perjantaina, joulukuuta 09, 2022

Joulukalenteri 09: saddlebredien ja tennesseenwalkerien säkäkorkeudet

Minä olen näitä eri rotujen säkäkorkeustilastoja esitellyt aiemminkin ja tällä kertaa vuoron saavat tärkeimmät askellajirodut, saddlebred ja tennesseenwalker.

Kummastakaan rodusta ei ole saatavilla mitään reaalimaailman tilastodataa, ainoastaan se, mitä rotuyhdistykset mainitsevat keskimääräiseksi säkäkorkeudeksi. Rajoituksiakaan näillä ei ole kummassakaan päässä.


Saddlebredit

Saddlebred-orien keskiarvo on 161,02 cm ja tammojen 157,10 cm. Rotuyhdistyksen mukaan saddlebredien korkeus sijoittuu yleensä välille 153-166 cm (lähde: ASHA). Ionicin saddlebredit osuvat kyllä tosi hyvin tähän haarukkaan. Tammoista löytyy yksi 151-senttinen ja kaksi 152-senttistä, oreissa on yksi 166 sentin ylittäjä.

Tammoilla ei ole mitään selkeätä piikkiä kuvaajassa, kun suurin osa pyörii tuossa 154-160-välillä. Oreilla sen sijaan korostuu 160 sentin korkeus, voisi sanoa että jopa selkeästi. Alle 160-senttisiä oreja on aika vähän. Tammoilla taas yli 160-senttisiä on puolestaan aika vähän

Tennesseenwalkerit

Walker-orien keskikorkeus on tasan 160 senttiä ja tammojen 156,69 cm. Rotuyhdistys kertoo korkeuden olevan yleensä välillä 145-173 cm (lähde: TWHBEA), joka on kyllä tosi iso vaihteluväli minusta. Ionicissa jää molemmat ääripäät käyttämättä, suurin ori on 167-senttinen ja pienimmät tammat 152-senttisiä. Enkä muista, että meillä olisi ikinä ollut alle 150-senttisiä walkereita vaikka teoriassa olen kyllä tiennyt, että skaalaa piisaa. Ei kyllä ole tainnut olla yli 170-senttisiäkään, ei sillä.

Tammoilla on hassu piikki 155 sentissä, mutta jos sen jättää huomiotta, niin on kyllä kivan tasaista. Oreilla on melko tasaista myös, sieltä ei mitään piikkejä löydy.

Säkäkorkeus – mitä väliä?

Sinänsä säkäkorkeus ei virtuaalihevosilla ole mikään merkittävä asia, jos tarkkaan mietitään. Se ei vaikuta hevosen käyttöön eikä menestykseen. Toki minäkin olen sanonut suosivani urheiluhevosilla isompaa kokoa, mutta eipä sillä oikeasti mitään väliä olisi. Jonkinlaista realismia minä sillä yritän tavoitella, vaikka ei iso koko reaalimaailmassa tarkoita mitenkään itsestäänselvää menestystä kisakentillä. Ja tietenkin pidän kiinni siitä, että jos rodulla on korkeusrajoituksia, hevoset osuvat niihin. Ihan aina en ole onnistunut täyden kympin arvoisesti siinä, mutta tavoitteena se kuitenkin on.

Miksi sitten laskeskelen ja esittelen näitä eri rotujen korkeustilastoja? Noh, ihan yleisestä mielenkiinnosta (insinööri tykkää numeroista), mutta myös siksi, että tiedän itse, missä kunkin rodun säkäkorkeuksien kanssa mennään. Olen kirjoittanut jo vuonna 2013 siitä, miten hevosten säkäkorkeus määräytyy Ionicissa ja Gin Ahaltekissa. Käytin tosi kauan sitä taktiikkaa, että varsan säkäkorkeus on jotakin vanhempien välistä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tietty korkeusväli alkaa korostua ja se kapenee muutaman sentin sisään, jos tämmöistä jatkan kauan. 

Nykyisin yritän välillä tietoisesti valita korkeuksia jostain muualtakin kuin vain siitä välimaastosta, mutta silti vanhempien korkeudella on edelleen kovasti paljon väliä, kun mietin varsan korkeutta. Tässä helpottaa paljon se, että rodun sisällä on vaihtelua: tällöin myös varsojen korkeudet tulevat laajemmalla skaalalla. Niin että siksi minua itseäni kiinnostaa tietää näitä korkeuksia ja niiden jakaumia. 

Ei kommentteja: