Vapaasti kopioitavia kuvia, osa 3

Eihän virtuaalitalleilla juurikaan käytetä mitään maisema- tai luontokuvia, mutta jos nyt kuvitellaan, että joku haluaisi sellaisia käyttää, niin tässä on nyt taas jotakin. Olen aiemminkin julkaissut vapaastikopioitavia kuvia täällä blogissa (2014, 2016), tämä jatkaa samaa linjaa. Tällä kertaa kuvat ovat kyllä isompia enkä ole paljon jaksanut niitä muokkailla.

Käyttäehdot

– Kuvat on tarkoitettu virtuaalitalleille, muille virtuaalieläimiin liittyville sivuille, ja virtuaalihevosiin tai -talleihin liittyville sivuille (esimerkiksi blogit). Kuvien käyttö ei saa olla kaupallista, ts. siitä ei saa pyytää rahaa eikä vastapalveluksia.

– Merkitse tekijänoikeus © ST. Linkki tähän blogiin tai tähän postaukseen on suositeltava muttei pakollinen.

– Kuvia saa muokata ja niitä saa käyttää esimerkiksi ulkoasuissa tai piirrosten taustoina.

– Epäselvissä tilanteissa voit aina kysyä. Lähetä sähköpostia vtionic@gmail.com tai ota yhteyttä Keskustassa (käyttäjätunnus Sirpa).

Miten Ionic toimii: etusivu

Höh, on tuokin nyt kysymys, tuo otsikko nimittäin. Tietenkin Ionic toimii kuten mikä tahansa nettisivu: mene sinne ja klikkaile mitä haluat katsella. Totta, mutta ajattelin tässä postauksessa vähän kirjoittaa auki asioita, jotka saattavat olla hyödyllisiä. Tai sitten kaikki ovat tajunneet ne jo pari vuosikymmentä sitten...

Koska en aio kirjoittaa tästä romaaninpituista tekstiä, palastelen asiaa useampaan osaan. Ensimmäisenä käsittelyyn pääsee itse pääsivu.

Pääsivu

Ionicin pääsivulta haluan erityisesti nostaa esiin neljä asiaa:

1. Hevoset

Linkki hevoslistaukseen, koska mitäpä muutakaan Ioniciin tullaan katsomaan kuin hevosia? Tai ainakin luulen niin. 

2. Kasvatus

Linkki kasvatussivulle. Kasvatussivulta puolestaan löytyvät kasvattilistat ja muuta tietoa kasvatustoiminnasta. Itse käytän tätä varsin vähän, koska minulle keskeisin sivu on Ionicin kasvatit -sivu, jossa ovat ne uusimmat kasvatit ja suunnitellut varsat. Tälle sivulle pääsee suoraan Hevoset-sivultakin.

3. Omistajan ja tallin tiedot

Nämä ovat näitä perusjuttuja tallista: kuka omistaa, miten saa yhteyden ja listattu vielä kasvattajatunnuksetkin. Ylimääräisenä huvina ovat linkit VRL:n tallisivulle ja omistajan esittelyyn.

4. Mitä uutta

Tästä näkee tallin viimeisen päivityksen ajankohdan. Se ei ole ihan tasan minuutilleen paikkaansapitävä, sillä päivitän etusivulle päivämäärän yleensä ennen kuin ajan päivitykset palvelimelle. Oikeasti päivityksiä tapahtuu kuitenkin miltei joka päivä, voisin sanoa, mutta ne eivät näy netissä mitenkään välittömästi.

Tässä on myös linkki blogiin, joka sekin tarjoaa jotakin uutta melko tavalla säännönmukaisesti. Aiemmin tässä oli myös Twitterin, sittemmin X:n, syöte, jonne yritin muistaa päivittää blogipostauksia, niin että ne näkyivät heti tallin pääsivulla. Syöte meni jotenkin rikki enkä ole vielä keksinyt, miten saisin suoraan blogin syötteen näkymään tässä. Se olisi kiva, koska blogikin kuitenkin on aktiivisesti päivittyvä asia.

Jos pääsivusta pitäisi jotain muuta sanoa, niin tuo esittelyteksti on ainainen kiusa. Mitä tallin etusivulla nyt voisi sanoa? Paitsi että se on virtuaalitalli ja siittola ja että rotuja riittää? Toisaalta tämä ei minua paljon rassaa, olkoon nyt taas tuollainen kun on. 

Linkkien takaa löytyy paljon kaikenlaista tietoa. Infon takaa löytyy myyntiehtoja ja muuta tarpeellista. Muiden sivujen hyödyllisyydestä ei aina ole niin takeita, osa roikkuu mukana lähinnä historiallisista syistä. Tätä navigointia voisi kyllä parantaa. Ehkä vielä joskus saan aikaiseksi!

Ajatuksia VRL:stä

VRL on ollut taas tapetilla pitkin talvea. Milloin se syrjii ulkomaalaisia (uskomatonta rasismia!), milloin ylläpito suosii kavereitaan (hyi hyi!) tai sorsii joitakuita muita (sääl sääl), milloin sitä ja milloin tätä. Ihan sitä samaa perusp*skaa mitä VRL on saanut niskaansa varmaan koko historiansa ajan, paitsi tuo ulkomaalaisaspekti on uusi juttu.

© Tumisu/Pixabay

Yksi asia näissä kaikissa valituksissa särkee meikäläisen silmää ja päätä. VRL:stä puhutaan välillä kattojärjestönä, välillä liittona tai muuna tällaisena hyvin virallisen kuuloisena instanssina. Lisäksi muistetaan joka välissä korostaa, ettei tässä nyt hyökätä ketään vastaan henkilökohtaisesti vaan tässä hyökätään sitä VRL-nimistä byrokraattista, kasvotonta monoliittia vastaan. Rintamalinjat ovat kuin populismin oppikirjasta: on se hyvä kansa ja sitä alistaa paha eliitti eli VRL, noin karrikoidusti.

Ongelmahan tässä on se, että ei VRL ole mikään monoliitti eikä se ole kattojärjestö eikä se ole liitto. Sitä kyllä sanotaan liitoksi, muttei siellä taustalla ole mitään varsinaista organisaatiota. VRL ja sen ylläpito on käytännössä ryhmä harrastajia, samanlaisia kuin sinä ja minä ja tuo tuossa vieressä. Se ei-henkilökohtaiseksi tarkoitettu hyökkäys osuu heihin kyllä ihan henkilökohtaisesti, haluttiin sitä tai ei. On vain helpompi sanoa, että VRL möhlii ja on epäreilu ja tyhmä kuin sormella osoittaa jotakuta toista harrastajaa, vaikka sama asia se on. Mutta jos sovittaisiin yhdessä kaikki, ettei käytetä enää ikinä fraasia "En halua hyökätä ketään vastaan henkilökohtaisesti".

Joku sanoi keskustelun tiimellyksessä erittäin viisaasti, että VRL koostuu riviharrastajista, ei mistään johtamisen, viestinnän tai diplomatian ammattilaisista. Tämä on ensinnäkin äärimmäisen totta ja toiseksi äärimmäisen hyvä jok'ikisen muistaa. Siihen nähden VRL:ltä vaaditaan tosi paljon epärealistisia asioita: pitäisi osata kommunikoida ammattimaisesti, pitäisi vastata aina asiallisesti kaikkeen epäasialliseenkin, pitäisi muistaa olevansa nöyrä kansan palvelija. Mutta kun VRL ei ole mikään yhdistys, liitto tai yritys, eikä sillä ole kriisiviestintään erikoistunutta viestintäosastoa, jossa ryhmä ammattilaisia selvittelisi päivät läpeensä, miten mihinkin tulipaloon kannattaisi reagoida. Luulen, että VRL:n ylläpito varmaan toivoo että olisi, mutta näillä nyt on mentävä.

VRL ei varmasti ole täydellinen. Kuka meistä olisi? Kannatankin pääasiassa yleistä piponhölläystä sen suhteen, mitä VRL:ltä odotetaan. Nyt tuntuu siltä VRL:lle on annettu pahiksen rooli (se paha eliitti!) eikä se taida päästä siitä, vaikka vastaisi mitä ja miten kauniisti tahansa. Viivytteli kuitenkin liikaa vastauksessa tai pilkku oli väärässä kohdassa. Ihme jos ei kiinnosta sitten varsinaisesti keskustella.

Ja jotta kellekään ei jäisi vähäisintäkään epäselvyyttä, minulla ei ole mitään tekemistä VRL:n tai sen ylläpidon kanssa. En ole itse ylläpidossa, en edes missään vastuutehtävissä paitsi umpilaiskana ARJ:n kakkospitäjänä ja liki työttömänä VSN-tuomarina. Enkä tunne ylläpidon tyyppejä kovin läheisesti harrastuksen tiimoilta, niin että kenenkään ei tarvitse epäillä tämän tekstin olevan VRL:n tilaamaa propagandaa. Minua nyt vain nyppii henkilökohtaisesti.

Koska VRL on kuitenkin kannatettava asia, muistakaa osallistua sen ylläpidon kustannuksiin. Lisätietoa löytyy tammikuisesta postauksestani, josta on linkit eteenpäin.

Kadonneiden listan kuulumisia

Marraskuussa esittelin koostamaani kadonneiden hevosten listaa täällä blogissa (Kadonneiden hevosten lista). Sinänsä listalle ei kuulu mitään erikoista. Olen jatkanut sen päivittämistä ja lisännyt hevosia ja linkkejä sinne aina kun on ollut tarpeen. Itselleni se on osoittanut hyödyllisyytensä juuri siinä asiassa, mitä varten sen alunperin teinkin: kaikkia linkkejä ei tarvitse kaivaa Archivesta, Googlesta tai VRL:stä, kun ne löytyvät listasta.

On siitä muillekin ollut jo apua. Taannoin Keskustassa kyseltiin yhden ikivanhan puoliverisen sukua, kun kysyjä ei mistään itse löydä. Hevonen itse oli ihan tuntematon nimi minulle, kasvattajanimikään ei aluksi sanonut mitään, mutta olin varma että olin nähnyt sen jossain. Lähdin katsomaan tuota listaani, löysin sieltä hevosen, jolla oli sama kasvattajanimi ja selvisi, että kyseessä on Brise Estaten kasvatti. Suuntasin seuraavaksi BE:n kasvattilistalle ja sieltä löytyikin kyseinen hevonen ja sen vanhemmat. Vanhempien linkit löytyivät kadonneiden listalta, niin että niitä ei tarvinnut sen enempää edes etsiä, kun sai ne nimet ensin selville.

Kuten esittelyssä kerroin, tuo lista keskittyy paljolti niihin hevosiin, joita löytyy minun hevosteni sukutauluista. Eihän mitään täydellistä kadonneiden virtuaalihevosten listaa koskaan saisi aikaiseksi, joten tallennan tuonne niitä tietoja, joista on minulle itselleni hyötyä. 

Ihan aina tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Kun tarpeeksi myllää internettiä, tulee välillä vastaan sellaisia asioita, jotka vain haluaa tallettaa, koska ei ole yhtään varma milloin niihin törmää seuraavan kerran. Niinpä olen lisännyt listalle hevosia, joilla katson olevan jonkinlaista historiallista arvoa, vaikken ainakaan minä niitä linkkejä mihinkään varsinaisesti tarvitse.

Erään kerran osuin Archivessa vanhan Kalmoniemen sivuille. Tallensin sieltä tuonne listalle aivan kaiken, koska ne ovat hyvin vanhoja hevosia. Harmi kyllä hevoset olivat pääasiassa puoliverisiä, Meepun aikaisia kalmoniemeläisiä ei juurikaan löytynyt. Mutta ne olivat silti tosi vanhoja puoliverisiä!

