua väriä.
Eniten meillä taitaa olla noita yhdistelmävärejä kalliovuortenponeissa, joilla esiintyy paljon hopeaa ja jonkin verran voikko- ja hallakkovärejä.
Cold Black Ion ja Commodore Ion ovat hopeanmustanvoikkoja oreja. Hopeanmustanvoikko on vaikea väri tunnistaa, koska mustaan väriin voikkogeeni ei vaikuta juuri mitenkään ja usein hopeanmustanvoikot näyttävät aika paljon hopeanmustilta. Joillain on karvassaan kuitenkin voikkoväreille tyypillinen kellertävä sävy ja tämä näkyy varsinkin Commodorella. Hyvällä mielikuvituksella myös Cold Blackilla. Kuitenkin hopeanmustalla on niin paljon sävyvaihtelua että nuo kuvat voisivat ihan hyvin mennä tavallisillakin hopeanmustilla.
Romenna Ion puolestaan on hyvin erinäköinen hopeanmustanvoikko. Sillä näkyvät hopeanmustalla aika yleinen papurikkokuviointi ja kellertävää väriä siinäkin jossain määrin on.
Crackle Ion puolestaan on hopeanhallakko eli ruunikko, jossa yhdistyy sekä hopea- että hallakkogeenit. Myönnän ettei tuo ole maailman paras kuva, olisi kiva jos jaloissa olisi näkynyt edes pikkuisen hallakoille tyypillistä seepraraidoitusta, jota usein esiintyy hopeanhallakoilla. Muutenhan kuvan hevosen väri olisi aivan liian vaalea ja keltainen hopeanruunikolle, värisävy on kyllä aika lailla kunnossa.
Tamma Bay Star Ion on toinen hopeanhallakko ja vaikka aluksi tuossa kuvassa oli meidän mielestä jotain perustavanlaatuisesti vialla, kyllä tuo nyt menee hopeanhallakosta.
Montgomery Ion ei ole hopeavärinen lainkaan, vaan siinä yhdistyy voikko ja hallakko. Ruunivoikonhallakko eli valkohallakko on aika vaikea väri tunnistaa, koska voikko ja hallakko aiheuttavat kovin samanlaisen värityksen ja tuon kuvan hevonen menisi ihan täysin myös ruunihallakosta.
Rich Bay Ion on toinen samanlainen, mutta tuon kuvan hevonen on kyllä varsin lähellä tavallista ruunivoikkoa.
Monty Ion on jo kuollut, mutta haluan silti esitellä sen esimerkkinä hopeanruunivoikosta ja kuvassa on oikeasti hopeanruunivoikko ori. Hopean ja voikon tuntomerkit ovat varsin selkeät tällä hevosella ja se onkin oivallinen malli siitä, mitä tapahtuu kun voikko ja hopea yhdistyvät.
Quarter on toinen rotu, jolla esiintyy paljon erikoisvärejä, mutta meillä ei ole kovin montaa quarteria. Sen verran kuitenkin, että pari kivaa sekoitelmaa on saatu aikaiseksi.
Doc Dun Ion on voikonhiirakko eli musta hevonen, jossa yhdistyvät hallakko ja voikko. Sama tarina kuin hopeanmustanvoikolla eli mustaan väriin ei voikkogeeni vaikuta kovin paljon ja niinpä Doc näyttääkin pääosin hiirakolta, mutta on sitä kellertävämpi. En nyt sanoisi tätä ehkä maailman parhaaksi esimerkiksi voikonhiirakosta siltikään.
Holly Fern Ion on puolestaan ruunivoikonhallakko eli sama väri, jota tuossa ylempänäkin esiteltiin. Kaipailisin tällekin raitoja jalkoihin, mutta nyt saavat riittää nuo hännäntyven valkeat jouhet.
Siinä ne sitten taisivat ollakin, tällä hetkellä ei esimerkiksi tennesseenwalkereista löydy yhtään samppanja-voikko-yhdistelmää. Taitaisi olla aika sellainenkin tehtailla...
Huolimatta siitä, että meiltä Ionicista löytyy jos jonkin väristä vipeltäjää, ei näitä yhdistelmävärejä ole ihan riesaksi asti meillä. Syy tietysti ovat kuvat ja niiden huono saatavuus. Välillä homma on jopa niin epätoivoista, että vain päätämme jonkin hevosen olevan tietynvärinen ja sitten etsimme epätoivon vimmalla kuvaa, joka olisi edes lähellä tavoiteltua väriä.
Eniten meillä taitaa olla noita yhdistelmävärejä kalliovuortenponeissa, joilla esiintyy paljon hopeaa ja jonkin verran voikko- ja hallakkovärejä.
Cold Black Ion ja Commodore Ion ovat hopeanmustanvoikkoja oreja. Hopeanmustanvoikko on vaikea väri tunnistaa, koska mustaan väriin voikkogeeni ei vaikuta juuri mitenkään ja usein hopeanmustanvoikot näyttävät aika paljon hopeanmustilta. Joillain on karvassaan kuitenkin voikkoväreille tyypillinen kellertävä sävy ja tämä näkyy varsinkin Commodorella. Hyvällä mielikuvituksella myös Cold Blackilla. Kuitenkin hopeanmustalla on niin paljon sävyvaihtelua että nuo kuvat voisivat ihan hyvin mennä tavallisillakin hopeanmustilla.
Romenna Ion puolestaan on hyvin erinäköinen hopeanmustanvoikko. Sillä näkyvät hopeanmustalla aika yleinen papurikkokuviointi ja kellertävää väriä siinäkin jossain määrin on.
Crackle Ion puolestaan on hopeanhallakko eli ruunikko, jossa yhdistyy sekä hopea- että hallakkogeenit. Myönnän ettei tuo ole maailman paras kuva, olisi kiva jos jaloissa olisi näkynyt edes pikkuisen hallakoille tyypillistä seepraraidoitusta, jota usein esiintyy hopeanhallakoilla. Muutenhan kuvan hevosen väri olisi aivan liian vaalea ja keltainen hopeanruunikolle, värisävy on kyllä aika lailla kunnossa.
Tamma Bay Star Ion on toinen hopeanhallakko ja vaikka aluksi tuossa kuvassa oli meidän mielestä jotain perustavanlaatuisesti vialla, kyllä tuo nyt menee hopeanhallakosta.
Montgomery Ion ei ole hopeavärinen lainkaan, vaan siinä yhdistyy voikko ja hallakko. Ruunivoikonhallakko eli valkohallakko on aika vaikea väri tunnistaa, koska voikko ja hallakko aiheuttavat kovin samanlaisen värityksen ja tuon kuvan hevonen menisi ihan täysin myös ruunihallakosta.
Rich Bay Ion on toinen samanlainen, mutta tuon kuvan hevonen on kyllä varsin lähellä tavallista ruunivoikkoa.
Monty Ion on jo kuollut, mutta haluan silti esitellä sen esimerkkinä hopeanruunivoikosta ja kuvassa on oikeasti hopeanruunivoikko ori. Hopean ja voikon tuntomerkit ovat varsin selkeät tällä hevosella ja se onkin oivallinen malli siitä, mitä tapahtuu kun voikko ja hopea yhdistyvät.
Quarter on toinen rotu, jolla esiintyy paljon erikoisvärejä, mutta meillä ei ole kovin montaa quarteria. Sen verran kuitenkin, että pari kivaa sekoitelmaa on saatu aikaiseksi.
Doc Dun Ion on voikonhiirakko eli musta hevonen, jossa yhdistyvät hallakko ja voikko. Sama tarina kuin hopeanmustanvoikolla eli mustaan väriin ei voikkogeeni vaikuta kovin paljon ja niinpä Doc näyttääkin pääosin hiirakolta, mutta on sitä kellertävämpi. En nyt sanoisi tätä ehkä maailman parhaaksi esimerkiksi voikonhiirakosta siltikään.
Holly Fern Ion on puolestaan ruunivoikonhallakko eli sama väri, jota tuossa ylempänäkin esiteltiin. Kaipailisin tällekin raitoja jalkoihin, mutta nyt saavat riittää nuo hännäntyven valkeat jouhet.
Siinä ne sitten taisivat ollakin, tällä hetkellä ei esimerkiksi tennesseenwalkereista löydy yhtään samppanja-voikko-yhdistelmää. Taitaisi olla aika sellainenkin tehtailla...
maanantaina, joulukuuta 19, 2011
Joulukalenterin luukku 19: historiatieto ja sen olennaisuus
Christa on tehnyt suurenlaisen työn tallentaessaan mm. Amelien hevosten kadonneita sivuja nettiin. Itsehän astutimme jonkinlaisen lauman omia hevosiamme Amelien hevosilla silloin kun talli oli aktiivinen ja arvata saattaa, että Amelien lopetus ja erityisesti sen hevosten sivujen totaalinen katoaminen internetistä on närästänyt pahasti. Tuo sivusto onkin vastaus rukouksiini ja täältä suunnasta Christa saa suunnatonta arvostusta. Tosin sen verran skeptinen olen, että tallennan kaikki sivut talteen myös itselleni. Ihan vaan siltä varalta, että jos nuo sivut joskus katoavat myös...
Joku ehti jo ht.netissä kritisoida, että ketä muka kiinnostaa ja mitä hyötyä, kun hevoset ovat täysin panostamattomia ja pikipäiten keksity oloisia. Kyllä taas oma napa puhuu! MINUN hevosten suvuissa ei ole noita nimiä, niin ei niitä sitten muutkaan tarvitse, vai mitä?
Historiatieto on aina ollut virtuaalimaailmassa väheksyttyä ja monet ovat surutta tuhonneet netistä hevostensa sivuja ajatellen, ettei ketään varmaan kiinnosta tai jos kiinnostaakin, niin tuhoajaa itseään ei kiinnosta. Olen sortunut itsekin tähän, esimerkiksi monen ensimmäisen ahaltekeni (Qvinnie K, Kilimanjaro) sivuja ei ole tallessa missään, ei edes omalla koneellani vaan olen myynyt hevoset ja sen jälkeen tuhonnut kaikki tiedot. Sittemmin olen oppinut käyttäytymään, kantapään kautta. Kun meiltä myydään hevonen, sen tiedot jäävät kuitenkin talteen. Poistamme ne sivuilta näkyvistä, mutta niitä ei ole poistettu, ne on vain kommentoitu koodiin ja tiedot on helppo palauttaa.
Virtuaaliwikiä päivittäessäni olen joutunut toisinaan leikkimään varsinaista salapoliisia kadonneiden sivujen ja tietojen kanssa. Aseinani toimivat Geocitiesin arkistosivut (Oocities, Reocities ja Geocities.ws), WaybackMachine ja Google.
Tässä suhteessa nopeasti vaihtuvat omat nettidomainit ovat suurinta p*skaa, mitä ajattelemattomat virtuaalihevostelijat voivat päistään ulos päkistää. Kun kiinnostus loppuu tai domain vaihtuu, vanhat sivut katoavat ja uusia ei välttämättä löydä enää mitenkään. Googlesta ei ole apua, WaybackMachine ei ole ehtinyt välttämättä indeksoida sivuja ja jäljellä ei ole mitään muuta kuin toimimaton linkki. Rekisteröikää ne hevosenne edes VRL:ään ja sitten toivotaan että VRL toimii hamaan tulevaisuuteen asti. Koskaan ei voi tietää milloin joku oikeasti kaipaa sitä sinun hevostasi, jolla ei ollut kuin yksi varsa...
Joku ehti jo ht.netissä kritisoida, että ketä muka kiinnostaa ja mitä hyötyä, kun hevoset ovat täysin panostamattomia ja pikipäiten keksity oloisia. Kyllä taas oma napa puhuu! MINUN hevosten suvuissa ei ole noita nimiä, niin ei niitä sitten muutkaan tarvitse, vai mitä?
Historiatieto on aina ollut virtuaalimaailmassa väheksyttyä ja monet ovat surutta tuhonneet netistä hevostensa sivuja ajatellen, ettei ketään varmaan kiinnosta tai jos kiinnostaakin, niin tuhoajaa itseään ei kiinnosta. Olen sortunut itsekin tähän, esimerkiksi monen ensimmäisen ahaltekeni (Qvinnie K, Kilimanjaro) sivuja ei ole tallessa missään, ei edes omalla koneellani vaan olen myynyt hevoset ja sen jälkeen tuhonnut kaikki tiedot. Sittemmin olen oppinut käyttäytymään, kantapään kautta. Kun meiltä myydään hevonen, sen tiedot jäävät kuitenkin talteen. Poistamme ne sivuilta näkyvistä, mutta niitä ei ole poistettu, ne on vain kommentoitu koodiin ja tiedot on helppo palauttaa.
Virtuaaliwikiä päivittäessäni olen joutunut toisinaan leikkimään varsinaista salapoliisia kadonneiden sivujen ja tietojen kanssa. Aseinani toimivat Geocitiesin arkistosivut (Oocities, Reocities ja Geocities.ws), WaybackMachine ja Google.
Tässä suhteessa nopeasti vaihtuvat omat nettidomainit ovat suurinta p*skaa, mitä ajattelemattomat virtuaalihevostelijat voivat päistään ulos päkistää. Kun kiinnostus loppuu tai domain vaihtuu, vanhat sivut katoavat ja uusia ei välttämättä löydä enää mitenkään. Googlesta ei ole apua, WaybackMachine ei ole ehtinyt välttämättä indeksoida sivuja ja jäljellä ei ole mitään muuta kuin toimimaton linkki. Rekisteröikää ne hevosenne edes VRL:ään ja sitten toivotaan että VRL toimii hamaan tulevaisuuteen asti. Koskaan ei voi tietää milloin joku oikeasti kaipaa sitä sinun hevostasi, jolla ei ollut kuin yksi varsa...
sunnuntaina, joulukuuta 18, 2011
Joulukalenterin luukku 18: nimiperheitä
S on esitellyt aikaisemmin muutamia nimiperheitä, ts. sukulinjoja, joilla on jollain tavoin toisiinsa liittyvät nimet. Teemoja on erilaisia ja yleensä ne ovat syntyneet ihan vahingossa, emme ole miettineet sen tarkemmin asiaa nimetessämme kasvattia tai keksittyä hevosta, sitten on ehkä syntynyt ensimmäinen varsa ja se on saanut samaan aiheeseen liittyvän nimen ja siitä se on alkanut.
Useinhan meillä liittyvät varsojen nimet jollain tavoin toisen (tai molempien) vanhempien nimiin, mutta nämä nimiperheet ovat hieman yhtenäisempiä. Osin tämä lista toimii myös omana muistilappuna noiden nimien kanssa.
Tässä on esitelty arabien, kalliovuortenponien ja puoliveristen nimiperheitä.
Star Wars - nimet (arabit)
Alkujuuri on jo kuollut ori Mikeno Obi-Wan, jolle mietittiin O:lla alkavaa nimeä, koska sen isä oli Okapi GA. Jompikumpi meistä tuli sitten miettineeksi Obi-Wania vaikka periaatteessa nimi ei olekaan sellainen, joita yleensä annamme arabeille. Mutta annoimme sen olla, koska se kuulosti hyvältä (ja molemmat olemme jonkinasteisia Star Wars - faneja).
Kaikki meidän kasvattamat varsat, joilla on Obi-Wan isänä, ovat saaneet nimensä Star Warsin mukaan:
t. Amab Padme
o. Syanid Qui-Gon
o. Ibenka Mace Windu
t. Cosmetik Kamino
o. Taktik Dooku
Näillä ei ole vielä omia varsoja netissä asti, mutta voin kertoa että ainakin Amab Padme tulee varsomaan tamman, jonka nimi on Amab Amidala.
Kaupunkien nimet (arabit)
Kantaisä on meille keksitty suvullinen ori Pariz GA. Tämä nimiperhe ei ole niin selkeä kuin edellä mainittu, joillain varsoista ei ole kaupunginnimeä lainkaan, osalla puolestaan on jokin muu maantieteellinen nimi:
o. Saint Praha
- t. Aziza Pristina
-- t. Aziza Kosovo
-- t. Aziza Kamenika (muunnos Kamenicasta)
- o. Amab Pretoria
-- t. Aziza Papeete
-- o. Piekna Abu Dhabi
- t. Doryn Philadelphia
- o. Thaz Palermo
t. Solanka Pamiers
- o. Solanka Moskva
- t. Solanka Paramaribo
o. Amab Petrozkoj
- o. Elfan Pavlovsk
- o. Piekna Pskov
- t. Abriko Pallasovka
t. Abriko Osaka
- o. Abriko Gaborone
- t. Abriko Zenova (muunnos Genovasta)
t. Piekna Irian Jaya
- o. Piekna Al-Riyad
- t. Piekna Ecuador
- t. Piekna India
- o. Piekna Cape Verde
- o. Piekna Kiribati
Maiden nimet (arabit)
Tämä linja sekoittuu osin tuohon kaupunkiennimien perheeseen, mutta alunperin on lähtenyt ihan itse liikkeelle oriista nimeltä Doryn Ghana. Sen viidestä varsasta neljällä on maan tai muun maantieteellisen paikan nimi:
o. Kabala Comores
- o. Abriko Cordoba
- t. Aziza Cameroon
- o. Thaz Congo
- o. Piekna Cape Verde
o. Kabala Palau
- o. Kabala Armenia
o. Solanka Grenada
- t. Haday Guadeloupe
o. Elfat Brunei
LOTR - nimet (arabit)
Toisin kuin monella muulla, tämän nimiperheen alkuunpanija on tamma, Cosmetik Galadriel. Edellämainittua Star Wars - perheeseen kuuluvaa Kaminoa lukuunottamatta kaikki Galadrielin varsat ovat saaneet nimensä Sormusten Herran ihmisten, paikkojen tai muiden vastaavien mukaan ja ne ovatkin Eomer, Pelennor ja Nazgul ja Pelennor tulee varsomaan vielä Elessarin.
Alkuaine - nimet (arabit)
Tämän alku on ori Thaz Terbium tai oikeastaan sen isä Tantalum GA, mutta Tantalumilla on vain yksi alkuaineiden mukaan nimetty arabivarsa eli Terbium. Toki varsalistalta löytyy myös morab-varsa Cesium Ion.
Terbiumilla on viisi varsaa ja kaikki nimetty alkuaineiden mukaan:
t. Syanid Helium
- o. Syanid Erbium
t. Taktik Thulium
o. Anjum Titanium
o. Korel Krypton
t. Uzac Neon
Tuntuu siltä, että arabeissa saattaa olla pari muutamin nimiperhettä syntymässä. Toisen ensimmäinen edustaja olisi jo edellä mainittu ori Piekna Al-Riyad, jonka varsat ovat Al-Raiz ja Al-Rawya.
Toinen saattaisi olla lähtöisin oriista Anjum Dar-Al-Baida, jonka ensimmäinen varsa on Dua-Al-Amna ja toinen varsa, jolla ei ole vielä sivua, tulee olemaan Duha-Al-Zukra.
Yhdysvaltojen osavaltioiden nimet (kalliovuortenponit)
Alkujuuri on suoraan Arizona Ion, joka sai nimen isänsä Grand Canyon Coyoten mukaan, Grand Canyon näet sijaitsee Arizonassa. Arizonan varsat olivat California, Alabama ja Vermont, jos tosin vain Vermont näi Ioniciin. Sillä oli varsat Kentucky ja Carolina ja Kentuckylläkin on orivarsa nimeltä Montana, sen tammavarsat on nimetty muuten.
Ohjelmointikielien nimet (kalliovuortenponi)
Nämä nimet alkavat tammasta nimeltä Java Ion. Javan varsoista toinen oli yllämainittu ori Alabama Ion, mutta toinen oli nimeltään Cobol Ion ja se jäi meille Ioniciin. Cobolilla puolestaan oli kaksi tammavarsaa, Dibol ja Assembly. Dibolin varsat olivat Coding ja Delphi. Codingilla on toistaiseksi yksi varsa, nimeltään ColdFusion ja lisää on tulossa. Assemblyn varsat ovat Adenine, Visual Basic, Unicon ja Algol. Adeninellakin on jo varsa nimeltään AppleScript, joten sen suvusta löytyy kolmesta polvesta jo näitä koodausnimiä.
Juomien nimet (kalliovuortenponit)
Nämä nimet lähtevät tammasta nimeltä Caipirinha Ion. Minulla ei ole enää mitään muistikuvia, miksi tamma aikanaan sai tällaisen nimen, mutta sen varsta nimettiin asiaankuuluvasti Caipiroscaksi ja Mojitoksi. Caipiroscalla on varsat Cava ja Cosmopolitan ja Cavalla Caribou sekä Cosmopolitanilla Cosmoquila ja More Wine. Mojitonkin ainoa varsa on nimeltän Daiquiri.
jalokivien nimet (puoliveriset)
Kohtalaisen uusi ja pieni nimiperhe alkaa alunperin tuonti-holsteintamma Rubinetta GA:sta. Sen varsat olivat Sancy, Gold'n Gems (ei jatka nimilinjaa toistaiseksi) ja Kohinoor. Sancylla on varsa nimeltä Briolette ja Briolettekin varsoi jo Ocean Dream Ion - nimisen varsan, joka meni Pemberleyihin.
Ydinkoe - nimet (puoliveriset)
Tämä nimilinja alkaa tamma Bikini Ionista jonka varsat saivat nimet Crossroads ja Mururoa. Crossroadsilla ei ole varsoja, mutta Mururoan kaksi varsaa ovat saaneet nimet Arikaree ja Area 51 (ei varsinaisesti ydinkoealue?).
Useinhan meillä liittyvät varsojen nimet jollain tavoin toisen (tai molempien) vanhempien nimiin, mutta nämä nimiperheet ovat hieman yhtenäisempiä. Osin tämä lista toimii myös omana muistilappuna noiden nimien kanssa.
Tässä on esitelty arabien, kalliovuortenponien ja puoliveristen nimiperheitä.
Star Wars - nimet (arabit)
Alkujuuri on jo kuollut ori Mikeno Obi-Wan, jolle mietittiin O:lla alkavaa nimeä, koska sen isä oli Okapi GA. Jompikumpi meistä tuli sitten miettineeksi Obi-Wania vaikka periaatteessa nimi ei olekaan sellainen, joita yleensä annamme arabeille. Mutta annoimme sen olla, koska se kuulosti hyvältä (ja molemmat olemme jonkinasteisia Star Wars - faneja).
Kaikki meidän kasvattamat varsat, joilla on Obi-Wan isänä, ovat saaneet nimensä Star Warsin mukaan:
t. Amab Padme
o. Syanid Qui-Gon
o. Ibenka Mace Windu
t. Cosmetik Kamino
o. Taktik Dooku
Näillä ei ole vielä omia varsoja netissä asti, mutta voin kertoa että ainakin Amab Padme tulee varsomaan tamman, jonka nimi on Amab Amidala.
Kaupunkien nimet (arabit)
Kantaisä on meille keksitty suvullinen ori Pariz GA. Tämä nimiperhe ei ole niin selkeä kuin edellä mainittu, joillain varsoista ei ole kaupunginnimeä lainkaan, osalla puolestaan on jokin muu maantieteellinen nimi:
o. Saint Praha
- t. Aziza Pristina
-- t. Aziza Kosovo
-- t. Aziza Kamenika (muunnos Kamenicasta)
- o. Amab Pretoria
-- t. Aziza Papeete
-- o. Piekna Abu Dhabi
- t. Doryn Philadelphia
- o. Thaz Palermo
t. Solanka Pamiers
- o. Solanka Moskva
- t. Solanka Paramaribo
o. Amab Petrozkoj
- o. Elfan Pavlovsk
- o. Piekna Pskov
- t. Abriko Pallasovka
t. Abriko Osaka
- o. Abriko Gaborone
- t. Abriko Zenova (muunnos Genovasta)
t. Piekna Irian Jaya
- o. Piekna Al-Riyad
- t. Piekna Ecuador
- t. Piekna India
- o. Piekna Cape Verde
- o. Piekna Kiribati
Maiden nimet (arabit)
Tämä linja sekoittuu osin tuohon kaupunkiennimien perheeseen, mutta alunperin on lähtenyt ihan itse liikkeelle oriista nimeltä Doryn Ghana. Sen viidestä varsasta neljällä on maan tai muun maantieteellisen paikan nimi:
o. Kabala Comores
- o. Abriko Cordoba
- t. Aziza Cameroon
- o. Thaz Congo
- o. Piekna Cape Verde
o. Kabala Palau
- o. Kabala Armenia
o. Solanka Grenada
- t. Haday Guadeloupe
o. Elfat Brunei
LOTR - nimet (arabit)
Toisin kuin monella muulla, tämän nimiperheen alkuunpanija on tamma, Cosmetik Galadriel. Edellämainittua Star Wars - perheeseen kuuluvaa Kaminoa lukuunottamatta kaikki Galadrielin varsat ovat saaneet nimensä Sormusten Herran ihmisten, paikkojen tai muiden vastaavien mukaan ja ne ovatkin Eomer, Pelennor ja Nazgul ja Pelennor tulee varsomaan vielä Elessarin.
Alkuaine - nimet (arabit)
Tämän alku on ori Thaz Terbium tai oikeastaan sen isä Tantalum GA, mutta Tantalumilla on vain yksi alkuaineiden mukaan nimetty arabivarsa eli Terbium. Toki varsalistalta löytyy myös morab-varsa Cesium Ion.
Terbiumilla on viisi varsaa ja kaikki nimetty alkuaineiden mukaan:
t. Syanid Helium
- o. Syanid Erbium
t. Taktik Thulium
o. Anjum Titanium
o. Korel Krypton
t. Uzac Neon
Tuntuu siltä, että arabeissa saattaa olla pari muutamin nimiperhettä syntymässä. Toisen ensimmäinen edustaja olisi jo edellä mainittu ori Piekna Al-Riyad, jonka varsat ovat Al-Raiz ja Al-Rawya.
Toinen saattaisi olla lähtöisin oriista Anjum Dar-Al-Baida, jonka ensimmäinen varsa on Dua-Al-Amna ja toinen varsa, jolla ei ole vielä sivua, tulee olemaan Duha-Al-Zukra.
Yhdysvaltojen osavaltioiden nimet (kalliovuortenponit)
Alkujuuri on suoraan Arizona Ion, joka sai nimen isänsä Grand Canyon Coyoten mukaan, Grand Canyon näet sijaitsee Arizonassa. Arizonan varsat olivat California, Alabama ja Vermont, jos tosin vain Vermont näi Ioniciin. Sillä oli varsat Kentucky ja Carolina ja Kentuckylläkin on orivarsa nimeltä Montana, sen tammavarsat on nimetty muuten.
Ohjelmointikielien nimet (kalliovuortenponi)
Nämä nimet alkavat tammasta nimeltä Java Ion. Javan varsoista toinen oli yllämainittu ori Alabama Ion, mutta toinen oli nimeltään Cobol Ion ja se jäi meille Ioniciin. Cobolilla puolestaan oli kaksi tammavarsaa, Dibol ja Assembly. Dibolin varsat olivat Coding ja Delphi. Codingilla on toistaiseksi yksi varsa, nimeltään ColdFusion ja lisää on tulossa. Assemblyn varsat ovat Adenine, Visual Basic, Unicon ja Algol. Adeninellakin on jo varsa nimeltään AppleScript, joten sen suvusta löytyy kolmesta polvesta jo näitä koodausnimiä.
Juomien nimet (kalliovuortenponit)
Nämä nimet lähtevät tammasta nimeltä Caipirinha Ion. Minulla ei ole enää mitään muistikuvia, miksi tamma aikanaan sai tällaisen nimen, mutta sen varsta nimettiin asiaankuuluvasti Caipiroscaksi ja Mojitoksi. Caipiroscalla on varsat Cava ja Cosmopolitan ja Cavalla Caribou sekä Cosmopolitanilla Cosmoquila ja More Wine. Mojitonkin ainoa varsa on nimeltän Daiquiri.
jalokivien nimet (puoliveriset)
Kohtalaisen uusi ja pieni nimiperhe alkaa alunperin tuonti-holsteintamma Rubinetta GA:sta. Sen varsat olivat Sancy, Gold'n Gems (ei jatka nimilinjaa toistaiseksi) ja Kohinoor. Sancylla on varsa nimeltä Briolette ja Briolettekin varsoi jo Ocean Dream Ion - nimisen varsan, joka meni Pemberleyihin.
Ydinkoe - nimet (puoliveriset)
Tämä nimilinja alkaa tamma Bikini Ionista jonka varsat saivat nimet Crossroads ja Mururoa. Crossroadsilla ei ole varsoja, mutta Mururoan kaksi varsaa ovat saaneet nimet Arikaree ja Area 51 (ei varsinaisesti ydinkoealue?).
lauantaina, joulukuuta 17, 2011
Joulukalenterin luukku 17: puoliverijalostus
Puoliverijalostus on nykyisin vähintään yhtä sekavaa kuin ratsuponijalostuskin, mutta toisella tavalla. Kuulemma silloin joskus aikojen alussa oli vain yksi tapa jalostaa puoliverisiä: ns. puhdasjalostus ja sitten jos eri pv-rotuja sekoiteltiin, niistä tuli automaattisesti FWB:itä. Tätä tapaa käytetään edelleen ja monen pv-jalostajan ja muun aiheesta kiinnostuneen mielestä se on ainoa oikea tapa. Todennäköisesti homma on saanut alkunsa hevoskirjoista, joissa hannover esitetään omana rotunaan ja holstein ja muut puoliveriset ominaan, aivan kuin ne olisivat aivan erillisiä, toisistaan poikkeavia rotuja.
Reaalimaailmaanhan tämä ei tietysti nojaa millään tavoin. Kuten niin moneen kertaan on selitetty, siellä linjat ovat aivan sekaisin. Yksi hevonen voidaan hyväksyä useamman eri rodun kantakirjaan, jolloin se saa jalostuskäyttöoikeuden. Erityisesti menestyneet oriit saattavat olla hyväksyttyjä jopa kymmeniin eri kantakirjoihin, tammat harvemmin, muttei se mahdotonta ole. Hevosen syntymämaa saattaa määrittää "rodun" tai olla määrittämättä, Suomessa esimerkiksi syntyy hollanninpuoliveri-rekisteriin kelvollisia varsoja, mutta periaatteessa Suomessa syntynyt KWPN-varsa saattaisi olla rekisterikelpoinen myös RJL:ään (jos vanhemmat on hyväksytty FWB-jalostukseen). Tai Hannoveriin. Tai Ruotsiin. Tai mihin vain. On ihan vain omistajasta kiinni, mihin sen rekisteröi (edelleen: sen rajoissa, mihin rekistereihin vanhemmat ovat kelvollisia). Trakehner on poikkeus, muttei tällä kertaa puututa siihen.
Tätä periaatetta sitten jotkut pv-kasvattajat ovat lähteneet soveltamaan virtuaalimaailmassakin. Holstein + trakehner - varsa voidaan merkitä hannoveriksi, oldenburg-kasvattajan ei tarvitse ostaa itselleen oldenburgeja, ihan mikä tahansa puoliverinen käy, mutta varsa on silti oldenburg. Tai westfalen. Tai unkarinpuoliverinen. Se on tietysti kätevää, voi vaihtaa kasvatusrotuaan ilman että tarvitsee myydä vanhoja hevosia eikä ostaa uusia, ilmoittaa vain että meillä ei enää synnykään oldenburgeja vaan ranskanpuoliverisiä.
Tällainenhan ei ole ihan 100% reaalimaailman mukaista, koska ei siellä voida käyttää kaikkea kaiken jalostukseen vaan vain niitä hevosia, jotka ovat hyväksyttyjä kyseisen rekisterin jalostukseen tai on kantakirjattu niihin kantakirjoihin, jotka hyväksytään kyseisen liiton jalostukseen. Esimerkiksi RJL:llä on tietty lista kantakirjoista, joihin hyväksytyt hevoset ovat hyväksyttyjä myös FWB:n jalostukseen ilman erillistä kantakirjausta Hippokseen. Tämähän ei ole kuitenkaan ollut virtuaalimaailman tapa, koska täällä ei kantakirjoilla ole ollut samanlaista merkitystä kuin reaalimaailmassa.
Minä en itse oikein tiedä, mitä tästä pitäisi ajatella. Gin pohti jo aiemmin samaa ongelmaa ja heitti ilmoille käsitteen virtuaalinen puoliverinen, jolloin hävitettäisiin kaikki hannoverit, oldenburgit ja muut (edelleen trakehneria lukuunottamatta) tai ainakin jatkettaisiin niiden jalostusta pelkkänä perintesenä puhdasjalostuksena. Jos haluaisi sekoitella rotuja, ne olisivat kaikki virtuaalisia puoliverisiä, ei tarvitsisi miettiä, minkä maan puoliveriseksi tämä ja tuo varsa nyt oikein merkittäisiin. Ja virtuaalimaailmassahan kaikki virtuaalitallit "oikeasti" sijaitsevat.
En oikeastaan näe mitään hyötyä siitä, että kasvattajat saavat kasvattaa mitä tahansa mistä tahansa. Kuten sanottu, se ei ole ollut tapana ja se on omiaan lisäämään erilaisten sekaannusten riskiä. Ja se myös tekee liian helposti koko pv-jalostuksen.