Toisella kerralla onnistuin löytämään Archivesta Quieron Angelfiren aikaisia sivuja, jostain vuodelta 2002. Sieltä löysin jonkin verran vanhojen ahaltekien sivuja. Joukossa oli paljon sellaisia hevosia, jotka ovat olleet kateissa 20 vuotta ja joista Gin ja myöhemmin minä olemme tallentaneet tietoja ensin VATYn sivuille ja myöhemmin kadonneiden ahaltekien blogiin. Nyt osalle niistä löytyi ihan oikeat sivut. Monen kohdalla se oli yllätys ainakin minulle.

Kohnasin läpi Marinean nettiin tallennettua arkistoa ja lisäsin sieltä hevosia myös. Tekkejä oli tietysti paljon, mutta paljon oli kaikenlaista muutakin. Katselin sieltä useampaa vanhaa oria ja pohdin, joskohan niistä vielä löytyisi vaikka pakastetta jostain... Niinkuin nyt vaikka arabiori Taikajoen Abracadabra. Pitäisi saattaa tämä projekti loppuun ja tehdä sitten sama Tijuanan arkistolle. Olettaisin, että tuolta listalta nekin hevoset saattaisivat ehkä paremmin löytyä.

Sen Brise Estaten mainitsinkin jo ja olen lisäillyt myös sen hevosia, vaikka ne eivät teknisesti ottaen olekaan kadonneita. BE:n sivut nimittäin toimivat vielä, vaikka talli onkin lopettanut joskus vuoden 2002 tienoilla. BE:ssä kuitenkin oli useampia hevosia, joilla on ollut jokin toinenkin osoite, joka sittemmin on kadonnut. Sen takia ne hevoset ovat päätyneet kadonneiden listalle. Tämä lienee seurausta siitä, että entivanhaan yksi hevonen saattoi kiertää useammalla omistajalla elämänsä aikana. Sen vuoksi niitä kadonneita tai toimivia osoitteita yhdelle hevoselle saattaa olla useampia.

Vaikka kyllä minä ajattelin jo vähän, että mihinköhän sitä päätyy tuon listansa kanssa. Siinä on jo tällä hetkellä yli 50 välilehteä. Pisimmässä listassa (arabit) on miltei 600 hevosta. Onneksi tuo Google Docs nyt tuntuu toimivan suhteellisen rivakasti vaikka dokumentilla olisikin kokoa yli kaiken järjen. Ja eihän tuo ole muuta kuin tekstidataa, niin että sinänsä varmaan kestää kasvattaa vielä. En nimittäin halua lukea iltapulujen lööpeistä: "Suomalaisen naisen jättitiedosto räjäytti Googlen serverit – katso järkyttävät kuvat!"

Viikon vinkit

Se on toki tunnettu tosiasia, että erilaiset vinkit ovat käytännöllisiä yleensä vain vinkin keksijälle itselleen. Muut tekevät asioita toisella tapaa ja heillä on sitten taas omat kikkansa, joista ei välttämättä ole avuksi muille. Siitä huolimatta ajattelin jakaa muutamia käyttämiäni konsteja siltä varalta, että jos niistä vaikka olisikin apua jollekulle.

Hakutoiminto Bob Langrishin galleriassa

Bob Langrishin galleriat ovat hyvin laajat. Itse silloin joskus aikojen alussa etsin kuvia lähinnä vain Breed-gallerian alta, jossa kyllä on paljon rotuja ja kuvia, muttei kuitenkaan kaikkia. Hakukenttä löytyy sivun yläosasta otsikon alapuolelta. Kun siihen kirjoittaa esimerkiksi rodun nimen, haku löytää kaikki kuvat, joiden tiedoista se sana löytyy. Tällöin saattaa löytää hyvinkin paljon kaikenlaista sellaista, jota ei pelkistä rotugallerioista löydy.

Nimien keksimisen tueksi DVV ja Kotus

Harvoin sitä tulee itse keksittyä nimiä hahmoilleen, kun ei minulla niitä tarinahahmoja kovin monta ole. Aina joskus kuitenkin täytyy kehitellä uusia henkilöitä, vaikka sitten vain sivuhahmoja tarinan tueksi. Nimien keksiminen näille on vähintään yhtä hankalaa kuin virtuaalihevosille!

Apuna käytän Digi- ja väestötietoviraston mainiota Nimipalvelua, josta voi etsiä käytössä olevia ja olleita sukunimiä. Sieltä voi hakea myös etunimiä ja tilastotietoja niistä. Toinen hyödyllinen linkkivinkki on Kotimaisten kielten keskuksen koostama lista uudissukunimistä.

Etunimien kanssa auttaa myös Ylen artikkeli Kuinka retro etunimesi on. Sinne on koostettu tilastoja etunimistä ja niiden suosiosta eri vuosina. Tämä on tosi käytännöllinen, jos tarvitsee miettiä uskottavanoloisia nimiä eri-ikäisille hahmoille. 

VRL:n hakutoiminnon täysimittainen hyödyntäminen

Olen törmännyt VRL:n hevosrekisterihaun kanssa toisinaan siihen, että haku ei löydä nimen perusteella hevosta, vaikka se rekisterissä onkin. Yleensä nykyään kyseessä ovat hyvin vanhat hevoset, jotka on rekisteröity ennen VRL:n uudistusta vuonna 2009-10. En tiedä, muuttuiko tuossa muutoksessa jotenkin merkistö tai niiden käsittely.

Tuorein esimerkki on mft-ori PI's Can't Handle. Jos kirjoitat tuon nimen VRL:n hakukenttään, tulokseksi ei tule mitään, vaikka nimi on takuulla oikein. Tässä ei ole kyse edes siitä, että nimessä olisi varsinaisen heittomerkin (') sijaan käytetty akuuttia (´). Tämä on muuten yksi juttu, joka saattaa sotkea hakuja, koska haku käsittää nämä tietenkin eri merkeiksi.

Tuo mainittu ori löytyy rekisteristä kyllä, jos haet määreellä PI's Can't* tai *Handle. En tiedä mikä ihme tuota välilyöntiä sanojen Can't ja Handle välissä mahtaa vaivata, kun se ei suostu löytymään. Vastaavia tapauksia on useampia, esimerkiksi Moderato K, Azjihimba Zeni ja Black River's Cassidy Rog, kaikki vanhoja nimiä.

Joskus VRL:n rekisteriä kaivaessa onkin fiksuinta hakea vain yhdellä sanalla tai sanan osalla. Tällöin kannattaa varmuuden vuoksi tietysti valita se hakutermi sellaiseksi, ettei siinä ole noita mahdollisesti vaikeita lainausmerkkejä tai muita erikoismerkkejä. Niin ja täysiveristen kanssa ei voi koskaan tietää, onko hevonen rekisteröity ox-/xx-/x-päätteellä vai ilman, joten pääte pois ja asteriski tilalle.

Kopioi apinana

Minä en koskaan halua kirjoittaa mitään, jos sen voi kopioida jostain. Olen välillä naureskellut itsekseni, että minun näppäimistöstäni varmasti pettää ensimmäisenä ctrl-painike ja toisena kirjaimet c ja v. Minulla on virtuaalihevostelua varten tekstitiedosto, johon olen koonnut kaikenlaisia hyödyllisiä koodeja ja muita tekstinpätkiä. Se on aina tekstieditorissa auki ja käyn sieltä kopioimassa tarvitsemiani asioita. Sieltä löytyy mm. valmis linkki VRL-profiiliin, johon tarvitsee vain kopioida hevosen oma VH-tunnus, varsataulukot oreille ja tammoille ja ikiaikainen hankaluus, voikkogeenin html-koodi C^CR.

Gmailin labelit

Jos minun täytyy osallistua perinteisiin kilpailuihin, haluan tehdä sen ehdottomasti sähköpostitse. Kaikenlaiset valmiit lomakkeet ja foorumiosallistumiset ovat pahasta, sillä niistä ei jää minkäänlaista muistijälkeä. Sähköpostista ilmoittautumiset löytyvät kätevästi lähetetyistä viesteistä vielä vuosienkin päästä.

Gmailin nerokkuus piilee sen labeleissa. Minulla on oma label kisailmoille ja jos vain suinkin jaksan ja muistan, merkitsen ilmoittautumispostit heti Kisailmot-labelilla. Sitten joskus aikojen kuluttua käyn tarkistamassa tulokset ja kirjaan sijoitukset hevosten sivuille. Kun tämä on tehty, merkitsen sähköpostin labelilla Kisailmot - katsottu. Näen siis heti jo viestilistasta, että tämän ja tuon kisailmon olen käynyt katsomassa jo, ei tarvitse enää vaivata päätään sillä. Voisihan ne katsotut ilmoittautumispostit tietysti poistaakin...

VRL:n massarekisteröinti

Massarekisteröinnistä olen kirjoittanutkin blogissa vuonna 2022 (Joulukalenteri 16: massarekisteröinti), joten en puutu siihen sen enempää. Tyydyn vain toteamaan, että massarekisteröinti tekee elämästä ja kaikesta niin paljon ihanampaa. Jos olet eri mieltä, hanki ensin 3000 virtuaalihevosta ja hakkaa ne omin pikku kätösin yksi kerrallaan rekisteriin. Saatat muuttaa mielesi.

Jos sinulle on jokin hyväksi havaitsemasi kikka-kolmonen, niin kerro ihmeessä!

Älä poista sitä hevosen vanhaa sivua!

Ainahan virtuaalimaailmassa hevosten sivuja on kadonnut. Toisinaan asialle ei voi mitään, kuten silloin kun jokin ilmaispalvelin päättää lopettaa toimintansa. Toisinaan asialle voisi jotain, mutta käytännössä se ei olisi järkevää. Näin esimerkiksi silloin kun harrastustaan lopettava henkilö irtisanoo domaininsa, koska ei halua maksaa siitä enää. Mutta joskus sivuja poistetaan ihan silkasta ajattelemattomuudesta tai ainakaan minä en keksi muuta syytä.

Olen viime aikoina törmännyt ilmiöön, jossa myyjä poistaa hevosen vanhan sivun netistä välittömästi kun on ostaja on ilmoittanut uuden osoitteen. Eihän se toki mikään uusi juttu ole, mutta se on äärimmäisen huono tapa. On enemmän kuin todennäköistä, että sille vanhalle sivulle on linkkejä jostain muualta: vanhempien sivuilta, varsojen sivuilta, kasvattilistalta. Kun sivu poistetaan, jok'ikinen näistä linkeistä menee rikki. Ja jos sivu poistetaan heti kun hevonen on myyty, ei kukaan edes saa minkäänlaista mahdollisuutta päivittää linkkejä.

Vähän samaa sukua tälle idiotismille on se, että hevosen vanha sivu kyllä jätetään olemaan, mutta mihinkään ei merkitä sitä, että se on myyty. Tämä ei ole ehkä niin tyhmä tapa kuin sivujen poisto kokonaan, mutta mistäs muut harrastajat tietävät, että hevonen onkin myyty? Eivät mistään, jos sitä ei kerrota.

Näin ei todellakaan saisi tehdä! Oikea tapa hoitaa asia on se, että vanhalle sivuille linkitetään uuden sivun osoite ja jätetään vanha sivu olemaan. Tällöin yksikään linkki ei mene rikki. Sen sijaan kaikki sivuille tulevat saavat tiedon, että hevonen on myyty ja uuteen osoitteeseen pääsee klikkaamalla tuosta linkistä. Helppoa ja yksinkertaista ja – ah! – niin toimivaa.

Joku siellä takarivissä nyt vikisee, että kannattaisi varmaan pitää hevosten VRL-profiileissa linkit ajan tasalla. Sieltä voi sitten tarkistaa mistä hevosen löytää. Se on toki hyvä ajatus ja suositeltavaa noin yleisesti. VRL-profiilin avaaminen vaatii kuitenkin aina yhden klikkauksen enemmän. Pahimmassa tapauksessa hevosta pitää mennä nimen kanssa rekisteristä etsimään. Ei sitä aina jaksa, viitsi tai ehdi. Minä ainakin olen allerginen kaikelle ylimääräiselle työlle. Ja mitäs jos VRL ei jonain kauniina päivänä toimi? Mistäs silloin tarkistetaan? Uskokaa kun sanon, ettei Googlekaan kaikkea tiedä ja löydä.