Vaikka pyörihän meillä asian tiimoilta kuolematon ajatuskin mielessä: me perustamme IPV-rekisterin, siis luomme rodun nimeltä ionicinpuoliverinen. Sen jalostus toimisi vahvasti reaalimaailmaan pohjautuen: jalostuksessa saa käyttää vain siihen hyväksyttyjä hevosia. Meillä on asiansa osaava pv-rakennetuomari (Gin), joka arvostelee ktk-tilaisuuden ja hyväksyy tai hylkää tarjokkaat kantakirjaa. Hän pystyy olemaan sen verran puolueeton, että voi arvostella myös meidän omien hevosteen rakenteen. Jos rakenne ei riitä tai hevosella ei ole rakennekuvaa, voi rekisteriin päästä kilpailusuorituksilla, mutta niissä ei katsota sijoitusten määrää vaan sijoitusprosentteja.
Jos varsan molemmat vanhemmat ovat IPV-hyväksyttyjä, varsaa voidaan nimittää ionicinpuoliveriseksi, mutta jalostusoikeuden se saa vasta ktk-tilaisuudessa. Jos sitä käytetään jalostukseen ennen ktk-tilaisuutta, ei varsa ole IPV-kelpoinen riippumatta toisesta vanhemmasta.
Ja luonnollisesti FWB:itä lukuunottamatta hevosen tulee olla ns. puhdasjalostuksen tulos eli hannoverin suvusta ei saa löytyä mitään muuta kuin hannovereja. Trakehnerin kohdalla hyväksytään tietysti täysiveriset.
No joo, tämä on taas näitä meidän ajatuksenkulkuja. Ei tule tapahtumaan (vaikka kieltämättä kiinnostaisi...)
Reaalimaailmaanhan tämä ei tietysti nojaa millään tavoin. Kuten niin moneen kertaan on selitetty, siellä linjat ovat aivan sekaisin. Yksi hevonen voidaan hyväksyä useamman eri rodun kantakirjaan, jolloin se saa jalostuskäyttöoikeuden. Erityisesti menestyneet oriit saattavat olla hyväksyttyjä jopa kymmeniin eri kantakirjoihin, tammat harvemmin, muttei se mahdotonta ole. Hevosen syntymämaa saattaa määrittää "rodun" tai olla määrittämättä, Suomessa esimerkiksi syntyy hollanninpuoliveri-rekisteriin kelvollisia varsoja, mutta periaatteessa Suomessa syntynyt KWPN-varsa saattaisi olla rekisterikelpoinen myös RJL:ään (jos vanhemmat on hyväksytty FWB-jalostukseen). Tai Hannoveriin. Tai Ruotsiin. Tai mihin vain. On ihan vain omistajasta kiinni, mihin sen rekisteröi (edelleen: sen rajoissa, mihin rekistereihin vanhemmat ovat kelvollisia). Trakehner on poikkeus, muttei tällä kertaa puututa siihen.
Tätä periaatetta sitten jotkut pv-kasvattajat ovat lähteneet soveltamaan virtuaalimaailmassakin. Holstein + trakehner - varsa voidaan merkitä hannoveriksi, oldenburg-kasvattajan ei tarvitse ostaa itselleen oldenburgeja, ihan mikä tahansa puoliverinen käy, mutta varsa on silti oldenburg. Tai westfalen. Tai unkarinpuoliverinen. Se on tietysti kätevää, voi vaihtaa kasvatusrotuaan ilman että tarvitsee myydä vanhoja hevosia eikä ostaa uusia, ilmoittaa vain että meillä ei enää synnykään oldenburgeja vaan ranskanpuoliverisiä.
Tällainenhan ei ole ihan 100% reaalimaailman mukaista, koska ei siellä voida käyttää kaikkea kaiken jalostukseen vaan vain niitä hevosia, jotka ovat hyväksyttyjä kyseisen rekisterin jalostukseen tai on kantakirjattu niihin kantakirjoihin, jotka hyväksytään kyseisen liiton jalostukseen. Esimerkiksi RJL:llä on tietty lista kantakirjoista, joihin hyväksytyt hevoset ovat hyväksyttyjä myös FWB:n jalostukseen ilman erillistä kantakirjausta Hippokseen. Tämähän ei ole kuitenkaan ollut virtuaalimaailman tapa, koska täällä ei kantakirjoilla ole ollut samanlaista merkitystä kuin reaalimaailmassa.
Minä en itse oikein tiedä, mitä tästä pitäisi ajatella. Gin pohti jo aiemmin samaa ongelmaa ja heitti ilmoille käsitteen virtuaalinen puoliverinen, jolloin hävitettäisiin kaikki hannoverit, oldenburgit ja muut (edelleen trakehneria lukuunottamatta) tai ainakin jatkettaisiin niiden jalostusta pelkkänä perintesenä puhdasjalostuksena. Jos haluaisi sekoitella rotuja, ne olisivat kaikki virtuaalisia puoliverisiä, ei tarvitsisi miettiä, minkä maan puoliveriseksi tämä ja tuo varsa nyt oikein merkittäisiin. Ja virtuaalimaailmassahan kaikki virtuaalitallit "oikeasti" sijaitsevat.
En oikeastaan näe mitään hyötyä siitä, että kasvattajat saavat kasvattaa mitä tahansa mistä tahansa. Kuten sanottu, se ei ole ollut tapana ja se on omiaan lisäämään erilaisten sekaannusten riskiä. Ja se myös tekee liian helposti koko pv-jalostuksen.
Vaikka pyörihän meillä asian tiimoilta kuolematon ajatuskin mielessä: me perustamme IPV-rekisterin, siis luomme rodun nimeltä ionicinpuoliverinen. Sen jalostus toimisi vahvasti reaalimaailmaan pohjautuen: jalostuksessa saa käyttää vain siihen hyväksyttyjä hevosia. Meillä on asiansa osaava pv-rakennetuomari (Gin), joka arvostelee ktk-tilaisuuden ja hyväksyy tai hylkää tarjokkaat kantakirjaa. Hän pystyy olemaan sen verran puolueeton, että voi arvostella myös meidän omien hevosteen rakenteen. Jos rakenne ei riitä tai hevosella ei ole rakennekuvaa, voi rekisteriin päästä kilpailusuorituksilla, mutta niissä ei katsota sijoitusten määrää vaan sijoitusprosentteja.