Olen allerginen myös kaikenlaiselle tiedon poistamiselle. Jos itse myyn hevosen, en poista sen tietoja sivuilta. Merkitsen hevosen myydyksi ja linkitän uuteen osoitteeseen. Jos hevosen uudet sivut joskus katoavat, sen perustiedot ja jokin linkitettävä sivu säilyy Ionicissa tai Gin Ahaltekissä. Osin tämä on oma vastalauseeni hevosten katoaville sivuille. Täydellisessä maailmassa hevosen sivulta toiselle kulkisi katkeamaton linkkiketju, joka johtaisi lopulta siihen tuoreimpaan osoitteeseen eikä tämmöistä varmistusta tietojen pysymisestä tarvittaisi.

Nykyään en poista edes kuvaa hevosen vanhalta sivulta. Linkitän nimittäin joskus täältä blogista tai Keskustasta varsinkin värien esimerkkejä omien hevosteni sivuille. Silloin on kiva, että linkin takaa löytyy myöhemminkin se tarkoittamani kuva vaikka hevonen olisikin myyty. Mutta se on eri juttu se.

Jos aletaan filosofoida, toimivat linkit ovat koko internetin perusta. Laitteet ovat yhteydessä toisiinsa, vaikka sitä yhteysmetodia kutsutaan protokollaksi, ei linkiksi, mutta idea on sama. Linkit nettisivuilta toisille tekevät internetistä internetin, tietoverkon. Muutenhan tämä olisi vain tolkuton läjä yksittäisiä sivuja, joita kukaan ei löytäisi ikinä. Niin että ole kiltti äläkä riko toimivia linkkejä ilman todella pätevää syytä.

 

Uusia tulokkaita esittelyssä

Ioniciin on tullut taas muutama niin mielenkiintoinen tulokas, että ne ansaitsevat omat esittelynsä. Ja kun sanon muutama, tarkoitan tietenkin muutamaa kymmentä.

Sh-o. Luolan Superkivaa!

Kerron teille salaisuuden: olen tosi, tosi huono kieltäytymään mistään hevosesta, jota minulle ihan henkilökohtaisesti kaupataan. Sillä tavalla Superikin Ioniciin tuli. Se ei sopinut kasvattajansa vaatimuksiin ja tarvitsi uutta kotia. Sattuipa sitten kysymään minulta suoraan josko haluaisin oriin. Katselin vähän aikaa ja halusin.

Superin viisipolvinen suku ei ole ihan sataprosenttisesti täynnä tuntemattomia nimiä, sillä Erkinheimon Ylpeys löytyy yhden orikasvatin suvusta ja Siniketun Pilfink on myös jossain. Nämä tuskin kuitenkaan haittaavat, koska ne esiintyvät lyhyemmissä suvuissa. Sen sijaan mitä katselin noita pitkäsukuisia sh-tammojani, niin niiden suvuissa näitä nimiä ei ole. Super siis sopii niille superhyvin.

DHH-t. BAFF Sharmaine

Milloinkas muistatte nähneenne DHH:n myynnissä? Siitä saattaa olla jokunen tovi ja kaikki eivät varmaan ole nähneet ikinä, kun ei niitä toistaiseksi Ionicistakaan ole pois myyty. Niinpä olin innoissani, kun satuin bongaamaan yhden suvuttoman tamman Miukun hevosmyynnistä. Sharmaine tulee ihan taatusti tarpeeseen, ei se meidän DHH-lauma turhan iso ole.

Lisäksi Miuku tarjosi Sharmainen lisäksi pari muutakin suvutonta DHH:ta myytäväksi ja tietenkin otin ne. Mainiota!

Budjonnyt Fedorit GA ja Perika GA + suku

Siitä on varmaan kymmenen vuotta kun olen viimeksi keksinyt suvuttomia budjonnyja Ioniciin. Oli jo korkea aika! Syy oli taas se sama vanha ja perinteinen: etsin hiki hatussa yhdelle tammalle sopivaa oria eikä löydy. Ne samat saakutin nimet kummittelevat kaikkien vähänkään pitkäsukuisempien sukutauluissa. Piti sitten tehdä jotakin ja sukutuonti on aina yksi ihan pätevä vaihtoehto.

Siihen nähden miten suuri rotu budjonny on Ionicissa ja melkoisen harvinainen muualla, olen selvinnyt tosi vähäisillä tuonneilla toistaiseksi. Budjonnyilla on ollut pari tärkeätä kasvattajaa, erityisesti Priton, mutta myös Zemniak, aiemmin myös Zeni. Näiden mainittujen lisäksi on muutama pienempi kasvattaja ollut sekä satunnaisesti sieltä täältä putkahtelevia yksittäisiä jalostus- ja myyntihevosia. Näiden turvin olen selvinnyt kohtuullisesti. Nyt en sitten tiedä mikä tilanne varsinaisesti on. Zemniak näytti vähän kuolleelta, samoin Priton. Zeni nyt on lopettanutkin jo vuosia sitten. Mutta jos jollakulla on vinkkejä budjonnyista, ihan sama millaisista, kuulisin mielelläni. Koska kyllä niitä taas tarttee.

Appaloosat Aint U Lucky GA ja Aint U Beauty GA +  suku

Sama tarina kuin budjonnyillakin, tarvitsin kiireesti uutta verta runsaasti ja keksin sitten pari hevosta ja niille kolmipolvisen suvun. Appaloosia löytyisi ehkä muiltakin talleilta ja etsiskelen niitä, mutta ei uudet sukulinjat koskaan haitaksi ole.

Paintit The Rise Of Rough ja Roughs New Hope +  suku

Ja sama juttu painteillakin... Ihmettelen tosin sitä, että mitä varten unohdin näistä tuontihevosten nimistä kokonaan GA-päätteen pois. Ne ovat vähän tylsiä, mutta vahinko on tapahtunut, en jaksa enää korjailla niitä.

BWP-t. Fabiana '88

En ole ihan varma, onko Fabiana ensimmäinen belgianpuoliverinen Ionicissa ikinä, mutta ensimmäinen kyllä aika pitkään aikaan. Ei niitä koskaan ole montaa ollut, siitä menen vaikka valalle. Kuten tyypillistä, Fabiana tuli FWB-jalostuksen tueksi, kiva saada belgivertakin sinne sekaan. Ei ole Ionicin FWB:issä turhan paljon sitä lajia nimittäin. Sille onkin jo pari FWB-varsaa kaavailtu syntyväksi, mutta haaveilen löytäväni jostain sopivasukuisen BWP-oriin, mistä saisi alkunsa Ionicin todennäköisesti ensimmäinen BWP-varsa.

Boulonnaisit Garçon Courageux ja Halluharjan Maîtresse

Tämä muhkukaksikko tuli jo reilu vuosi sitten Ioniciin, mutten ole tainnut mainita asiasta täällä blogissa. Joka tapauksessa ovat hienon Halluharjan kasvatteja kumpainenkin. Enkä uskalla näidenkään kohdalla mennä väittämään, että olisivatko ihan ensimmäiset boulonnaisit Ionicissa ikinä, mutta ensimmäiset tosi pitkään aikaan joka tapauksessa. Ja kesällä 2025 syntyy näistä Ionicin ensimmäinen boulonnais-kasvatti. Garçon on onnistunut muuten pyydystämään jo muutaman näyttelypalkinnon ja taisin ilmoittaa sen kantakirjaankin.

Lipizzat Erastolano, Gandoso, Ignaco, Lucano, Orlandus, Primoso, Bonadea XVI, Klarusha, Licinia, Orestina ja Violana

Tuli vain tuossa vuodenvaihteen jälkeen mieliteko, että pitäisi saada enemmän lipizzoja, kun nyt aikoinaan päätin, ettei aio luopua siitä rodusta. 

Lipizzoille, varsinkin oreille, nimien keksiminen on muuten ylivoimaisesti maailman vaikeinta, sillä rodun nimeämismetodin vuoksi ne ensimmäisen sukupolven nimet jäävät elämään käytännössä ikuisesti orilinjojen niminä. Niitä pitäisi siis jaksaa katsella sukupolvesta toiseen. Pienet paineet siis!

 

Morg-t. Lunar Storm Hazard 

Hazard vietti kymmenvuotispäiväänsä kasvattimyynnin merkeissä. Arvostan, sekä kasvattimyyntiä että kymmenvuotista taivalta. Mukaani tarttui peräti kahdeksan hazardilaista, pääasiassa amerikkalaisia rotuja. Voisin listata tässä ne kaikki, mutta valikoin nyt tämän morgan-tamman, jolla on kaksipolvinen ja ihan tuntematon suku. Olen kauhean iloinen jokaisesta uudesta tulokkaasta.

Englantilaiset täysiveriset Trigger Warning GA xx ja Clara Doll GA xx + suku

Taas lisää sukutuonteja, kun tuli kolmipolviset täysisisarukset myös täysiveritalliin. En ole tosi pitkään aikaan keksinyt uusia täysiverisiäkään ja sen kyllä huomaa. Erityisesti koulupainotteiset täysiveriset alkavat olla kaikki sukua keskenään. Pinkin ex-laukkuritkaan eivät nimenomaisesti kouluratsujen tilannetta oikein paranna, vaikka voisihan niitäkin tietysti sekoitella keskenään. Olen sitä tehnytkin. Mutta ihan alusta alkaen koulupainotteinen ratsusuku on kyllä tervetullut lisä. Tätä lajia on tulossa lisääkin kun kerran alkuun pääsin.

Semmoisia uusia tulokkaita tällä kertaa. Eihän tässä toki kaikki ostohevoset ja keksityt ole, mutta näitä viimeaikaisia ja/tai kiinnostavimpia yksilöitä.

Ionicin ensimmäinen kissapentue

Ionicin muista eläimistä, kissoista ja koirista, on ollut satunnaisesti juttua täällä blogissakin. Reilu vuosi sitten ne saivat oman "kotinsa" eivätkä enää majaile Ionicin hevoslistan alareunassa.

© Pixabay/SimoneVomFeld

Koirien suhteen tilanne on sillä tavalla hyvä, että niitä on toisinaan myynnissä Keskustassakin. Nappailen aina kiinnostavista pentueista itselleni omia koiria enkä ole toistaiseksi keksinyt yhtään koiraa itse. Yhden suvuttoman ostin vuosia sitten joltain tuontifoorumilta, mutta muuten kaikki koirat ovat suvullisia. Ionicin ensimmäinen koirapentue syntyi jo vuonna 2017.

Kissojen tilanne on toinen. Olen pari ostokissaa onnistunut löytämään tässä muutaman vuoden aikana, mutta siinä se. Nekin ovat molemmat maatiaisia. Rotukissat loistavat poissaolollaan ja yleisestikään virtuaalikissaharrastajia ei juuri taida olla. Tietääkseni kissoille ei ole minkäänlaista rekisteriä eikä mitään toimintaakaan.

Tietenkin kissat ovat sivubisnes Ionicissakin, mutta olen tässä vuoden mittaan keksinyt jonkinlaisen lauman rotukissoja. Nyt on sitten tammikuussa syntynyt ensimmäinen kissapentue! Roduksi valikoitui eurooppalainen lyhytkarva, hurmaava peruskissa ja yksi suosikkiroduistani. (Älkää nyt sitten kysykö kuinka monta niitä suosikkikissarotujakaan on... Aika monta, voin kertoa!) Pentueen isä on hopeatabby Talvipakkasen Rasalgethi ja emo sininen Linatas Axrisp, jota Keskustassa tituleerasin ahtaanpaikanammattilaiseksi. Pentujen syntymäpäivä on 23.1.24 ja kissat saivat myös ihan oman kasvattajatunnuksensa: Atomikatin.