Jos varsan molemmat vanhemmat ovat IPV-hyväksyttyjä, varsaa voidaan nimittää ionicinpuoliveriseksi, mutta jalostusoikeuden se saa vasta ktk-tilaisuudessa. Jos sitä käytetään jalostukseen ennen ktk-tilaisuutta, ei varsa ole IPV-kelpoinen riippumatta toisesta vanhemmasta.
Ja luonnollisesti FWB:itä lukuunottamatta hevosen tulee olla ns. puhdasjalostuksen tulos eli hannoverin suvusta ei saa löytyä mitään muuta kuin hannovereja. Trakehnerin kohdalla hyväksytään tietysti täysiveriset.
No joo, tämä on taas näitä meidän ajatuksenkulkuja. Ei tule tapahtumaan (vaikka kieltämättä kiinnostaisi...)
perjantaina, joulukuuta 16, 2011
Joulukalenterin luukku 16: tarinoita kuvien takaa
Kuvista on taas käyty keskustelua harvinaisten rotujen yhteydessä, joten sen inspiroimana kertoilen vähän joistain valikoiduista kuvista, mitä meidän hevosilta löytyy.
Dariuz Ion
RBSH-ori, isä ahaltek ja emä angloarabi ja minä olen todella, todella tyytyväinen tähän kuvaan. Ensiksi jos ajattelette rotuja, tuossa hevosessa näkyy molemman rodun piirteitä, ahaltekin piirteet tietysti ovat varsin selvät. Ja jos katsotte vanhempien kuvia, on tuo hevonen juuri siitä välimaastosta. Rakenteeltaan ei täydellinen ratsu, mutta tällaiseksi risteytykseksi hieno.
Ja kuvassa onkin muuten ahaltekin ja jonkin puoliverisen risteytys!
Andrej Ion
Tässä on muuten sitten ihan ehta terskinhevonen kuvassa! Tunnen itse asiassa hevosen omistajineen, asustelevat Saksassa. Hevonen on ruuna ja luonteeltaan niin rakastettava kuin vain voi olla.
Urbain Ion
Toinen terskinhevonen, mutta kuvan hevonen on arabi. Kyllä, kaikesta huolimatta kuulemma puhdas arabi, venäläisen verilinjan edustaja ja nähtävästi sen raskaamman suunnan...
Aviarejs Ion
Suosikkikuvani orlov-rostoptshinille, mutta kuvassa ei ole rodun edustaja vaan orlov-ravuri! Kieltämättä siinä on tiettyjä ravurimaisiakin piirteitä, mutta siitä huolimatta tuo ei ole minusta lainkaan hassumpi esitys ratsurodullekaan. Ja kaunishan se on kuin mikä.
Gevorg Ion
Tässä on ehta kabardinhevonen kuvassa. Ja ihan sieltä kamalimmasta päästä noiden rakennevirheidensä kanssa.
Pecandio Ion
Tässä puolestaan aito gidran.
Lobbanékony GA
Ja tässä aito furioso.
Hey It's Jazz Ion
Joo, tiedetään että sivuilla väitetään tobianoksi vaikka onkin kirjava. Se onkin isohkomerkkinen sabino ja tunnetusti arabeillakin esiintyy sabinokuviointia, tosin ei yleensä näin laajoilla merkeillä.
Dariuz Ion
RBSH-ori, isä ahaltek ja emä angloarabi ja minä olen todella, todella tyytyväinen tähän kuvaan. Ensiksi jos ajattelette rotuja, tuossa hevosessa näkyy molemman rodun piirteitä, ahaltekin piirteet tietysti ovat varsin selvät. Ja jos katsotte vanhempien kuvia, on tuo hevonen juuri siitä välimaastosta. Rakenteeltaan ei täydellinen ratsu, mutta tällaiseksi risteytykseksi hieno.
Ja kuvassa onkin muuten ahaltekin ja jonkin puoliverisen risteytys!
Andrej Ion
Tässä on muuten sitten ihan ehta terskinhevonen kuvassa! Tunnen itse asiassa hevosen omistajineen, asustelevat Saksassa. Hevonen on ruuna ja luonteeltaan niin rakastettava kuin vain voi olla.
Urbain Ion
Toinen terskinhevonen, mutta kuvan hevonen on arabi. Kyllä, kaikesta huolimatta kuulemma puhdas arabi, venäläisen verilinjan edustaja ja nähtävästi sen raskaamman suunnan...
Aviarejs Ion
Suosikkikuvani orlov-rostoptshinille, mutta kuvassa ei ole rodun edustaja vaan orlov-ravuri! Kieltämättä siinä on tiettyjä ravurimaisiakin piirteitä, mutta siitä huolimatta tuo ei ole minusta lainkaan hassumpi esitys ratsurodullekaan. Ja kaunishan se on kuin mikä.
Gevorg Ion
Tässä on ehta kabardinhevonen kuvassa. Ja ihan sieltä kamalimmasta päästä noiden rakennevirheidensä kanssa.
Pecandio Ion
Tässä puolestaan aito gidran.
Lobbanékony GA
Ja tässä aito furioso.
Hey It's Jazz Ion
Joo, tiedetään että sivuilla väitetään tobianoksi vaikka onkin kirjava. Se onkin isohkomerkkinen sabino ja tunnetusti arabeillakin esiintyy sabinokuviointia, tosin ei yleensä näin laajoilla merkeillä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)