Jos virtuaalinen eurooppalaiskissa kiinnostaa, niin pentuetta ei ole vielä ns. lyöty lukkoon eli pentuja saa tuosta yhdistelmästä. Tarkempia tietoja löytyy Keskustan viestistä, siellä on listattu mm. nimiehdotuksia pennuille. Kotiin pentueesta jää tyttöpentu Atomikatin Anna Karenina, joka on kirjoitushetkellä vielä kuvaton, koska en ole löytänyt sille sitä maailman täydellisintä kuvaa. Sillä jos se on ensimmäinen itsekasvatettu pentu ja vielä nimeltään Anna Karenina, niin pakkohan sen on olla aivan täydellinen!

Pentuja voi varata 30.4.2024 asti, siis 14 viikkoa pentueen syntymästä. Tämä siksi, että SEY:n nykyinen suositus kissanpennun luovutusiäksi on juurikin tuo 14 viikkoa (lähde).

Ionicin kasvatit vuonna 2023

Se olisi taas aika koota ja esitellä viime vuoden kasvatustyön tulokset. Vuoden 2022 kasvattitilastoista sanoin, että vauhti oli hirveä 603 kasvatilla ja vuotuinen kasvattimäärä oli suurempi kuin koskaan, lukuunottamatta hullua vuotta 2010, jolloin syntyi 855 kasvattia.

Arvaattekos mitä? Se vuoden 2010 ennätys meni rikki. Yhdellä kasvatilla tosin, mutta rikki joka tapauksessa, sillä viime vuonna syntyi 856 varsaa! Mikä vielä hämmentävämpää, peräti kolmen rodun kokonaisvarsamäärä nousi yli sadan. Arabien kohdalla tämä ei ole erikoisen harvinaista, mutta muiden kohdalla on. Ainoastaan terskinhevosia syntyi silloin vuonna 2010 119 kappaletta, muuten rotukohtaiset määrät ovat jääneet sinne sadan varsan alle.

Jos jotakin muuta pitäisi viime vuodesta sanoa, niin askellajihevosten vuosi oli, ihan selkeästi. Eikä se mikään ihme olekaan, sillä olen koko vuoden järjestänyt aktiivisesti porrastettuja ARJ-kisoja ja kun niitä kisoja kerran järjestää, niin olisihan se kiva, että niihin olisi omia hevosiakin ilmoittaa. Koska ARJ-porrastettuja on yleisesti ottaen järjestetty aika paljon, hevoset valmistuvat nopeasti ja sitten taas tarvitaan uutta täytettä kisalistoille... Ongelma se tämäkin on, kun on liian vähän hevosia olevinaan!

Tilausvarsoja lähti muuten viime vuonna maailmalle 33 kappaletta.

Mutta mennäänpäs sitten niihin lukuihin. Suluissa vuoden 2022 luvut vertailun vuoksi.

Kasvatteja syntyi yhteensä 856 kappaletta (603).

Kasvatteja syntyi 50 rodusta (46).

Kymmenen varsaa tai enemmän syntyi 21 rodusta (23).

10 (10) rodussa syntyi vain yksi varsa vuoden aikana.

Suurimmat rodut:

– Arabianhevonen, 137 varsaa

– Tennesseenwalker, 110 varsaa

– Kalliovuortenhevonen, 102 varsaa

– Terskinhevonen, 67 varsaa

– Saddlebred, 52 varsaa

– Ukrainanratsuhevonen, 37 varsaa

– Knabstrupinhevonen, 29 varsaa

– Suomalainen puoliverinen, 26 varsaa

– Trakehner (ml. anglo-trakehner), 21 varsaa

– Paso fino ja hackney, 20 varsaa

Puoliverisiä (ml. SGSH, DHH) syntyi 68 kappaletta (94).

Poneja (ml. welsh cob, pl. isl, nvh) syntyi 37 kappaletta (45).

Kylmäverisiä (ml. nvh) syntyi 30 kappaletta (55).

Täysiverisiä syntyi 148 kappaletta (141).

Askellajirotuja syntyi 343 kappaletta (121).

Muita rotuja syntyi 230 kappaletta (147).

Pohjoismaalaisia rotuja syntyi 97 kappaletta (60).

Brittein saarten rotuja syntyi 64 kappaletta (44).

Länsi-eurooppalaisia rotuja syntyi 47 kappalette (76).

Etelä-eurooppalaisia rotuja syntyi 1 kappale (19).

Itä-eurooppalaisia rotuja syntyi 58 kappaletta (24).

Venäläisiä rotuja syntyi 80 kappaletta (46).

Afrikkalaisia rotuja syntyi 0 kappaletta (0).

Australaasialaisia rotuja syntyi 138 kappaletta (152).

Pohjois-amerikkalaisia rotuja syntyi 344 kappaletta (157).

Etelä-amerikkalaisia rotuja syntyi 14 kappaletta (1).

Muita rotuja (virtuaalirodut, rp, x) syntyi 13 kappaletta (24).

Aivan uusia kasvatusrotuja ei listalle tänä vuonna tullut yhtään.

Ja lopuksi vielä kasvattimäärät roturyhmittäin.

Puoliveriratsut

– Dutch Harness Horse 8

– Oldenburginhevonen 2 (12)

– Ranskanpuoliverinen 4 (2)

– SGSH 5

– Suomalainen puoliverinen 26 (23)

– Trakehner 21 (21)

– Westfaleninhevonen 2 (14)

Täysiveriset

– Angloarabi 1 (1)

– Arabianhevonen 137 (139)

– Englantilainen täysiverinen 10 (1)

Ponit

– Dartmoorinponi 1

– Exmoorinponi 1

– Fellponi 11

– Hackneyponi 13

– Newforestinponi 2 (12)

– Ratsuponi 5 (1)

– Welsh B 3 (3)

– Welsh D 1 (8)

Kylmäveriset

– Norjanvuonohevonen 1 (3)

– Schwarzwaldinrautias 10

– Suomenhevonen 19 (24)

Askellajirodut

– Campolino 14 (1)

– Georgian Grande 1

– Islanninhevonen18 (10)

– Kalliovuortenhevonen 102

– Missourinfoxtrotter 19 (15)

– National Show Horse 7 (6)

– Paso fino 20 (16)

– Saddlebred 52 (39)

– Tennesseenwalker 120 (34)

Muut rodut

– Andalusianhevonen 1 (18)

– Appaloosa 2 (13)

– Ara-appaloosa 6 (2)

– Australianhevonen 1 (9)

– Clevelandinruunikko 2

– Frederiksborginhevonen 4

– Furioso 4

– Gidran 7

– Hackney 20 (1)

– Kladrubinhevonen 1

– Knabstrupinhevonen 29

– Lipizzanhevonen 1

– Morganinhevonen 19

– Pintabian 4

– Quarter-hevonen 2 (19)

– Risteytys 2

– Shagya 8 (1)

– Terskinhevonen 67 (13)

– Ukrainanratsuhevonen 37 (14)

– Venäjänratsuhevonen 13 (24)

Ionic 20 vuotta!

Kappas ketaletta kun melkein pääsi unohtumaan itseltäkin, että Ionichan täyttää tänä vuonna 20 vuotta! Se oli vuosi 2004 ja jotain tuota tammikuun loppupuolta, kun Virginia väsäsi kasaan Ionicin pääsivun, ensimmäisten hevosten sivut ja ensimmäinen kasvattikin näki päivänvalon helmikuun alussa. Että onhan sitä siinä jo taivalta takana.

© Svetlana/Pixabay

Kun Ionic täytti 18 vuotta vuonna 2022, kirjoitin blogiin että minun kai pitäisi osata sanoa jotakin tosi viisasta asian tiimoilta, mutten osaa. Enkä osaa kyllä vieläkään. Onhan se tietysti hienoa, että ollaan ja olen jaksanut tätä näin kauan pyörittää ja ei voi kieltää, etteikö 20 vuotta olisi komea ikä virtuaalitallille. Vanhempia ei taida juuri ollakaan enää, tuskin ainakaan sellaisia, jotka eivät olisi muuttaneet nimeä, osoitetta tai merkittävästi toimintaansa, tai taukoilleet ankarasti jossain välissä.

Koska en osaa sanoa mitään järkevää tai mitään sellaista, jota en olisi blogissa jo kirjoittanut, niin olen koonnut tähän alle nyt sitten sekalaisen linkkilistan Ionicia koskevista kirjoituksista. Yritin koota siihen sellaisia tekstejä, jotka kertovat mielestäni jotakin Ionicista tallina.

Ionicin kasvatit kautta vuosien

Viime kesänä laskin vihdoin ja viimein kaikki Ionicin kasvatit. Postauksessa on esitelty numerot.

Ionicin kasvattirotujen historia

Pitkä teksti, jossa kahlasin vähän läpi sitä, mikä on kasvattirotu ja miten ne ovat muuttuneet vuosien mittaan. Sillä nehän ovat vaihdelleet tosi paljon! Tämä sai pienen jatko-osankin, Mikä on kasvatusrotu?

Ionicin orlovit ja Ionicin peitsarit

Voi olla nykyään vaikea uskoa, että Ionic oli aikoinaan aika merkittävä tekijä raviurheilun puolella. Tallissa kasvatettiin jonkinlaisia määriä erityisesti orloveja ja peitsareita, ja olimme myös aktiivisia kisajärjestäjiä.

Vieraskirjan helmet

Olen edelleen vähän pettynyt siihen, että kukaan ei koskaan perustanut sitä "Me vihaamme Ionicia" -yhdistystä. Kyllä me sitä monelle paheksujalle ehdotimme.

Ajan kulku

Infopostaus siitä, miten aika kulkee Ionicissa.

Tilausvarsa ja leasing-varsa – mitä eroa näillä on?

Tämä nyt ei sinänsä koske ihan pelkästään Ionicia, koska aika samalla tavalla muillakin talleilla käsitetään tilausvarsa, leasing-varsa ja niiden erot. Onpahan nyt kuitenkin kirjoitettu ylös, että miten näitä käsitellään nimenomaan Ionicissa.

Esittelyssä Ionicin muut eläimet

Asiathan ovat tietysti tämän postauksen jälkeen muuttuneet, se ensimmäinen tallikissakin on kuollut. Edelleen Ionicissa on tuollainen puolisalainen osastonsa kissoille ja koirille, ja molempien lukumäärät ovat kasvussa.

Ionicin hevosmäärä

Tämäkin on toki jo vanhentunutta tietoa, kun on vuodelta 2021. Epäilen ettei se hevosmäärä ole siitä ainakaan vähentynyt. Pitäisi ehkä laskea taas jossain vaiheessa tämäkin uudestaan.

Sekalaisia kielioppikäytäntöjä eli Ionicin jonkinlainen tyyliopas

Yritän pitää tämän tekstin mielessäni, mutten aina onnistu ihan täyden kympin arvoisesti.

Astutusten voimassaoloaika

Jälleen tämmöinen infopostaus, jossa kirjoitan auki ja muistiin Ionicin käytäntöjä.

Hevosten myyntiehdot

Koska on niitä ehtoja meilläkin.

Mielenmaisemia ja maisemakuvauksia

Missä Ionic sijaitsee ja millainen sen ympäristö on? Vaikka missä ja vaikka millainen! Vaan en ole saanut näitä ympäristökuvauksiakaan aikaan... Mutta hätäkös tässä. Tämä voisi olla seuraavan 20-vuotisjakson tavoite tai jotain.

Uusi työskentelytapa Ionicin kanssa

Viitisen vuotta sitten keksin jonkinlaisen viisastenkiven Ionicin kanssa työskentelyyn: otetaan rotu kerrallaan käsittelyyn eikä niin että pusketaan kasvattilistaa läpi kasvatti kerrallaan ja keksitään kasvatteja satunnaisesti. Pitäisi ehkä taas ottaa itseään enempi niskasta kiinni tämän kanssa.